Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
BI2: EKOLOGIA JA YMPÄRISTÖ - Coggle Diagram
BI2: EKOLOGIA JA YMPÄRISTÖ
Ympäristö
Populaatio ja eliöyhteisö
Aineiden virtaus ekosysteemissä
Hiilen kierto
Hiiltä on luonnossa hiilidioksidina ja eläimissä orgaanisina yhdisteinä (=nopeakiertoinen hiili).
hiilinielut
=nuoret metsät ja merten plankton
pitkäaikaiset varastot, esim. fossil fuels
hajottajien soluhengitys =
maahengitys
Ilmastonmuutos vähentää ekosysteemien monimuotoisuutta, sillä monet eliöt eivät kykene sopeutumaan nopeaan muutokseen.
biomien rajat siirtyvät kohti napa-alueita
kasvukausi pitenee (pitenee jopa 2 kuukautta Suomessa tällä vuosisadalla)
maanviljely kärsii veden puutteesta (kuivilla alueilla)
lintujen muutot ja pesinnät aikaistuvat
lajien levinneisyys muuttuu pohjoisemmaksi
Typpi ja fosfori
Typpi
on solun toiminnan kannalta keskeisten molekyylien, proteiinien ja nukleiinihappojen rakennusaine.
78% ilmakehästä on typpeä
maaperän typpi useille kasveille
minimitekijä
biologinen typensidonta
=maaperän bakteerit sitovat ja muuttavat kasveille käyttökelpoiseksi
abioottinen typensidonta
=salamoinnin vaikutuksesta liittyy happeen -> typenoksideja
kasvit käyttävät epäorgaanisia typpiravinteita
eläimistä poistuu orgaanisia typpiyhdisteitä
hapeton maaperä -> bakteerit hajottavat typpiravinteet ilmaan -> kasveille ei typpeä
Fosfori
on nukleiinihappojen ja solukalvon molekyylien rakennusaine.
kallioperässä epäorgaanisina fosforiyhdisteinä
tuottajien kasvua rajoittava
minimitekijä
hajakuormitus
=ravinteet valuvat vesistöihin useista pienistä lähteistä (maatalous, metsätalous ja kaukokulkeuma)
pistekuormitus
=päästöt jotka voidaan paikallistaa (tehtaat, puhdistamot, sikalat, voimalat)
ravinteita enemmän kuin ennen -> tuottajien määrä kasvaa -> rehevöityminen -> kalaaa
rehevöitymisestä seuraa
happikato
anaerobiset mädättäjäbakteerit yleistyvät
Aineiden kierto
Energian virtaus
Biomit ovat suurekosysteemejä
.
Kaupunkiekologia
Kaupunkiympäristön
abioottiset
tekijät eroavat huomattavasti maaseutu- ja metsäalueista.
maaperä tiivistä ja kovaa
lämpötila korkeampi (tummat pinnat ja hiukkaset sitovat lämpöä + hukkalämpö rakennuksista)
valoisuus myös öisin
15% korkeampi sademäärä (hiukkaset nopeuttavat sateen tiivistymistä)
pilvisempää
Kaupunkiekosysteemi ei säily ilman ihmistä. Kaupunkilajit ovat tehokkaita levittäytyjiä mutta usein heikkoja kilpailijoita.
Tuottajia on vähemmän, joten kuluttajat hyödyntävät ravintona esimerkiksi jätteitä. Hajottajia on vähän, koska kuollutta orgaanista ainesta on vähän (ihmisen takia).
aineiden kierto on ihmisen käsissä
Kasvilajisto koostuu ihmisen tuomista tulokkaista, joten lajisto on monipuolista vaikkakin niukkaa.
kaupunkilajit
kestävät tallausta ja kuivuutta. Siemenet valmistuvat nopeasti ja leviävät tehokkaasti.
reunavaikutus
=samalla alueella vierekkäin puisto ja metsä -> molempiin sopivaa kasvillisuutta
hallittu hoitamattomuus
Myös eläinten joukosta löytyy
kaupunkilajeja
, kuten ruskakko, orava ja siili.
ekologisesti laaja-alaisia lajeja = monipuolinen ravinto ja joustavuus elinympäristön kanssa
kilpailun vähäisyys houkuttelee lintuja kaupunkeihin
kaupunkiympäristö voi sekoittaa eläimen luontaisen rytmin
Eläin voi myös omaksua uuden ekolokeron kaupungissa. Alueen laikuttaisuus kuitenkin pilkkoo populaatioita.
ekologinen käytävä
metapopulaatiot
Myrkyt ja fossiiliset polttoaineet
Säteily
lyhyempi aallonpituus = suurempi energiapitoisuus, eliöille vahingollista
hiukkassäteily = syntyy kun radioaktiivinen atomiydin hajoaa -> hiukkasen liike-energiaa
ionisoimaton säteily = pitkä aaltoinen sähkömagneettinen säteily
Ionisoiva säteily
=hiukkassäteily ja lyhyaaltoinen sähkömagneettinen säteily
runsaasti energiaa -> voi vaurioittaa DNA -> mutaatio
Radioaktiiviset aineet säilyvät ekosysteemissä pitkään
Ultraviolettisäteily
jaetaan kolmeen ryhmään aaltopituuden perusteella:
UVC=haitallisin, lyhytaaltoisin, imeytyy otsonikerrokseen
UVA= pitkäaaltoisinta -> melko vaaraton
UVB=vaarallista, osuus n. 5% maapallolle tulevasta UV-säteilystä
UVB-säteily
vaikuttaa solun rakenteisiin ja toimintaan. DNA rakenteen muutos, mutaatio, syöpä. Vaurioittaa proteiineja -> toiminta häiriintyy.
iholla muodostuu D-vitamiinin esiastetta
Otsonikerros
sijaitsee 20-50 kilometrin korkeudessa. Otsonia syntyy happimolekyylien hajotessa happiatomeiksi, jotka muodostavat happimolekyylien kanssa otsonimolekyylejä O3
Ympäristön tulevaisuus ja uhat