Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Ortodoksiset sakramentit - Coggle Diagram
Ortodoksiset sakramentit
Ortodoksisessa kirkossa
sakramentteja kutsutaan
mysteerioiksi
Sakramentit ovat samat kuin katolilaisuudessa
Aikaisemmin sakramentteina pidettiin myös hautausta, vedenpyhitystä, mirhan valmistusta, munkiksi tai nunnaksi vihkimistä ja kirkon vihkimistä
Sakramentteja ortodoksisuudessa pidetään armon välikappaleina, joidenka avulla saa pyhän hengen lahjat
Sakramentit
Kaste
Ortodoksisuudessa kaste merkitsee kirkkoon liittymistä, Jumalan yhteyteen tulemista, uudeksi ihmiseksi syntymistä ja vanhasta elämästä luopumista
Perustana toimii Jeesuksen oma kaste Jordan-joessa ja Jeesuksen antamaan lähetyskäskyyn
Ennen kastetta on nimenanto ja kummin valitseminen
Nimenanto tulisi perinteiden mukaan suorittaa kahdeksantena päivänä syntymästä, mutta usein suoritetaan kasteen yhteydessä
Kummi lausuu lapsen puolesta kastelupauksen
ja lukee uskontunnustuksen kasteseremoniassa
Kasteseremonia suoritetaan, jonka aikana myös siunataan kasteessa käytetty vihkivesi ja öljy
Kaste on upotuskaste, jossa lapsi upotetaan vihkiveteen kolme kertaa Pyhän Hengen nimeen
Lopuksi lapselle puetaan kastepuku ja kasteristi
Mirhavoitelu
Suoritetaan välittömästi kasteen jälkeen
Mirhavoitelulla sinetöidään ja vahvistetaan kasteessa annettu lupaus
Toimii Pyhän Hengen vuodatuksen toimituksena
Kasteseremonian aikana siunattiin vihkiveden lisäksi öljyä mirhavoitelua varten
Mirhavoiteluseremoniassa pappi voitelee siunatulla öljyllä kastetulla siveltimellä lapsen otsaa, ohimoita, rintaa, käsiä ja jalkoja samalla lausuen joka kerta "Pyhän Hengen lahjan sinetti", johon kummit joka kerta vastaavat "Aamen"
Ehtoollinen
Ehtoollisen avulla uskotaan pystyvän olemaan yhteydessä Jumalaan ja toisiin ihmisiin
Ehtoolliseen valmistaudutaan lukemalla ehtoollista edeltäneenä iltana rukouskirjasta ehtoolliseen valmistavat rukoukset ja paastoamalla, jos mahdollista, vähintään kuusi tuntia ennen ehtoollista
Ortodoksit uskovat että ehtoollisen aikana ehtoollisessa käytetty leipä ja viini muuttuvat Pyhän Hengen avuksi huutamisen seurauksena Jeesuksen ruumiiksi ja vereksi
Ehtoollisleipä ja -viini nautitaan Kristuksen kuoleman ja ylösnousemisen osallisuudeksi, syntien anteeksi antamiseksi ja iankaikkiseksi elämäksi
Katumus
Katumuksen tarkoituksena on päästä takaisin Jumalan yhteyteen johon ihminen pääsi kasteessa ja erkaantui tehdessään syntejä
Katumus suoritetaan yleensä kirkossa papin toimesta, jolla on ehdoton vaitiolovelvollisuus
Syntien tunnustamisen ja anteeksiannon pyytämisen sekä vastaanottamisen lisäksi tulee myös muuttaa ajatus- ja toimintatapoja siten, ettei enää toista syntejään
Yleensä katumassa käydään paaston aikoina, mutta joissain kirkoissa aina ennen ehtoollista
Avioliitto
Ortodoksisuudessa miehen ja naisen välisen liiton solmimisen lisäksi tarvitaan Jumalan siunaus ja vahvistus
Tämän vuoksi avioliittoa ortodoksisuudessa voi solmia vain kristittyjen välillä
Ennen varsinaista vihkimistä suoritetaan kirkollinen kihlaus, joskus samassa yhteydessä vihkimisen kanssa
Varsinaisessa seremoniassa pappi asettaa vihkisormukset vihittävien oikeaan nimettömään.
Vihkitoimituksessa vihkiparin yllä pidetään vihkikruunuja muistutuksena avioliitosta molemminpuolisena uhrauksena. Vihkiparille tarjotaan yhteisestä maljasta viiniä ja lopuksi pappi ja vihkipari kiertävät vihkipöydän ympäri kolme kertaa, sillä kiertäminen ja ympyrän muoto symboloivat ikuisuutta ja täydellisyyttä
Sairaanvoitelu
Sairaanvoitelussa rukoillaan sairaalle sekä fyysistä että henkistä parannusta
Suoritetaan sairaan omasta pyynnöstä ja tarvittaessa voidaan suorittaa useamman kerran
Sairaanvoitelun aikana pappi kastaa pumpulipuikon pyhitetyllä öljyllä ja tekee sillä ristimerkin otsaan, ohimoille, rintaan sekä käsiin ja tarvittaessa myös sairaalle tai kipeälle paikalle
Seremoniassa luetaan seitsemän eri otetta evankeliumista
Pappeuteen vihkiminen
Papeilla on oikeus toimittaa sakramentteja ja oikeus sitoa sekä päästää syntejä
Jakautuu kolmeen asteeseen piispuuteen, pappeuteen ja diakoniuteen
Piispa vihitään kolmen muun piispan toimesta, piispa taas vihkii pappeja ja diakoneja
Virkaan vihkiminen suoritetaan kätten päälle panemisen kautta
Diakonit eivät toimita sakramentteja, mutta avustavat niissä