Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Teollisen yhteiskunnan synty - Coggle Diagram
Teollisen yhteiskunnan synty
1800-luvun maailma
1800-luvun alussa Eurooppa oli uuden ajan kynnyksellä
Ranskan vallankumous ja Napoleonin sodat olivat myllertäneet yhteiskuntia
Eurooppaan oli syntymässä joukko vahvoja kansallisvaltioita: Iso-Britannia, Ranska, Saksa ja Venäjä
kyseiset maat hankkivat itselleen useita siirtomaita ja he olivat Euroopan johtavia, keskenään kilpailevia ja laajentumishaluisia valtioita
Euroopan ylivalta perustui teollistumiseen
Sääty-yhteiskunta alkoi murentua vapauden ja liikkuvuuden tieltä
1800-luvusta tuli teknisen edistyksen ja poliittisen heräämisen vuosisata
Perhe-elämä ja väestönkehitys
Euroopan perheihanteeksi vakiintui 1800-luvulla ydinperhe
isä kävi työssä ja äiti hoiti kotia sekä opetti lapsille hyviä tapoja, ahkeruutta ja opinhalua
teollistuminen lisäsi naisten työssäkäyntiä
lapset saattoivat käydä tehtaissa töissä
loppujenlopuksi lasten työssäpito kiellettiin
lapset laitettiin kouluun, mikä olikin 1800-luvun kauaskantoisin keksintö
perhekoko vähitellen pienentyi
monet naiset eivät avioituneet lainkaan, koska naimattomana he saivat usein paremman elintason ja vapauden päättää asioistaan
Teollistumisen syyt ja leviäminen
Massakulttuurin synty
Palkkatyö synnyttää kulutusyhteiskunnan
koneet tulivat osaksi ihmisten elämäää
toisten mielestä teollistuminen oli siunaus, toisten mielestä taas tehdas alisti ihmisiä, teki ihmisestä orjan ja erotti luonnosta
työ oli järjestetty tarkasti ja sitä valvoivat ankarat työnjohtajat
ympäri vuoden toimivat tehtaat takasivat työntekijöille säännöllisen palkan
fordismi = kokonaisvaltaista kansantalouden tuotantoparadigmaa, jossa keskeistä on kansallinen massatuotanto ja kansallisen kysynnän sekä kansallisen poliittisen yhtenäisyyden takaaminen.
harrastukset levisivät vapaa-ajan myötä
työläisaristokratia = parhaiten palkattuja työntekijöitä
teollistuminen vaikutti naisten asemaan -> kaupungeussa työtä oli tarjolla naimattomille naisille
naiset osallistuivat ahkerasti kaupunkien kulttuuritoimintaan
Metropolit syntyvät
Euroopan suurimmat kaupungit olivat Lontoo, Pariisi ja Napoli
suurten kaupunkien väkiluku kasvoi nopean muuttoliikkeen ansiosta
Suurkaupungeissa oli ongelmia mm. kaupungin huoltaminen ja elintarvikkeiden suuri määrä
Suurkaupunkien ympärille syntyivät maanteiden, rautateiden ja kanavien verkostot, jotka kytkivät ne ympäröivään maaseutuun
kaupunkien sisälle rakennettiin raitiovaunuja ja kaupunki junia
miljoonakaupungit loivat suuria markkina-alueita
suurkaupungit muodostuvatkin 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa innovaatiokeskuksiksi
kaupungistuminen oli olennainen osa
rakennemuutosta
Teollistumisen edellytykset
Teollisen vallankumouksen alkuna pidetään ensimmäisten kutomakoneiden käyttöönottoa 1700-luvun lopulla Englannissa
Ensimmäinen teollinenvallankumous 1700-1800-luvun alkupuolelle perustui yrittäjyyttä suosivaan henkiseen ilmapiiriin ja teknologiseen kehitykseen
Liberalismin
aate ja etenkin taloudellinen liberalismi korostivat vapautta yrittää ja vaurastua sekä kaupan tärkeyttä
liberalismi = on ideologia tai poliittinen suuntaus, joka pitää keskeisenä arvonaan vapautta jostakin ja vapautta johonkin.
Nykyaikainen markkinatalous alkoi kehittyä 1700-luvun lopussa
teknologisessa lehityksessä tärkeintä oli uusien energianlähteidenja niiden avulla toimivien koneiden hyödyntäminen
Tehtaan perustamisen ja työn lisäksi tarvittiin hyvä tuote ja sille ostaja
Kaikki nuo löytyivät Englannista, jonka takia teollistuminen alkoi sieltä
Englannissa vallitsi
elinkeinovapaus = on vapaus harjoittaa säädetyillä ehdoilla elinkeinoa tai kauppaa.
Englannissa oli hyvät sisäiset liikenneyhteydet ja 1800-luvun jälkipuoliskolla syntyi kattava rautatieverkosto
Ennen tehtaita kankaiden valmistus ja kauppa oli järjestetty ns. kustannusjärjestelmässä
kustannusjärjestelmässä yrittäjä haki raaka-aineen, kudotutti kankaat maalaisnaisilla ja myi tuotteet kaupungissa
Puuvillateollisuudesta tuli ensimmäinen suurteollisuuden ala, koska markkinat olivat suuret ja kannattavat
Eurooppa teollistuu - globaali maailmantalous syntyy
Teollistumisen ansiosta Englannista tuli maailman vaurain valtio
Höyrylaivojen ja rautatieverkoston keksiminen vähenti maailmankaupan kuljetuskustannuksia, ja loi perustan
markkinoiden yhdistymiselle = globalisaatiolle.
Konepajat kasvattivat 1800-luvun taloutta eniten
Toinen teollinenvallankumous perustui kasvaviin maailmanmarkkinoihin ja uusiin keksintöihin
1800-luvun puolivälissä Englanti oli ainoa maa, jossa teollisuus elätti enemmän ihmisiä kuin maatalous tai kauppa
-> merkitsi ensimmäistä kertaa ihmiskunnan historiassa
siirtymistä
maatalousyhteiskunnasta teollisuusyhteiskunnaksi
Tavarakauppa kasvoi ja ihmisitä tuli liikkuvampia sekä pääoma virtasi talouksien välillä
Englannin punnasta tuli maailman johtava valuutta, minkä aseman se menetti dollarille vasta 2ms -> kyseistä aikaa alettiin kutsumaan
ensimmäiseksi globalisaatioksi
Aasian ja Afrikan maista puuttui monet teollisuuden edellytykset, kuten pääomat, tekninen tieto ja kauopan vapaus
Maailma eurooppalaistuu
Euroopan väestöräjähdys
Teollistuminen kiihdytti väestönkasvua
1800-luvulla väestönkasvu oli nopeinta usa ja eu
Euroopassa kasvu johtui suht pitkästä rauhan ajasta ja elinolojen parantumisesta
nuorten aikusten kuolleisuus laski ja elintason nousu sekä rokotukset yleistyivät
Puhdas vesi ja rintaruokinnan yleistyminen säästivät lasten kuolemia
Liikkuminen lisääntyi
Nopeimmin kaupungistui Englanti ja sitä seurasivat mm. Belgia ja Alankomaat
Kiinassa taas tulvien aiheuttamat kadot melkein pysäyttivät väestönkasvun 1800-luvun jälkipuoliskolla
Afrikan väestö kasvoi hitaasti viljelymaan puutteen vuoksi
Amerikkaan
Amerikan väkiluku seitsenkertaistui muuttoliikkeen vuoksi 1800-luvulla
Siirtolaisuuudella ratkaistiin Euroopan liikaväestöongelma
Amerikkaan menneet siirtolaiset halusivat oman maatilan
Pohjois-Amerikasta tuli maailman uusi vilja-aitta, josta alettiin viemään viljaa myös eurooppaan
Yhdysvalloista tuli nopeasti maailman johtava teräksen ja koneiden valmistaja
Pohjois-Amerikkaan syntyi selkeä
etninen hierarkia,
ja eri kansalaiset asuivat omilla asuinalueillaan
etninen hierarkia = eri etnisten ryhmien epätasaista sijoittumista eli segregaatiota kaupunkialueella riippumatta siitä, kuinka epätoivottavana ilmiötä on pidetty.
Imperialismin vuosisata
Teollistuvat maat alkoivat hyödyntää siirtomaita raaka-ainelähteinä ja markkinalaueina
Valtiot, joilla ei ollut siirtomaita, alkoivat hankkia niitä
Teolllistuvien maiden taloudellista laajentuminen = imperialismi
Emämaat pyrkivät halllitsemaan mahdollisimman suurta aluetta
Siirtomaat vallattiin usein asevoimiin
Siirtomaihin rakennettiin hallintojärjestelmä
Teollistumisen vaikutus ympäristöön ja yhteiskuntaan
Ympäristöstä tulee ongelma
Teollisuuskaupungit kasvoivat -> syntyi uusia ympäristöonglemia
Ihmiset asuivat tiivisti, usean kanssa samassa asunnossa
Ahtaus ja huono hygienia aiheuttivat sairauksia
Suurempi syys sairauksiin ja tauteihin oli vesijohtojen ja viemärin puute
lapsikuolleisuus oli korkea 1900-luvun alkuun asti
Teollisuus aiheuttu ympäristökatasrofeja, kun tehtaat myrkyttivät joet, järvet tai maaperän
Suurten tehtaiden ympärillä oli usein iso tumma savupilvi
Ensin kaupungien likaisuuteen ei kiinnitetty huomiota, sillä kaikki roskat yms kerääntyivät laitakaupungeille
Ongelmiin tartuttiin, kun havaittiin, että saastuminen levitti sairauksia ja uhkasi väestöä
1800-luvulla uusi tieteenala
bakteriologia
paljasti ympäristön terveysriskit
1800-luvun lopusta 1900-luvun alkuun Euroopan ja Yhdysvaltojen kaupungeissa toteitettiin ns.
hygieeninen vallankumous
Merkittävimpiä olivat vesijohtojen ja viemärien keksiminen
kaasu- ja sähköverkot kehittivät mukavuutta
kaupunkien terveystilanne parani nopeasti, ja 1900-luvun alussa joissakin kaupungeissa kuolleisuus oli eka kertaa maaseutua lahaisempi
talot olivat edelleen pieniä, mutta niissä toimi vesijohto ja sähkävalo
Sääty-yhteiskunnasta luokkayhteiskuntaan
1800-luvun teollistuvaa yhteiskuntaa leimasivat uudet sanat kapitalismi ja demokratia
kapitalismiin kuuluivat yrittämisen vapaus sekä tavaran, rahan ja työvoiman vapaa liikkuvuus
Demokratia tarkoitti vapautta, tasa-arvoa ja samojen mahdollisuuksien tarjoamusta kaikille
kaikkialla suuntaus oli kohti liberialismia: säätyerioikeudet lakkautettiin, talous elämän rajoituksia purettiin, liikkumisen vapaus sallittiin ja vaatimuksia kansalaisoikeukista lisättiin
-> sääty-yhteiskunta hajosi
markkinatalous ja elinkeinorakenreen muutos hajottivat perinteisen sääty-yhteiskunnan
yhteiskuntaan synyti uusi luokka -> porvaristo
pikkuporvaristoon kuuluivat pienyrittäjät sekä teollisuuden ja kaupan toimihenkilöt
heitä ja alempia virkamiehiä alettiin kutsua keskiluokaksi
lukumääräisesti suurin uusi yhteiskunnan luokka oli kaupunkien palkkatyöväestö
se muodosti teollisuuskaupungeissa väestön enemmistön
palkat nousivat
suhdanteiden eli talouden nousu- ja laskukausien mukaan
työväestön
reaalipalkat
kasvoivat
sosiaalinen nousu oli harvinaista, mutta 1800-luvulla liikkumatoman sääty-yhteiskunnan aika oli ohi
maatalouden kaupallistumisen ja palkkatyön yleistyttä, syntyi
maatyönväen
luokka
Euroopassa siirryttiin sääty-yhteiskunnasta
luokkayhteiskuntaan
Demokratia ja työväenkysymys
luokkayhteiskunnan synty muutti politiikkaa
luokkataistelu = työväen käyttämä termi, jolla tarkoitettiin, että omistavan luokan työväestön taloudelliset sekä poliittiset edut olivat vastakkaiset
kommunismi tai sosalismi = teollistuvissa maissa syntyi liikettä, jotka vaativat omaisuuden tasaantumista
työväestö alkoi perustaa työväenyhdistyksiä ja ammattiliittoja
useimmat yhdistykset alkoivat vaatia taloudellista ja poliittista tasa-arvoa
työväenliikkeen päätavoitteeksi tuli yleinen äänioikeus
Ranskan suuren vallankumouksen jälkeen kehittyneet poliittiset aatteet,
konservatismi,
liberialismi ja sosialismi organisoituivat eri maissa poliittisiksi puolueiksi
konservatismi = aate tai suuntaus, joka välttää muutosta ja tukee perinteisiä normeja
puolue jaon seurauksena syntyi liberaakeista muodostunut oikeimmisto ja sosialistinen vasemmisto
työväenkysymys
piti ratkaista
s
osiaalipolitiikka = julkisia toimia, joilla pyritään takaamaan väestölle kohtuullinen elintaso, turvallisuus ja viihtyvyys
ongelmia korjattiin ja toimeentuloa parannettiin