Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
KAUNOKIRJALLISUUDEN ANALYSOINTIA - Coggle Diagram
KAUNOKIRJALLISUUDEN ANALYSOINTIA
PROOSA
Novellit
juoninovelli
tapahtumat kerrotaan aikajärjestyksessä, jännite nousee juonenkäänteiden myötä ja kärjistyy loppuratkaisuun
avoin novelli
keskittyy ihmismielen sisäisiin tapahtumiin, tunteisiin ja mielialoihin , aikarakenne epäkronologinen
absurdi novelli
luo usein unen omaisen tunnelman
Romaanit
fantasiaromaanit
kauhuromaani
rakkausromaani
rikosromaani
tieteisromaani
KERTOJA
kaikkitietävä kertoja
ei osallistu kirjan tapahtumiin henkilönä
tuntee teoksen hahmot nimensä mukaisesti läpikotaisesti ja voi raportoida jopa heidän ajatuksistaan tai olemisestaan jossain paikoissa
voi liikkua esteettä menneisyydestä tulevaan ja ennakoida tapahtumia
vastaa teoksen kerronnasta
ulkopuolinen kertoja
tapahtumien ulkopuolella
antaa hahmojen puheen, havaintojen ja käytöksen kertoa olennaisen
minä-kertoja
elää ja liikkuu samassa maailmassa kuin teoksen muut hahmot
kertoo koko joukon tarinan
voi järjestää menneitä tai nykyisiä tapahtumia sekä arvioioda niitä oman mielensä mukaan
minä-kertoja tuo tarinaan intiimiyttä
kertojan näkyvyys
minä-kertoja hyvin näkyvä, koska seikkailee mukana tarinassa
ulkopuolinen ja kaikkitietävä kertoja voivat olla tarinaa ja henkilöitä kommentoivia ja arvottavia tai niukkoja salaisia raportoijia
kertojan luotettavuus
ulkopuolinen ja kaikkitietävä keertoja yleensä kuotettavia kertojia
minä-kertoja voi olla epäluotettava, koska on osallinen tapahtumiin ja näkökulmaltaan rajoittunut
FOKALISAATIO
kerronta asettuu johonkin perspektiiviin ja suodattuu tietystä näkökulmasta
kaikkitietävä ja ulkopuolinenkertoja voivta kertoa tarinaa jonkin henkilön silmin
perspektiivi välillä kertojalla, välillä henkilöllä
KERRONNAN KULKU
kronologisessa järjestykseessä
tapahtumat kerrotaan siinä järjestyksessä kuin ne tapahtuvat
takauma
rikkoo kronologista kerrontaa
ennakoinnissa
kertoja antaa tietoa tapahtumien suunnasta ja tuo ilmi tarinan myöhemmän vaiheen, jopa päätepisteen
toistot
ja
nopeutukset
ovat merkittäviä kerronnan kannalta
toistossa kerrotaan useaan kertaan tapahtuma, joka tapahtui vain kerran
nopeutuksen avulla tarina voi harpata lyhyessä ajassa pitkiäkin ajanjaksoja
AIHE, MOTIIVI JA TEEMA
aihe
on teoksen käsittelemä ilmiö tai asia. sen voi luonehtia nopeasti juonen pohjalta
teema
tiivistää teoksen keskeisen idean eli sen perusajatuksen ja yhdistää kirjassa kerrottavia asioita
motiivi
on toistuva pieni merkitsevä yksikkö. saattaa olla myös tietty tilanne, joka vie kerrontaa eteenpäin tai luo henkilökuvaa
LYRIIKKA eli runous
puhuja
on usein itsekseen ajatteleva ja itselleen minä-muodossa puhuva
asennonvaihto
tarkoittaa puhujan ilmaisun, ajattelutavan tai viitekehyksen muuttumista
kuvallisuus
yleisiä
kielikuvat
kuten symbolit, metaforat, personifikaatiot, metonymiat ja synestesiat
allegoria
on vertuksellinen esitystapa, jossa ilmaisujen todellinen merkitys on muu kuin niiden kirjallinen merkitys
metaforassa
yhdistetään kaksi erillistä asiaa
personifikaatio
on kielikuva, jossa eloton elollistetaan
metonymiassa
varsinaisen asian korvaa sen osa tai siihen läheisesti liittyvä seikka
synestesia
on kielikuva, jossa eri asitit sekoitetaan yhteen voimakkaan vaikutelman luomiseksi
äännetaso
alkusointu, puoliosointu, loppusointu
runomitta tärkeä äännetason jäsentäjä
runon mitta ja rytmi
mitallisen runon
rymti on säännönmukaista ja toistuvaa
vapamittainen runo
ei ole rytmisesti niin säännönmukaista kuin mitallinen runous
vapaarytminen runous
ei noudata mitään tunnistettavaa mittaa
DRAAMA
draama inhimillistää elämää
dialogin
ja
monologin
avulla
päälajit
komedia
ja
tragedia
TRAGEDIA
muodostaa juonellisen kokonaisuuden, jossa alku, keskikohta ja loppu
tärkeää
hamartia
eli traaginen erehdys, jonka vuoksi sankari joutuu onnettomuuteen
KOMEDIA
huvinäytelmä, joka perustuu humoristiseen ilmaisuus ja toimintaan
nykyään yleinen myös
tragikomediat