Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
pyyntikulttuurista maanviljelyyn - Coggle Diagram
pyyntikulttuurista maanviljelyyn
maatalous/maanviljely
maanviljelystö tuli ihmisten pääelinkeino ->
neoliittinen vallankumous
ensimmäiset merkit maanviljelystä ovat Lähi-Idästä n. 11 000 vuoden takaa
Eurooppaan->5000 v. myöhemmin
lLähi-Idässä oli luonnonvaraisina kasveja, villiä vehnää ja ohraa
ilmasto lämpeni ja sateet ja kosteat maat lisääntyivät
väkimäärä oli korkea Lähi-idässä
maanviljelyn asniosta syntyi pysyvä asutus
merkittävin viljely keksintö oli aura
kasvienkasvattaminen oli ensin naisten työ->osa työstä siirtyi miehille
Ihmiskunnan kehitys
varhaiset ihmiset olivat keräilijöitä
varastoivat ruokaa kuivaamalla ja kypsentämällä
ihmisistä kehittyi metsästäjiä->ravitoa eläimistä, kehitti pyyntitekniikoita
metsästäjien myötä syntyivät ihmisyhteisöt
ihmiset olivat jatkuvassa liikkeessä
-> ihminen levittäytyi kaikkiin maailman osiin
ihmiset kuolivat tauteihin-> vastustuskyky parani
perhe- ja parisuhde elämä oli tärkeä
miehet metsästivät ja liikkuivat, naiset hoitivat lapsia ja olivat vastuussa keräilystä ja ruuanlaitosta
pyyntiyhteisöä
pidetään ensimmäisenä yhteiskuntamuotona
ihmisten keksimistä säännöistä muodostui lait
työnjako ja asutus
kylät rakennettiin peltojen keskelle ja niissä oli enintään muutama sata asukasta
kylien myötä syntyi kylätalous
toisista suvuista/perheistä tuli vaikutusvaltaisempia->hierarkia kasvoi
kaiken sai omasta kylästä->työnjako kehittyi vähitellen
sukupuolten välinen työnjako-> naisten työpanosta alettiin arvostaa vähemmän
maatalouden alku oli loistelias
viljasadot olivat pieniä ja epävarmoja
pieni sato->nälänhätä
karjatalous tuli
väestölle kehittyi immuniteetti eli kehonpuolustus systeemi
korkeakulttuurit
väestön kasvu
asutuksen keskittyminen
->maanviljelyyn perustuneita valtioita, joissa oli pitkälle viety työnjako, yhteiskuntaluokat ja hierarkkinen valtajärjestelmä
järjestyneitä ihmiskuntia uskontoineen, tieteineen, kirjoitettuine lakeineen ja armeijoineen
syntyivät suurten jokien/järvien rannoille->peltoja voitiin laajentaa.
keinokastelu tuo rikkautta
LÄhi-Idässä, Kiinassa ja Intiassa jokilaaksot menestyivät keinokastelun ansiosta
joesta kaivettiin kanavia, joita pitkin vesi voitiin johtaa kilometrien päähän
kastelutekniikalla päästiin eroon sateiden ja tulvien epävarmjuudesta
keinokastelu kasvatti viljantuotantoa merkittäväasti
jokivarsien viljely synnytti kyläryhmiä
kyläryhmiä uhkasivat luonnonvoimat ja paimentolaisheimot, joille kylät olivat helppoja ryöstökohteita
parhaille viljely seuduille syntyi ensin kaupunkeja ja sitten valtioita
->järjestäytynyt yhteiskunta
jokilaaksojen valtioita pidetään varhaisimpina korkeakulttuureina-> järjestäytynyt hallinto ja yhteiskuntaryhmiä
merkkejä korkeakulttuureista ovat mm. kaupunkimainen asutus ja kirjoitustaito
maailmanhistorian ensimmäisenä kaupunkina pidetään Mesopotamiassa sijaitsevaa Urukia
papit olivat talonpoikien luottomiehiä
orjuus syntyi, kun Urukiin tulevista ihmisitä tuli temppelin työntekijöitä, joita sanottiin näyriksi
kaupungeista tuli valtioita
elämä varhaisessa korkeakulttuurissa
valtioita johtivat kuningas ja sotilasylimistö
Papit muuttuivat talonpoikien luottomiehistä toimitusjohtajiksi
ylin valta siirrettiin papistolta maallisille kuninkaille.
Egyotissä sekä mesopotamiassa osattiin sulattaa metalleja ja takoa niistä esineitä
lait olivat ankaria ja yhteiskuntaelämä tiukkaa
elämä riippui siitä, mihin yhteiskuntaluokkaan kuului
varhaiset ympäristöonglemat
ei tarttettu isoja vahinkoja, kun keskitetty maanviljely joutui vaikeuksiin
koko eteläisen mespotamian väkiluku laski, koska maa suolautui
kaupungit sotivat keskenään viljelysmaasta ja kasteluvedestä
ympäristö-, ilmasto- ja väestökriisit olivat syys siihen, että maanviljelystä syntyneet korkeakulttuurit eivät kehittyneet ikuisesti
perhe-elämä ja väestön kehitys
usein asuttiin samassa talossa koko elämän ajan
periminen ja avioliitto tulivat tärkeiksi
moniavioisuus oli yleistä
pohjois-Euroopassa suurperheet yleisiä
maatalouden vakiintuminen vahvisti työnjakoa
lasten määrä lisääntyi, sillä kylissä oli helppo lastenhoito systeemi
lapsikuolleisuus oli myös yleistä, sillä kolmannes lapsi kuoli tauteihin pienenä