Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Fotosynteesi - Coggle Diagram
Fotosynteesi
-
viherhiukkasen rakenne
soikeita, kaksinkertaisen kalvon ympäröiviä soluelimiä.
Niiden sisällä on kiekkopinon näköisiä yhteyttämiskalvostoja ja nestemäinen välitila. Yhteyttämiskalvostossa on yhteyttämisväriaineita, kuten lehtivihreä eli klorofylli.
Valo- ja pimeäreaktiot
Valoreaktiot tapahtuu viherhiukkasen yhteyttämiskalvostoilla. Valoreaktion tarvitsema Auringon valoenergia absorboituu viherhiukkasten väriainemolekyyleihin, jolloin ne virittyvät. Näin valoenergiaa muuttuu väriainemolekyylien viritysenergiaksi. Reaktiossa vesi hajoaa (fotolyysi) vetyioneiksi eli protoneiksi, elektroneiksi ja hapeksi. Vedynsiirtäjämolekyylit siirtävät vetyioneja pimeäreaktioihin. Reaktiossa muodostuu ADP:stä ATP:tä. Happi poistuu viherhiukkasesta.
Pimeäreaktiot tapahtuu viherhiukkasten nestemäisessä välitilassa heti valoreaktioiden jälkeen. Energia saadaan ATP-molekyylien sidosten purkautuessa. Hiilidioksidista ja vetyioneista syntyy reaktiosarjan lopputuotteena glukoosia.
fotosynteesin kulku
- valoreaktiot 2. pimeäreaktiot
fotosynteesin merkitys
Fotosynteesin avulla kasvit, levät ja syanobakteerit saavat energiaa valoenergian avulla valmistamastaan glukoosista.
Fotosynteesiä tapahtuu ekosysteemin tuottajissa eli kasveissa, levissä ja syanobakteereissa.
Kasvi saa fotosynteesissä tarvitsemansa veden esim. maakasveilla juurillaan maaperästä ja putkilokasveilla vesi kulkeutuu juurista varren johtojänteiden puuosaa pitkin lehtisuoniin ja siitä lehtiin yhteyttämissolukon viherhiukkasiin. Hiilidioksidi saadaan lehtiin ilmarakojen kautta.