Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Suomen historia ja maailman kulttuurihistoria - Coggle Diagram
Suomen historia ja maailman kulttuurihistoria
Suomen esihistoriasta Venäjän autonomisen ajan alkuun
Esihistoriallinen aika
Alkuperäkysymys
suomalaisten alkuperän käsitys vaihdellut
alkuun myyttiset kertomukset, mm. Sotkan muna
1500-luvulla suurvalta-aseman oikeutuksena antiikin ajan sankarit ja suurmiehet
1700-luvulla realistisempi käsitys saavuttu yhtenä suurena joukkona Suomeen
1800-luvulla romantisoitu kuva, Suomi kuuluu suomalaisille
nykyään geneettinen ja kulttuurillinen perimä monelta eri suunnalta, ei käsitellä yhtenä
Esihistorian aikakaudet
viimeisen jääkauden jälkeen ensimmäiset ihmiset nykyisen Suomen alueelle
kivikausi (8800 eaa. - 1700 eaa.); metsästys/kalastus, erilaiset kivityökalut, varhainen kaupankäynti, Suomusjärven kulttuuri, kampakeraaminen, nuorakeraaminen, maanviljelyn alkaminen, karja, vakinainen asutus, lappalaiset
pronssikausi (1700 eaa. - 500 eaa.); pronssiset esineet kuten vyönsoljet, kirveet, metallurgia, vilkastunut kaupankäynti
rautakausi (500 eaa. - 1050, sis. viikinkiaika 800-1050 ja ristiretkiaika 1050-1150(1300)); kehittyneempi yhteiskunta, pitäjät, asutuskeskittymät, korut, hautaamistavat, röystöretket, kaupankäynti, linnavuoret, pukeutuminen, viikinkien idänreitti, traani, turkikset, hopeaesineet jne. ristiretkien seuraamuksia
arkeologinen toiminta historian tutkimuksessa tärkeää
Keskiajan Suomi
Sääty-yhteiskunnan synty
keskiajalla (1150-1523) vähitellen sääty-yhteiskunta, aateli, porvaristo, papisto ja talonpojat, ei maaorjuutta, pääosin maaomistus, jokaisella säädyllä velvollisuuksia, ylemmillä privilegioita, kohoaminen mahdollista
omavaraisuus maaseudulla, markkinat
perheet tärkeitä, avioliiton vaikutus
kirkollinen yhteisö tärkeässä asemassa
opetus pääosin käytännössä ja kotona, pappissäädyllä koulutus, Euroopan yliopistot
Kaupunkien merkitys
kaupungeilla oma hallinto,lait, kaupankäynnin oikeus, raati, pormestarit, jokireittien varret, keskustan muodostus, hansaliiton läsnäolo, killat, kaupunginvouti.
Kalmarin Unioni 1397-1523, pohjoismaiden yhteistyö hansaa vastaan, Ruotsin ja Tanskan erimielisyyksiä, valtionhoitaja, Suomen alueella vanhan vihan sota Venäjän ja Ruotsin välillä 1495-1497
Keskiajan yleispiirteitä
Suomi osaksi Läntistä Kristikuntaa (katolisen kirkon piiriä), 3 ristiretkeä, retkistä vähän tietoa
Häme, Länsi-Karjala Ruotsin valtakuntaan, Itä-Karjala Novgorodin vaikutuspiiriin, Pähkinäsaaren rauha 1323
linnaläänit, verot, linnanpäällikkö, vouti, vaalikuninkuus, valtaneuvosto, valtiopäivät
kirkko vahvana kulttuurin tuojana, kymmenykset, kanoninen oikeus, juhlapyhät, pyhimykset, kirkot
maanlaki, kaupunginlaki, käräjät, tuomari ja lautamiehet, myötävannojat, todistajat jne.
Suomi ja uusi aika
Kulttuurin muutos
reformaatio seurausta Lutherin väitteistä 1517 alkaen, hallitsijoita kiinnostaa kirkon johtajan paikka, Suomessa omalla kielellä veisaaminen
1527 luterilaisuuden alku, valtiolle kirkon varat, valta siirtyy uskossa hitaammin
Mikael Agricola, suomen kirjakieli
renessanssin vaikutukset vähäisiä, pääosin aatelisten parissa
sääty-yhteiskunnan hidas muutos valtionvallan alle
Ruotsin suurvalta
Ruotsin naapurit heikkoja, keskenäisiä kahnauksia, Ruotsi käytti hyväkseen, aluevalloituksia, pitkiä sotia
armeijan, hallinnon, talouden tehostusta, väenottosysteemi, armeijan kulutus ja rosvous
Stolbovan rauha 1617, 30-vuotinen sota, Kustaa II Adolf
yhä parempi keskushallinto, Axel Oxenstierna, maaherrojen läänit, kihlakunnat, nismismiehet, pitäjänkokoukset
Suomen hakkapeliitat osana armeijaa, romantisoitu kuva
kuningatar Kristiina, holhoojahallitukset, Kaarle X Kustaa
Kaarle XI ja XII, karoliininen aika, kuninkaan absolutismi, ruotuväkilaitos, puustellit, iso reduktio
Per Brahe, postilaitos
1500-luvun uudistuminen
Ruotsi tyytymätön Kalmarin Unionin tanskalaishallitsijoihin, 1520 Kristian II:n kruunajaisista verilöyly, Kustaa Vaasan johdolla Unionin hajoaminen, 1523 Vaasasta Ruotsin kuningas
perintökuninkuus, reformaation aloitus, tehokas voutihallinto, talouden parantuminen, pojille herttuakunnat, varhaismerkantilismi, keskusvirastot, kuninkaankartanot
poikien valtataistelut 1560-1599; Eerik, Juhana aatelin tuella valtaan, aatelille lisää maata ja valtaa, pitkä viha 70-95, Täyssinän rauha, Juhanan poika Sigismund, personaaliunioni Puola-Liettuan kanssa, Kaarle IX, luterilaisuus vs. katolilaisuus, Suomessa nuijasota 96-97, Klaus Fleming
olot vakiintuvat, valta Kaarlen sukuhaaralle, nuijasodan muuttuva tulkinta
Yhteiskuntaelämää
kolmisäätyoppi kiristää säätyjakoa, yhteiskunnalliset paikat selkeämpiä, valtion valvonnassa niin usko, perhearvot, kaupankäynti
perintötilat, tilattomat, aristokratia, barokki
kansanopetus yhä useammalle, pedagogiot, triviaalit, kymnaasit, 1640 Turun yliopisto, uskontopainotteinen opetus
-kinkerit, noitavainot, kirkonkirjat, suuret kuolonvuodet, ruukit, tapulikaupungit, kielikulttuurin esiinnousu, fennofilia, arkkiveisut
Ruotsin suurvalta-aseman loppu 1700-luvulla, sitä ennen yrityksenä siirtomaavalta
1700-luvun Suomi
Säätyvaltaan
suuri Pohjan sota 1700-1721, nuori itsevaltias Kaarle XII joutui kohtaamaan vihollisten liiton (Saksi, Puola, Tanska-Norja ja Venäjä), tappio Pultavan taistelussa 1709, kotiarestissa Ottomaanien luona, luoti päähän 1718 Etelä-Norjassa
Ruotsi sekavassa tilassa, Ulrika Eleonorasta hallitsija, piti luovuttaa kuninkaan valta säädyille, Ulrikan miehestä Fredrik I:stä kuningas
Suomessa isoviha 1714-1721, venäläisten miehitysaika, kurjaa kohtelua, jopa liioittelua, kasakat, ryöstelyt jne.
Uudenkaupungin rauha 1721, Itä-Suomea Venäjälle, nimitys Vanha Suomi
säätyvalta, eräänlainen parlamentarismi, ei silti demokratia, aatelilla pääsy korkeisiin virkoihin
ulkopoliittinen suuntautuminen loi alustavat puolueet, myssyt (Arvid Horn, maltillinen idänpolitiikka) vs. hatut (hyökkäävä ulkopolitiikka), kehitystä läpi 1700-luvun
1738-39 hatut valtaan, seurauksena hattujen sota 1741-43, Suomessa pikkuviha, vähemmän ongelmia
1734 Ruotsin valtakunnanlaki, 1743 Turun rauha, Venäjälle lisää alueita Suomesta, Sveaborgin rakentaminen alkaa 1748
Valistusta ja hyötyä
talouden uudelleenrakentaminen Pohjan sodan jälkeen, ohjenuorana merkantilismi, Pohjanlahden kauppapakko, tuoteplakaatti (1724), valtion keskeinen rooli, ylellisyystuotteet ja salakuljetus
hyödyn tavoittelu mm. talouteen, hengelliseen sivistämiseen, maatalouteen, Anders Chydenius (varhaisliberalismi), valistusajattelun merkitys, porvariston nousu, elintason ja väestön kasvu jne.
isojako maatalouteen, fysiokratismi, vainiopakon poisto, uudet lajikkeet (peruna, Pommerin sodan veteraanien tuella)
luonnontieteellinen sivistys, Carl von Linne, Pehr Kalm, kemia, myöhemmin keskityminen Suomen kansaan ja kieleen (fennofilia)
Aurora-liike, sanomalehdet, herätysliikkeet, papisto sivistää myös maallisissa asioissa
jako säätyläisiksi ja rahvaaksi, näkyi kulttuurissa (hovikulttuuri, rokokoo, varakkaat ihmiset, ylellisyys)
Kustavilainen aika
kuningas Adolf Fredrik venäläisten suosikkina kuninkaaksi (1751-1771), 60-luvulla hattujen ja myssyjen valtiopäivien vaihtuvuus suurta, mm. korruptio, taloustilanne, ulkopolitiikka aiheuttivat närää ja valitusta
1772 Kustaa III ja valistunut itsevaltius, hallitusmuodon muutos, kustavilainen aika, monia ristiriitaisia uudistuksia, 1789 yhdistys ja vakuutuskirja, valistunutta hallintaa
talouden ja kulttuurin kehitys jatkui, uusklassismi (kustavilainen tyyli, Suomen talouden uudistus)
Kustaa suunnitteli idän rajan palauttamista, upseerit haluttomia, Liikkalan nootti, Anjalan liitto, Värälän rauha 1790, Kustaa III:n salamurha 1792, epäonnistunut vallankaappaus, valtaistuimelle Kustaa IV Adolf
Suomen Venäjälle kuuluvat alueet muokkautuivat eri tavalla, mutta muuta Venäjää paremmat olot (lahjoitusmaat, lait, luterilaisuus, piittamattomuus pidemmällä aikavälillä)
Suomesta autonomia
Alkuvaiheet
1772 hallitusmuoto ja 89 vakuus - ja yhdistyskirja, sen pohjalta keskushallinto, Pietarissa ministerivaltiosihteeri, Helsingissä senaatti (talous- ja oikeusosasto), kenraalikuvernööri
Helsingistä pääkaupunki 1812, keskustan arkkitehtuuri (empire, C.L. Engel), yliopiston siirto Turun palon (1827) jälkeen, Vanhan Suomen palautus
autonomian taustalla suomalaisten asenne ja Ranska, Pietari haluttiin turvata, Suomen ja Ruotsin välit haluttiin pienentää, Aleksanteri I alkuun liberaali, Suomi näyttöikkuna länteen
Arkielämää
vain poliittinen muutos autonomian mukana, normielämä, säätyjako, rahvas ja säätyläiset, säätykierto vähäistä, ammattikuntalaitos, kirkon rooli edelleen suuri
virkavaltaisuuden aika 1863 asti, Aleksanterista ja Nikolai I:stä taantumuksen aika Venäjällä, valtiopäiviä ei koolle, sensuuri ja vallankeskittyminen, Puolan kapinointi varoittavana esimerkkinä
perustuslaillinen aikakausi Aleksanteri II:n mukana, Krimin sota aiheutti uudistushalun, agraariyhteiskunnasta pikkuhiljaa esiteollisuuteen, pitäjänkokoukset edelleen tärkeitä, kaupungit melko rauhallisia vielä 1800-luvulla
Saimaan kanava, talouden vilkastuminen, syntyvyyden kasvu, kuolleisuus vielä suurta, väkiluvun kasvua paljon
Siirtyminen autonomiaan
Napoleonin valta Euroopassa 1800-luvun alussa, Britannialle mannermaasulku, Venäjän kanssa Tilsitin sopimus 1807, Ruotsin painostus sulkuun, uhkana sota, Suomen sota 1808-1809, Haminan rauha, Suomi Venäjän alaisuuteen
Vänrikki Stoolin tarinat, Sven Dufva, Ruotsin ja Norjan unioni, C.O. Cronstedt, W.M. Klingspor
Porvoon valtiopäivät, Aleksanteri I:n hallitsijanvakuutus, Suomesta autonominen suuriruhtinaskunta, Ruotsin lait ja uskonto sekä säätyjako ja privilegiot
Ruotsin perintö
modernisaatio ei poistanut kaikkea Ruotsin vallan aikaista, mm. uskonto, lainsäädäntö, hallinto, kulttuurivirtaukset
kaupungit (Kuninkaankadut), kirkot ja linnoitukset, kaksikielisyys
autonomiselta ajalta identiteetin kehityksen alku, mahdollisuus kehittää hallintoa ja lainsäädäntöä
Suomalaisuuden käsitys
nationalistinen ajatusmaailma Suomeen, kansallisen identiteetin kehittyminen
Turun romantiikka (A.I. Arwidsson) ja Lauantaiseura (Runeberg, Snellman, Lönnrot), suomen kielen aseman kiista
identiteetin rakentajina kansallisromanttisen piirteen kirjallisuus ja taide (Gallen-Kallela, Kalevala, Vänrikki Stool, Maamme-laulu jne.)
Snellmanin kieliohjelma, sanomalehdet, Hegelin kansan filosofia, kansallismielinen politiikka, kieliasetus 1863 (voimaan 1902)
kielitaistelusta puolueiden osa, fenno- ja svekomaanit, liberaalit, koulut, asiointi, sivistys, perustuslaki 1917
Suomi vuodesta 1809 eteenpäin
1800 luvun Suomi
1860-luku - muutosten vuosikymmen
suuret nälkävuodet, talvi, satojen pienuus, tilattoman väestön määrä, avun puute jne.
maaseudun runsas väestönkasvu, siirtolaisuus, vapaa muuttaminen, elintasoerot kasvoivat, teollistumisen kasvu jne.
60-luvulla keisariksi Aleksanteri II, uudistuksien aikaa, kuntalaki 65, sotaväki 78, elinkeinovapaus 79, markka 60, erilaiset rajoitusten poistot, kanavat, viljan halpeneminen, karjatalous, teollistuminen, liikenne, elintason kasvu, kaupungistuminen ja katukuvan parantaminen jne.
James Finlayson, G.A. Serlachius
Kansalaisyhteiskunta
kansa voi ja osallistuu itseään koskeviin sekä yhteiskunnallisiin asioihin ja niiden hoitoon, taustalla teollistuminen ja murtuva sääty-yhteiskunta (maaseudun muutos)
erinäiset järjestöt, raittiusseurat, vapaapalokunnat, urheiluseurat, työväenliike ja SDP, kielitaistelun osapuolet, nuorisoseurat, kansalaisten sivistyminen ja yhteiskunnallinen sekä poliittinen valveutuneisuus
osuuskunnat, pankit jne.
1800-luvun merkityksen tulkinnat, onni ja kehitys vs. taantumus
Autonomian alku
Napoleon, Tilsitin sopimus jne., Suomesta autonomia Venäjän suuriruhtinaskuntana
Suomen keskushallinto jne., taantumuksen ajat (Nikolai I)
eri tulkinnat autonomia = Suomen valtion synty, kansallisidentiteetin herääminen
Venäläistymisestä sisällissotaan
Venäläistämiskausi
Suomen autonomian kaventamistoimia, postimanifesti (1890), kenraalikuvernööriksi Bobrikov 1898, halusi venäläisiä virkoihin, vuonna 1899 helmikuun manifesti, venäläisten kieli ja päätäntävalta lisääntyi, asevelvollisuuslaki 1901, Bobrikovin diktaattorioikeudet 1903
taustalla Venäjän huoli Pietarista, Saksan synty, kiihkeä panslavismi, hallinnon kehittyminen
Suomi jakaantui myöntyväisiin, perustuslaillisiin ja aktivisteihin, riippui venäläisiin suhtautumisesta, Nikolai II:n kunnioituksen puute, Eugen Schaumanin Bobrikovin murha 1904
venäläistämiskausien (1899-1905 ja 1908-17) historiapoliittinen käsittely; mm. nimi, näkökulma, aikakausi ja vertailun laajuus maailmantapahtumiin
taiteen kultakausi (1880-1910) vaikuttavana osana kansallismielisyyteen ja venäläisiin suhtautumiseen
Gallen-Kallela, aiemmin Kivi, Leino, Aho, Canth, Sibelius, Albert Edelfelt, Eliel Saarinen jne.
Eduskunta ja itsenäisyys
Venäjä häviää Japanille vuosien 1904-1905 sodan, tsaarin keskittyminen kotimaan asioihin, Suomen suurlakko ja venäläistymisen päättyminen, marraskuun manifesti
työväen ja porvarien vastakkainasettelua lakkoiluna vielä muutama päivä, punainen julistus äänioikeudesta, säätyvaltiopäivien lakkautus ja eduskunta sekä yleinen äänioikeus (24 v.) 1906
puolueiden ohjelma monipuolisemmaksi (työväki, maalaisliitto, vanhasuomalaiset, nuorsuomalaiset, ruotsinkieliset)
venläistäminen jatkui 1908, eduskunta hajotettiin vuosittain, 1. maailmansota vaikutti suomalaisten mieliin, Venäjällä helmikuun vallankumous, sortokausien loppu
Kerenski ehkäisee valtalain, porvarien ja SDP:n erimielisyyksiä, lokakuun vallankumous saa Suomen hakemaan itsenäisyyttä, bolsevikit hyväksyvät 31.12. 1917 (julistus 6. päivä)
itsenäisyys oikeaan saumaan (Leninin ajattelu, Venäjän sisällissota)
Sisällissota
itsenäistymisen jälkeen huomio eriarvoisuudessa (torpparit, työläiset), punakaartien ja suojeluskuntien uudelleenperustamiset
mm. työttömyys, elintarvikepula, radikalisoituminen, järjestysvallan puute, Venäjän vallankumouksen esimerkki punaisten sytykkeinä, tammikuussa vallankumouksellisten enemmistö syrjäyttää senaatin
punaisten Etelä-Suomi ja valkoisten Vaasa / Pohjanmaa ja Karjala, valkoisille pian yliote, saksalaisten avulla Etelä-Suomi haltuun, sota ohi kesään mennessä
menneisyyden hallintaa sisällissodasta: valkoinen ja punainen terrori, historian tulkinta sodan jälkeen, sotatutkimusprojektit, yksityiskohtien huomioiminen, sodan monet nimet, kulttuuri jne.
Ääriliikkeiden aika ennen 2. MS:aa
Hallitusmuodon hakua
eduskunta valitsi itsenäisen Suomen hallitusmuodoksi tasavallan
sisällissodan jälkeinen tynkähallitus niukasti monarkistinen, kuninkaaksi valittiin Friedrich Karl
Saksan nojautuva ulkopolitiikka lopetettiin Saksan hävittyä 1. MS:n, ympärysvaltojen tunnustusehtona tasavalta ja Saksan suhteiden katkaisu
SDP takaisin hallitukseen, tasavalta 1919, presidentiksi Kaarlo Juho Ståhlberg
Yhteinäistyminen alkaa
eheytymispolitiikka; kansakunta pyrittiin yhdistämään
poliittiset uudistukset paransivat työläisten ja köyhien asemaa: 8 tunnin työaika 17, torpparilaki 18, oppivelvollisuus 21, lex Kallio 22, progressiivinen vero 20, kansaneläkelaki 37, vuosilomalaki 39, kieltolaki 19-32
talouskasvu paransi elintasoa, kaupungistuminen jatkui, maaseutu itsenäistyi, Suomi selvisi pienellä lamakaudella 1929-1934
puuteollisuus, paperija metsä
Valkoisten Suomi
sisällissodan jälkeen valkoiset halusivat sulkea punaisia pois päätöksenteosta, porvareiden opetus, tärkeät virat, eri urheiluliitot, muistopäivä, Karjalaseurat jne.
kommunistien toiminta valtion kontrollissa, maanalainen toiminta, pyrkimys vallankumouksen, SAJ hallussa, kommunistisen toiminnan hajottaminen 1920-luvun loppuun mennessä
Äärioikeisto
Lapuanliike 1929-32, Vihtori Kosola, kommunistisen toiminnan poistaminen, muilutukset, talonpoikaismarssi 30, Mäntsälän kapina 32
taustalla myös säilyttää valkoisten valta, eurooppalaiset äärioikeistovaikutteet, vasemmistovastaisuus, myös talous- sosiaali- ja uskonnolliset muutokset / uhkat
liikkeen hyväksyntä ja loppu kansan mielipiteellä, maltillisten kyyditykset, vain johtohahmot tuomittiin, poliittinen IKL seuraaja
punamultayhteistyö, Kallio presidentiksi
Suomi säilyi demokratiana talouskasvun ja työväen rauhallisuuden takia, mitään oikeita uhkia ei muodostunut
Suomi 2. MS:n aikana
Ulkopolitiikan kehitys
hapuileva ulkopolitiikka, kokemattomuus ja panostuksen puute, päälinjana puoluettomuus ja suoja NL:a vastaan, 20-luvun liittoutumattomuus ja luotto Kansainliittoon, 30-luvun pohjoismainen suuntaus
ryssäviha, Petsamon saanti, Ahvenanmaan kysymys, Karjala-kysymys
Euroopan poliittiset olosuhteet (Hitlerin toimet, myöntyväisyyspolitiikka, Molotov-Ribbentrop jne.), Suomi ja NL neuvotteluissa (mm. myönnytykset, tulevan sodan käänteet), Suomi ei suostunut ehtoihin (mm. Tsekkoslovakian kohtalo)
Talvisota
Mainilan laukaukset (NL:n syy hyökätä Suomeen) 26.11.39
O.W. Kuusisen Terijoen nukkehallituksen avunpyynnöstä virallinen perustelu hyökätä Suomeen
Puna-armeijan aliarvioi Suomea, helppo suunnitelma ehkäistiin puutteista huolimatta
mottitaktiikka, maastontuntemus, joustavuus, NL:n kokemattomat johtajat ja moraalin puute, suomalaisten oma-aloitteisuus, Talvisodan henki, poltetun maan taktiikka, Mannerheim-linja
nopean arvovaltavoiton puute ajoi NL:n neuvotteluihin, ankarat rauhanehdot, Suomen kestokyky pakotti hyväksymään ehdot, Moskovan rauha 13.3.40
Talvisota koetaan Suomessa sankarillisena sotana, esimerkki vääristyneestä mielikuvasta propagandan ja romanttisten tulkintojen kautta
suurvaltojen välinen politiikka rauhan taustalla (raaka-aineet Ruotsissa ja Petsamossa, Saksan NL:n aliarviointi)
Välirauhan aika
ristiriitaisuus, rauhanehdot surettivat, toisaalta pelko uudesta hyökkäyksestä
Neuvostoliiton puuttuminen rauhansopimuksen avulla Suomen asioihin, kireät välit
Saksan voittokulku vuoden 40 aikana, Suomi ja Saksa kauppasopimukseen, kauttakulkusopimus sotakabinetin päätöksellä, Suomi osana operaatio Barbarossan valmistelua
Jatkosota ja sen tulkinta
operaatio Barbarossa 22.6.41, Suomen kautta Saksan hyökkäyksiä, Suomen julistus puolustussodasta NL:n pommitusten jälkeen, parempi sotilaallinen tilanne ja Saksan tuki Suomen voittokulun tukena, asemasodan alku joulukuussa 1941
ristiriitaiset Suur-Suomi -puheet veivät sympatiaa
Suomen korostama erillissota koki kolauksia ja Saksan häviön alkutahti Stalingradista helmikuussa 1943 saivat Suomen pyrkimään irti sodasta, Saksan painostus piti Suomen mukana
Neuvostoliiton suurhyökkäyksen alku 9.6.44, Suomi pyrki Saksan avulla puolustusvoittoon rauhanneuvotteluiden alkamiseksi
presidentti Rytin lupaus Saksan tuen jatkumiselle, Talin ja Ihantalan taistelut, NL keskittyminen kohti Saksaa, Suomen tilaisuus rauhaan, Mannerheim presidentiksi, Moskovan välirauha 19.9.44
sodan syistä ajopuu- ja koskiveneteoriat, ajopuussa Suomi ajautui sotaan, koskiveneessä Suomen valinnat johtivat sotaan, vaikkakin tahtomattaan suurvaltapolitiikan nappulaksi
erillisodan ja liittolaisuuden tukevia osoituksia mm. yhteinen vihollinen, valmistautuminen sotaan, eri motiivit, erinäiset toiminnat, liittosopimuksen putte, Saksan avustus, Suomen alueellinen hyökkäys
sodan kaunistellut julmuudet, uudet tutkimusnäkökulmat osana historiallista tulkintaa, historiapoliittinen osuus suuri
Suomi kylmän sodan aikana
Kekkosen aikakausi
Kekkonen presidentiksi 1956, NL:n luottamus jo 50 pääministerinä
yöpakkaset 58-59 ja noottikriisi 61 osoitus Kekkosen ulkopoliittisesta vallasta ja taktikointitaidosta, Fagerholmin hallitus ei miellyttänyt, hallituksen ero ja vakuutus ulko- ja sisäpolitiikan linjaeroista / sotilaallinen konsultaatioehdotus Berliinin kriisin tiimoilta, ennenaikaiset vaalit ja ilmoitus neuvotteluiden sodan riskin lisäämisestä
kriiseistä tulkinnat vaihtelevat kylmän sodan ja sisäpoliittisten tapahtumien välillä, Kekkosen toiminnan vaikutukset joko tietoisesti tai tiedostamatta
Kekkosen vallankasvu ja sen tiedostaminen, EEC-neuvottelut 73, perustuslain muuttaminen presidenttiyden jatkamiselle, Zavidovo-vuoto
ETYK Helsingissä 1975, taustalla taistelu puolueettomuudesta
Kekkosen jälkeen vallan hajauttamistoimet; Koivisto 82-94, Ahtisaari 94-2000, uusi perustuslaki Halosen kaudelle 2000-12
suomettumiskäsite, suurvallan edun huomioiminen poliittisessa päätöksenteossa, vaikkakin itsenäisenä valtiona, poliittinen liturgia, itsesensuuri, historiapolitiikka, Yleisradion tukema NL-kuva, turismi, Ladat ja muut arkiasiat
suomettumisesta ristiriitaisia arvioita puolesta ja vastaan, Kekkosen toimien arvioimisessa historian myötä muuttuva kuva
NL:n vierestä länteen
ulkopoliittinen puolueettomuus, taistelun voitto ETYK:n myötä, taloudelliset syyt pitivät Suomea NL:n lähellä
Gorbatsovin aikana Suomen katse länteen, NL:n hajottua YYA-sopimuksen päättyminen, EU-jäsenyys 95, integroituminen Länsi-Eurooppaan tilanteen salliessa sen
aktiivinen taloudellinen yhdentyminen, osittain ulkopoliittinen ilman sotilaallista liittymistä
Veitsenterällä taiteilua - sodan jälkeiset vuodet
vaaran vuodet 1944-48, pelkona maan miehitys tai vallankumous, sisä- ja ulkopolitiikan tapahtumista mm. valvontakomission läsnäolo, asekätkentäoperaatio, evakuointisuunnitelmat, Lapin sota 1944-45, sotakorvaukset, siirtolaisten asutus, sotasyyllisten tuomitseminen, kommunistinen SKDL, eduskuntavaalit 45 & 48, Paasikivi presidentiksi
Paasikiven linja ulkopolitiikkaan (NL huomioitava päätöksenteossa), rauhansopimus (Pariisi 47), YYA-sopimus 48 ilman NL:n väliintulomahdollisuutta
kommunistien vallankumouspelko kevät-kesällä 48 (Tsekkoslovakian kansandemokratiaksi tulo)
50 kauppasopimus NL:n kanssa, suhteen vakiintuminen, ilon vuosi 1952 (olympilaiset, Miss Universumi, rauhanehtojen täyttäminen, suojasäästä ulkopoliittinen liikkumavara (YK, Pohjoismaiden neuvosto 55), Porkkalan palautus 56, samana vuonna Suomen puoueettomuuden tunnustus NL:lta
Suomen modernin yhteiskunnan synty
Hyvinvointivaltio
yhteiskunnan rauhoittamiseen keksitty vähäosaisten tukemisjärjestelmä
valtion roolin voimistuminen 30-luvulla, sotien jälkeen varsinainen valtio 60-70-luvuilla
tasa-arvon näkökulma, koulutukseen panostaminen
lamakaudet 90-luvun alussa, ja 2010-luvulla, muutoksia valtion toimintaan, mm. kuntaliitokset, sosiaaliturvan kavennus, tuloerojen kasvu
Kulttuurin murros
taiteen kultakauden jälkeen valkoisen Suomen ideologia + modernit suuntaukset, Yleisradio, iskelmä, varallisuuden kasvu lukemisen kasvuna, aikakauslehdistö, kirjojen halpeneminen, F.E. Sillanpää, Tulenkantajat, Waltari, Olavi Paavolainen, elokuvien suosio, Ansa Ikonen, Tauno Palo
sotien jälkeen elokuvien lisäksi arkkitehtuuri ja muotoilu, Alvar Aalto (30-luku), Tapio Wirkkala, Armi Ratia, nuorisokulttuurin leviäminen, mm. musiikki, muoti, kuluttaminen, 60-luvun radikalismi, 70-luvun poliittinen aktiivisuus, teatteri
80-luvulla TV, musiikkigenrejengit, 90-luvulta postmodernismi, performanssit ja mediataide, hiphop
2000-luvun hipsterit, indie, uusmedia, some jne.
Maaseudulta kaupunkiin
maatalousvaltainen Suomi 1900-luvun alku
kaupunkien kehitys alkoi 30-luvulla, mm. keittiön uudistuminen, katukuvan muutos, henkinen agraarisuus, sota-ajan säännöstelytalous
sota-ajan jälkeen kaupungistumisen kiihtyminen, elinkeinorakenteen muutos, suuret ikäluokat aikuisikään, pientilojen seurauksena ylituotanto, siirtolaisuus Ruotsiin, panostus jalostukseen ja palveluyhteiskunnan synty, elämäntavan muutos vapaa-ajan ja teknologian kehityksen suhteen, kulutustottumukset uusiksi