Please enable JavaScript.

Coggle requires JavaScript to display documents.

LATINALAINEN AMERIKKA - Coggle Diagram

- - - - Syitä itsenäistymiselle oli monia.
        
        Espanjalaiset omistivat parhaat viljelysmaat ja kaivokset.
        
        Kauppaa hallittiin merkantilistisen talouspolitiikan keinoin: emämaa rajoitti kaupankäyntiä ja pyrki itse saamaan mahd. suuren taloudellisen hyödyn.
        
        Hallinto ja tärkeimmät virat espanjalaissyntyisille.
        
        Valistuksen vapautta korostavat aatteet levisivät siirtomaihin mm. kaupan vapauduttua.
        
        Esim. Ranskan vallankumouksen periaatteet.
        
        Yhdysvaltain siirtokuntien itsenäistyminen esimerkkinä vapauspyrkimyksille.
        
        Espanja ja Portugali menettäneet suurvalta-asemansa 1600-luvulla: sotilaalliset ja taloudelliset voimavarat huonot.
        
        Ranska miehitti Espanjan 1800-luvun alussa.
        
        Britit ja hollantilaiset halusivat vapaamman kaupan --> tukivat siirtomaiden vapausaatetta.
      - Itsenäistyminen ei poistanut taloudellisia ja yhteiskunnallisia ongelmia.
        
        Alkuperäisväestön asema ei parantunut, suurtilanomistajat säilyttivät valtansa maataloudessa, merkittvät raaka-ainevarat menivät briteille ja yhdysvaltalaisille jne.
        
        Levottomat olot ja heikot demokratian perinteet helpottivat diktatuurien valtaannousua.
        
        Sosialismin kannatus lisääntyi yhteiskuntaryhmien suurien varallisuuserojen, sotilasdiktatuurien ja demokratian puutteen takia.
        
        Imperialismin tilalle dollari-imperialismi.
        
        Uudet suurvallat vaikuttivat Latinalaisen Amerikan itsenäisiin valtioihin talouden keinoin.
  - - - Pohjoisessa Simón Bolivar eteni 1800-luvun alussa nykyisestä Venezuelasta Peruun.
        
        Bolívar unelmoinut Yhdysvaltojen kaltaisesta liittovaltiosta. Vapautuneet jakautuivat kuitenkin itsenäisiksi valtioiksi.
      - Etelässä José de San Martin eteni nykyisestä Argentiinasta Chileen ja meriteitse Peruun.
- - - - Kehitti matematiikkaa, tähtitiedettä ja kirjoitustaitoa.
    - - Kukoistuskausi 250-900.
      - Vaikutukset olmeekkikulttuurista.
      - Tuhosta monia teorioita: ympäristö ei kestänyt väkiluvun kasvusta johtuvaaa kulutusta; mayat menettivät asemansa kaupankäynnissä; kaupunkien keskinäinen kilpailu aiheutti sotia.
    - - 1200-luvulla Meksikon laaksossa.
      - 1400-luvulla voimakkain alueen heimoista.
      - 1500-luvun alussa asteekkivaltakunnan pääkaupunki maailman suurimpia kaupunkeja (n. puoli miljoonaa asukasta).
      - Yhdistäviä tekijöitä mayojen kulttuurin kanssa: kaupunkeihin rakennettiin hallinnollisia keskuksia ja temppeleitä, yhteiskunnat hierarkisia (papiston merkitys suuri!), uskonnon merkitys suuri. Hallitsijat toimivat yhdyssiteenä jumalten ja kansan välillä. Syklinen aikajärjestys.
        
        Hierarkia: hallitsija, papisto, kauppiaat + alemmat virkamiehet, talonpojat ja orjat.
    - - Asuivat Andien rinteillä.
      - Kulttuuri voimakkaimmillaan juuri ennen eurooppalaisten löytöretkiä.
      - Kulttuuri sai alkunsa n. 1200-luvulla ja nousi alueen valtakulttuuriksi n. 1400-luvulla.
        
        Menestys johtui hyvästä hallinnosta ja sotilaallisesta voimasta.
        
        Valtio-omisteinen maatalous toimi tehokkaasti.
      - Väestöllisesti pieni.
      - Vaikutteet alueen aiemmista kulttuureista.
      - Alunperin inkat eivät olleet yhtenäinen heimo. Myöhemmin kaikilla inkoilla sama kieli, ketsua.
      - Hyvä infrastruktuuri.
        
        Kattavat tieverkostot: n. 40 000 km pitkä.
      - Kehittynyt talousjärjestelmä: mm. kansalaisten työveroluokat.
  - - - Lisäksi eurooppalaisilla kehittyneemmät aseet yms.
  - - - 1700-luvulla Brasiliaan vietiin paljon afrikkalaisia orjia.
- - - - Nykyään enää Haiti luetaan kehitysmaaksi.
      - Köyhyys näkyi slummiutumisena.