Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Kuntoutuksen palvelujärjestelmät ja laindäädäntö - Coggle Diagram
Kuntoutuksen palvelujärjestelmät ja laindäädäntö
Sosiaalitoimen kuntoutustoiminta
Kuntouttava työtoiminta on sekä sosiaalihuoltolain
(Sosiaalihuoltolaki 1301/2014, 14 §) että
työttömyysturvalain
(Työttömyysturvalaki 1290/2002, 5 §) mukainen palvelu, joka edustaa siten sekä sosiaalipalvelua että työllistymistä edistävä palvelua.
Kuntouttavalla työtoiminnalla tarkoitetaan kunnan järjestämää toimintaa, jonka tarkoitus on parantaa henkilön elämänhallintaa
sekä luoda edellytyksiä työllistymiselle. Perustuu
aktivointisuunnitelmaan
tai monialaiselle työllistymissuunnitelmalle.
Sosiaalinen kuntoutus
Sosiaalihuoltolaki
vammaispalvelulain mukaiset toimenpiteet
, joita ovat mm. kuljetuspalvelut, asunnon muutostyöt, asuntoon kuuluvat välineet ja laitteet, palveluasuminen sekä henkilökohtainen avustaja.
kehitysvammaisten erityishuolto
Päihdehuolto
Sosiaalitoimen kuntoutustoiminnan kohderyhmänä ovat henkilöt ja yhteisöt, joilla on toimintakyvyn ongelmia. Palvelukokonaisuutta suunniteltaessa
palvelusuunnitelman merkitys korostuu.
Keskeiset lait
:
Sosiaalihuoltolaki (1301/2014)
Vammaispalvelulaki (380/1987)
Päihdehuoltolaki (41/1986)
Lastensuojelulaki (417/2007)
Laki kuntouttavasta työtoiminnasta (189/2001)
Terveydenhuolto
Terveydenhuoltolaki
Kunnan velvollisuutena on järjestää sairaanhoitoon liittyvä tarpeellinen kuntoutus eli lääkinnällinen kuntoutus.
Lääkinnällistä kuntoutusta järjestetään sekä perusterveydenhuollossa että erikoissairaanhoidossa
Lääkinnälliseen kuntoutukseen sisältyviä kuntoutuspalveluita ovat
kuntoutusneuvonta ja -ohjaus, kuntoutustarvetta ja -mahdollisuuksia selvittävät tutkimukset, toimintakykyä ylläpitävät tai parantavat terapiat ja kuntoutusjaksot, apuvälinepalvelut sekä sopeutumisvalmennus.
Lääkinnällinen kuntoutus pohjautuu lääkinnällisen kuntoutuksen suunnitelmaan. Lääkinnällisen kuntoutuksen vastuu kuuluu kunnalle silloin, kun sitä ei ole säädetty Kelan tehtäväksi.
Opetushallinnon kuntoutustoiminta
Oppimisen ja koulunkäynnin tuki muodostaa kolmiportaisen järjestelmän
Yleinen tuki
on kaikille oppilaille tarvittaessa annettavaa tukea
Kun oppilas tarvitsee säännöllisempää tukea oppimiseen tai koulunkäyntiin, aloitetaan
tehostettu tuki,
joka on säännöllistä, suunnitelmallista tukiopetusta tai osa-aikaista erityisopetusta.
Kun oppilas tarvitsee kokonaisvaltaisempaa, suunnitelmallisempaa ja vahvempaa tukea oppimiseensa tai koulunkäyntiinsä, siirrytään
erityiseen tukeen
. Tällöin eri oppiaineissa oppimääriä on mahdollista helpottaa ja suunnitella oppilaalle yksilölliset tavoitteet oppimiseen. Oppilas etenee opiskelussa henkilökohtaisten tavoitteidensa mukaan.
HOJKS
henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma. virallinen hallintopäätös valitusosoituksineen
Kela
lääkinnällinen kuntoutus
vaikeavammaisten lääkinnällistä kuntoutusta työ- ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi ja parantamiseksi.
ammatillinen kuntoutus
tarkoitettu vajaakuntoisille henkilöille, joiden työkyky ja ansiomahdollisuudet ovat sairauden tai vamman takia olennaisesti heikentyneet tai jos on todennäköistä, että ilman ammatillistan kuntoutusta henkilö joutuisi lähivuosina työkyvyttömyyseläkkeelle
harkinnanvarainen kuntoutus
järjestetään eduskunnan vuosittain päättämän määrärahan puitteissa.
Kela tukee kuntoutukseen osallistumista maksamalla kuntoutuksen ajalta kuntoutusrahaa sekä korvaamalla kuntoutuksesta aiheutuvia matkakustannuksia.
Työeläkejärjestelmä
työeläkekuntoutuksen keinoja ovat työkokeilu, uudelleen koulutus, työvalmennus ja elinkeinotuki
Työeläkelakien perusteella annettava kuntoutus on ammatillista kuntoutusta
tarkoituksena on työkyvyttömyyden estäminen ja henkilön työelämään palaaminen tai siellä jatkaminen viasta, vammasta tai sairaudesta huolimatta.
työeläkejärjestämän mukaista ammatillista kuntoutusta voi saada työikäinen henkilö, jolla on työkyvyttömyyden uhka ja jota voidaan pitää työelämään kiinnittyneenä
Lait
Työntekijän eläkelaki
Julkisten alojen eläkelaki
Merimieseläkelaki
Maatalousyrittäjän eläkelaki
Yrittäjän eläkelaki
tapaturma- ja liikennevakuutuslakien mukainen kuntoutus
Tapaturma- ja liikennevakuutuksen perusteella saatava kuntoutus on vahingoittuneen saamaa korvausta. Tapahtuman kohdanneella on sekä oikeus että velvollisuus kuntoutukseen.
kuntoutuksen kohderyhmänä ovat työtapaturman, ammattitaudin tai liikenneturman vammauttamat henkilöt.
tavoitteena on tapaturman aiheuttaman menetyksen korvaaminen kuntoutuksen tarjoamin mahdollisuuksin.
Tapaturma- ja liikennevakutuuslakien mukainen kuntoutus on ensisijainen korvausjärjestelmä suhteessa muihin järjestelmiin.
Lait
Työtapaturma- ja ammattitautilaki (459/2015)
Maatalousyrittäjien työtapaturma- ja ammattitautilaki (873/2015)
Sotilasvammalaki (404/1948)
Vahingonkorvaus (412/1974)
Liikennevakuutuslaki (460/2016)
Työ- ja elinkeinohallinnon kuntoutustoiminta
kaikille työttömille tai työttömyysuhan alaisille henkilöille
sairaus tai vamma huomiodaan työllistymissuunnitelmassa
Typ
- Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) on
työ- ja elinkeinotoimiston, kunnan ja Kelan yhteistyöorganisaatio
, jonka tehtävänä on auttaa vaikeasti työllistyviä työnhakijoita ja työttömiä työllistymiseen liittyvissä kysymyksissä. Perustuu monialaiseen työllistymissuunnitelmaan
ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalvelut, kuntoutukseen ja koulutukseen liittyvä neuvonta, työ- ja koulutuskokeilut, työvoimakoulutus ja palkkatuki.
Työterveyshuolto ja työpaikkojen työkykyä ylläpitävä kuntoutus
Työterveyshuoltolaki (1383/2001)
painottuu varhaiskuntoutukseen sekä neuvontaan että ohjaukseen
palveluita ja toimia ovat esim. työpaikkaselvitykset, terveystarkastukset, työntekijöiden työssä selviymisen edistäminen ja seuranta, kuntoutukseen ohjaaminen ja työterveysneuvottelut.
Työnantajan on työterveyshuoltolain mukaan järjestettävä työntekijöilleen työterveyshuolto.
tehtävänä on tuottaa työssäkäyvälle väestölle sairautta ehkäiseviä ja hoitavia sekä työkykyä ylläpitäviä palveluita.
Järjestöjen kuntoutustoiminta
kolmannella sektorilla on merkittävä asema suomalaisen kuntoutuksen kentässä. Kolmannen sektorin toimijat
kehittävät ja tuottavat kuntoutuspalveluita ja välittävät kuntoutusasiakkaiden tarpeita
ja kansalaisyhteiskunnan näkemyksiä sekä kokemuksellista tietoa yhteiskunnallista päätöksentekoa varten.
tuottavat erilaista kuntoutusta tukevaa toimintaa, kuten ryhmätoimintaa ja neuvontaa,
kasvava rooli sote ja kuntoutus palveluiden tuottajana