Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Lapset puheeksi- toimintatapa :star:, TEKIJÄT: - Coggle Diagram
Lapset puheeksi- toimintatapa
:star:
Mihin materiaalia voidaan käyttää
virikkeenä keskustelussa: vanhempien välisessä tai vanhemman ja tukihenkilön
itseopiskeluun ja opiskeluun yhdessä muiden kanssa
oppimateriaalina ammatillisessa koulutuksessa
alustuksena koulutustilaisuuksissa
Toimintamallin tarkoitus
Tuetaan lapsen
hyvinvointia ja kehitystä
Lapsen ongelmien
ehkäisy
Konkreettinen päämäärä lapsen
arkipäivän sujuminen
eri ympäristöissä: koti, koulu, varhaiskasvatus ja vapaa-aika
Pyritään rakentamaan vanhempien ja lapsen elämässä olevien tärkeiden ihmisen ja lapsen välille
yhteistä ymmärrystä ja keinoja.
Pärjäävyyden taitojen siirtyminen
sukupolvelta
toiselle ja samalla ongelmien ylisukupolvisuuden ehkäisy
Perheen yhteisten
toimintatapojen
löytäminen: lasten ja vanhemman tarpeet
Kaksi porrasta
1. LP-keskustelu
Yhdessä tai kahdessa tapaamisessa vanhempien kanssa. Myös lapsi osallistuu tilanteesta riippuen. Jos vanhempia ei ole, nuori käy keskustelun itse työntekijän kanssa= kartoitetaan lapsen tilanne kaikissa kehitysympäristöissä, tunnistetaan vahvuudet ja tehdään suunnitelma lopulta toiminnaksi.
2. LP-neuvonpito
Kun tarvitaan lisää työntekijöitä suunnitellun toiminnan toteuttamiseksi. Lapsen ympärille rakentuu toiminnallinen verkko, kun neuvonpitoja on useampia.
Kohderyhmät
Perheet ja heidän lähipiirit
Varhaiskasvatuksen ja koulun työntekijät
Lasten päivätoiminnan ja harrastus- ja kerhotoiminnan ohjaajat
Työntekijöille: sosiaali- ja terveyspalveluissa, maahanmuuttopalveluissa, rikosseuraamustyössä, vapaaehtoisille näillä alueilla toimiville
Palvelun järjestäjille, myös yksityiset palvelun tuottajat
poliittisille päättäjille
Työskentely eri ympäristöissä
Varhaiskasvatuksessa ja koulussa
Suhde ja kanssakäyminen lapsen kanssa, toinen toista tukeva yhteistyö ja yhteinen työmenetelmä
Perheen käyttämissä palveluissa
Arkipäivän tukeminen ja toiminnallisen verkoston rakentaminen lapsen ja perheen ympärille
Käsitteitä=
Suotuisa kehitys
= käytetään mieluummin "normaalikehitys"-termin sijasta. Ei ole olemassa tiettyä kehityspolkua, joka on se normaali ja lapsen kehitys voi kulkea monia polkuja. LP-työskentelyssä ratkaistaan se miten ongelmissa toimitaan, eivätkä ongelmat ratkaise lapsen kehitystä.
Ylisukupolvisuus
=Ilmiö esiintyy sukupolvien ketjussa. Näkyy elämän jatkuvuudessa. Esimerkiksi ongelmat voivat olla ylipolvisia ja samoin pärjäävyyden taidot voivat siirtyä sukupolvelta toiselle.
Kehitysympäristöt
=Koulu, koti, varhaiskasvatuksen ja vapaa-ajan ympäristöt. Tarkoittaa psykologista, sosiaalista ja fyysistä ympäristöä.
LP-menetelmä
= lokikirjan mukainen työskentely perheen kanssa
Ylisukupolvisuuden polut
Odottavan äidin elämäntapojen ja voinnin vaikutus sikiöön.
Lapsiin panostamisen malli= vanhempien psyykkiset, fyysiset tai taloudelliset resurssit eivät riitä tukemaan lapsen oppimista.
Perhestressimalli= perhesuhteet stressitilanteissa.
Lp-menetelmän kokonaisuudet
Lapsen elämäntilanteen karoitus
Toimintasuunnitelman teko
Sekä edelliset yhdistävä keskustelu ymmärryksen merkityksestä ja tukevista tekijöistä.
Toiminta arjessa, alkaa varsinaisen menetelmän jälkeen
Tähtää ongelmien ennaltaehkäisyyn, ei hoitoon! Suotuisan kehityksen tukemista :check:
Tutkimuksia
LP-menetelmää tutkittu Suomessa & Australiassa
Beardsleen työryhmän kehittämä perheinterventio
Perheet, joissa vanhemmilla masennus
Kuusi tapaamista yksilapsisessa perheessä
Selvitettiin menetelmien vaikuttavuutta lasten oireisiin, vanhempien kokemaa hyötyä sekä menetelmien käyttökelpoisuutta ja turvallisuutta
Työntekijöiden kokemuksia tutkittiin erillisessä aineistossa
Tulokset
: masennusoireet vähenivät perheinterventioissa, työntekijöiden työn ilo ja motivaatio kasvoivat, soveltuu tilanteisiin, joissa halutaan tiiviimpää ja pitempikestoista työskentelyä
Kuntatutkimus: Lapset puheeksi- palvelumalli
Tulokset
: lasten suojeluilmoisukset vähenivät merkittävästi
LP-mallilla on vaikuttavuutta
Psykiatristen palveluiden käyttö väheni verrattuna valtakunnallisiin tilastoihin
TEKIJÄT
:
Alisa Lahti 1900262
Julia Nousiainen 1900195