Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Keskiajan Eurooppa 500-1400 - Coggle Diagram
Keskiajan Eurooppa 500-1400
Keskiaika
Rooman alue jakaantui pieniin valtakuntiin ja osiin
elämänpiiri rajoittui omaan kylään
Kirkko ainoa yhdistävä asia
Ei eurooppa vaan kristikunta
= Noin tuhannen vuoden mittainen ajanjakso, 400-1400.
Talouden romahdus ja uusi nousu
Syyt
Kaukokauppa ei ollut kannattavaa pienten kaupunkien tullimaksujen ja verojen vuoksi
Järjestäytynyttä ruokahuoltoa ei ollut
Vesihuolto heikkeni
Justiniauksen rutto 542-543
Seuraukset
Muutti yhteiskunnan rahataloudesta vaihdantataloudeksi
600-luvulta Euroopan olot alkoivat vakiintua
Uusi nousu
Uusia maatalouden keksintöjä ja menetelmiä 600-luvulta alkaen
Raudantuotannon yleistyessä valmistettiin kääntöaura, joka mahdollisti tehokkaan viljelyn
Siirtyminen kolmivuoro- viljelyyn tehosti viljelyä
Maat jaettiin kolmeen osaan, yhdessä kevätviljaa, toisessa syysviljaa ja kolmas laitumena.
Hevosten hyödyntäminen maataloudessa
Keinokastelu
Euroopan ilmasto lämpeni
Lisäsi maatalouden tuottavuutta
Lisäsi väestönkasvua
Keskiaikainen elämäntapa
Kartanotalous
Sarkajako
Talonpojan pellon tilkut eivät olleet yhtenäiset vaan jakautuivat monille pelloille
= Kylät muodostuivat lääniherrojen kartanoiden ympärille, kartanon maat jakautuivat yhteen suureen ja useisiin pieniin tiloihin joita lääniherra vuokrasi talonpojille päivätöitä vastaan.
Omavaraistalous
Perustui tavaranvaihtoon ja työpalvelukseen
Kirkko
Kylän keskipiste
Kyläläiset maksoivat kirkolle kymmenysveroa
Kirkollisten toimitusten lisäksi pappi huolehti lasten opetuksesta, toimi kirjurina ja kyläläisten puhemiehenä lääniherralle.
Talonpojat
Rangaistuksia lääniherralta
Ruoka
Viljaa, puuroa, kasviksia, juustoa, leipää
Joskus vaihtelua metsästämällä ja kalastamalla jos lääniherra antoi
Perhe-elämä
Naiset
Hoitivat kodin, eläimet ja kasvimaan
Lapset
Isommat mukana pellolla tai auttoivat kotitöissä
7 vuotiaana ottivat oman vastuun tekemisistään ja saivat aloittaa työnteon
Miehet
Työskentelivät pelloilla
Kaupungit, kaupankäynti ja hallinto
Kaupunkien itsenäistyminen
1200-luvun loppuun mennessä kaikilla Euroopan kaupungeilla oli itsehallinto
Hallinto
Valtaa käytti raati
Porvarit eli kaupungin täysvaltaiset asukkaat valitsivat raadin jäsenet keskuudestaan
Pormestari kaupungin johtaja
Joissakin kaupungeissa hallinnosta vastasivat ammattikunnat, niin että kullakin ammattikunnalla oli oma edustajansa kaupungin raadissa
Oppipoika oli vähäarvoisia töitä tekevä
Kisälli oli palkattu apumies
Mestariksi pääsi harvat
Kaupankäynti ja teollisuus
Maaseudun asukkaat toivat kaupunkiin elintarvikkeita, nahkaa ja villaa
Kaupungista vietiin maaseudulle suolaa, rautaa ja muualta tuotuja mausteita ja kankaita
Hansaliitto = pohjoiseurooppalaisten kaupunkien liitto, joka hallitsi kauppaa Itämeren ja Pohjois-Saksan alueella 1200–1400-luvuilla.
Keskiajalla Pohjois- ja Etelä-Euroopan välistä kauppaa käytiin maitse, koska valtamerikuljetuksia ei voitu tehdä
Manufaktuuri = käsiteollisuuslaitos, jossa raaka-aine muokattiin käsivoimin. Manufaktuuritavaroita olivat kutomateollisuuden tuotteet.
Pankit ja osakeyhtiöt
Kaupankäynnistä saadut rahamäärät kasvoivat niin suuriksi, ettei niitä voinut kantaa mukana, joten rahaa alettiin säilöä kauppahuoneisiin
Osakeyhtiömalli kehittyi kun kauppiaat alkoivat ostamaan osuuksia useiden laivojen lasteista, koska yksi liike voi ajautua konkurssiin haaksirikon tai hyökkäyksen takia, joten oli kannattavampaa.
kapitalismi = 1200-1400 luvuilla syntyi uusi taloudellisen ajattelun malli, jossa voiton tekeminen ja rikastuminen oli hyvä asia.
Feodalismiyhteiskunnan kehitys ja hajoaminen
Keskiajan hallintojärjestelmä, kun Euroopan talous kääntyi uuteen nousuun 700-luvun lopulla.
Kehitys
Tarkoittaa hallitsijan ja lääniherrojen keskinäiseen uskonnollisuudenvalaan perustunutta hallintojärjestelmää.
Frankkien valtakunnasta alkanut feodalismi levisi mm Englantiin ja Italiaan.
Feodalismin myötä keskiajan lopulla kehittyi säätyjärjestelmä, jossa yhteiskunta jakautui kolmeen säätyyn.
Hajoaminen
Kapinoiden myötä maaorjuus loppui
Feodalismi järjestelmä ei toiminut enää muutosten myötä
Mustan surman aiheuttama työvoimapula sai talonpojat kapinoimaan palkoista ja oikeuksista, jolloin talonpoikien asema parani.
Ympäristön ja epidemioiden vaikutus talous- ja väestönkehitykseen
Kaupunkien nousu
Ristiretket 1000-luvun lopulla
Väestön kasvaessa maalaiset muutti kaupunkeihin
Uudet keksinnöt kuten kääntöaura, lisäsivät maatalouden tuottamista
1000-luvulla Eurooppa alkoi vaurastua uudelleen
Jatkuvien sotien ja ryöstöretkien loppuminen teki teistä turvallisia ja kaupankäynti alkoi kasvaa
Toimiva ruokahuolto mahdollisti kaupunkien kasvun
Rahatalous
Kaupan elpyminen johti myös rahatalouden elpymiseen
1200-luvun puolivälissä Firenzen kauppatasavalta alkoi tehdä kultarahaa nimeltä floriini
Floriinista tuli läntisen kristikunnan kaupan ja rahanvaihdon perusyksikkö
Raha helpotti kaupankäyntiä
Rutto
Väkiluku oli kasvanut 1000-luvun alusta nopeasti ja seurauksena kaikki viljelykelpoinen maa oli otettu käyttöön
Maaseudun asukkaat nälkiintyivät huonoina satovuosina ja seurauksena vastustuskyky heikkeni
Sen aikaisella maanviljelytekniikalla ei kyetty elättämään koko väestöä kun väestö kasvoi yli äyräiden
1300-luvun alussa väestö väheni maapallon viilenemisen vuoksi, kun seurauksena huonot sadot
1347-1350 Eurooppaan saapui rutto, seurauksena väestökato