Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
LAW 2 - Coggle Diagram
LAW 2
Kpl 6
-
- Avioliiton voivat solmia vihkimisellä kaksi täysi-ikäistä henkilöä, joista kumpikaan ei ole avioliitossa
- Avioliittolain mukaan puolisot ovat keskenään yhdenvertaisia ja heillä on elatusvelvollisuus toisiaan kohtaan
- Avioeron voi saada vain tuomioistuimen päätöksellä ja sitä haetaan kirjallisesti käräjäoikeudelta, molemmat tai toinen vain
- Ensin harkinta-aika (6 kk), sen jälkeen tuomitaan avioeroon, jos toinen tai molemmat sitä haluavat, täytyy vaatia ennen kuin harkintaa kulunut vuosi
- Myös ilman harkinta-aikaa jos ollaan asuttu erillään yli 2 vuotta
- Nimiperiaatteen mukaan omaisuuden omistaa se, jonka nimiin se on ostettu, on siis tärkeää avioliitossa yhteistä omaisuutta hankkiessa hankkia se molempien nimiin
- Avioliiton purkauduttua avio-oikeus astuu voimaan, eli puolisoiden oma ja yhteinen omaisuus jaetaan osituksessa puolisoiden kesken tai kuolleen puolison perillisten ja eloonjääneen puolison kesken
- Tasinko on osituksessa maksettava osa, jonka varakkaampi maksaa köyhemmälle
- Toisen puolison kuollessa varakkaamman (ja eloonjääneen) ei tarvitse maksaa köyhemmän perillisille tasinkoa, tätä sanotaan tasinkoprivilegiksi
- Sovittelu voidaan tehdä, jos ositus johtaisi kohtuuttomaan lopputulokseen tai toinen osapuoli saisi perusteetonta hyötyä toisen kustannuksella
- Voidaan myös yhdessä sopia avioehto, eli toisella ei ole oikeutta sellaiseen omaisuuteen, mitä toisella on tai tulee saamaan
Kpl 5
Perheoikeudessa käsitellään lapsen ja vanhemmat tai parisuhteessa olevien oikeussuhteita, perusperiaate on heikomman suoja
Lapsen äiti on lapsen synnyttänyt nainen, isä voi määräytyä kolmella tavalla:
- Isyysolettaman mukaan isä on lapsen synnyttämän naisen aviomies
- Avioliiton ulkopuolella isyyden voi tunnustaa ennen lapsen syntymää neuvolassa tai syntymän jälkeen lastenvalvojalle tai maistraatille, maistraatti vahvistaa isyyden
- Tuomioistuin voi vahvistaa isyyden oikeudenkäynnissä
Kanne (riita-asiassa tuomioistuimelle osoitettu vaatimus, että tuomioistuin aloittaa oikeudenkäynnin ja tuomitsee asian kantajan vaatimalla tavalla) isyyden/äitiyden kumoamiseksi täytyy nostaa kahden vuoden kuluessa siitä, kun isyys/äitiys on vahvistettu
Adoptiossa lapsen ja vanhemman oikeudelliset suhteet vahvistetaan, sama asema kuin biologisella lapsella
Sijaisvanhemmuudessa perheeseen otetaan huostaan otettu lapsi. Arjessa lapsi on samanarvoinen kuin oma lapsi, mutta oikeudellisesti vanhemmat vielä omat vanhemmat
-
Kpl 7
- Kuoleman jälkeinen omaisuus on jäämistö ja perillisten saama jäämistö on perintö
- Omaisuuden siirtymistä säätelevä laki on perintökaari
Lakimääräinen perimisjärjestys
- Ensin ositus, jos oltu naimisissa
- Rintaperilliset, eli lapset / leski / lapsenlapset
- Vanhemmat / sisarukset tai heidän lapset
- Isovanhemmat / heidän lapset
- Valtio
- Perinnönjakoa voi ohjailla testamentilla, kuitenkaan perittävän lapsia ei sillä voi ohittaa ilman vakavaa syytä, heille kuuluu aina lakiosa, eli puolet siitä mitä heille olisi kuulunut lakimääräisen perimisjärjestyksen mukaan
- Avopuoliso ei peri ilman testamenttia
Keskinäinen testamentti = kaksi ihmistä määräävät, että viimeeksi eloonjäänyt saa ensiksi kuolleen omaisuuden
Käräjäoikeudessa perillinen voi nostaa moitekanteen (kanne, jolla tuomioistuinta vaaditaan julistamaan oikeustoimi pätemättömäksi) testamentin saajaa vastaan ja testamentti voidaan julistaa pätemättömäksi, jos esim. testamenttia ei ole tehty lain säätämässä muodossa tai testamentin tekemiseen on vaikuttanut mielenterveyden häiriö
Kuolinpesän toimenpiteet:
- Perunkirjoitus 3 kk:n kuluttua kuolemasta, perukirja, vainajan velat, varat ja varojen arvo kuolinhetkellä, testamentti, puoliso ja perilliset
- Perukirja verotoimistolle 1 kk:n kuluttua perunkirjoituksesta, perintövero
- Omaisuuden ositus, avustusten ja velkojen maksu
- Perinnönjako