Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Vaaran vuodet 1944-1948 (Lapin sota (Suomalaiset velvoitettiin…
Vaaran vuodet 1944-1948
Kommunistit politiikkaan
Eduskuntaan tuli uusi ja voimakas vasemmistoryhmä, Suomen Kansan Demokraattinen Liitto SKDL. Merkittävin SKDL:n sisällä oli Suomen Kommunistinen Puolue SKP, joka käytännössä hallitsi SKDL:aa. Kommunistien vaalimenestyksen selitti aikaisempi kommunististen puolueiden kielto. Monet vasemmiston kannattajat olivat tästä syystä jättäneet äänestämättä, ja äänestysaktiivisuus oli ollut matalaa.
Vaalivoitto mahdollisti kommunisteille pääsyn hallitukseen, mutta muut puolueet tai Paasikivi eivät halunneet, että kommunistit saisivat liikaa valtaa käsiinsä. Lisäksi politiikkaan tuli kaksi muuta suurta puoluetta, SDP ja maalaisliitto. Tämän vuoksi kommunistit eivät kyenneet sanelemaan hallituksen toimintaa, vaan joutuivat tyytymään vähemmistöasemaan. Sosiaalidemokraatit ja maalaisliitto yhdistivät voimansa eristääkseen kommunistit. Lisäksi Paasikivi hyödynsi presidentin laajoja valtaoikeuksia virkanimityksissä, ja pystyi näin vastustamaan kommunistien tavoitteita tärkeiden viranhaltijoiden vaihtamiseksi.
Lapin sota
Suomalaiset velvoitettiin huolehtimaan siitä, että Pohjois-Suomessa vielä olleet saksalaiset joukot poistuisivat maasta.
Saksalaiset kuitenkin vetäytyivät maasta hitaasti, ja Neuvostoliitto alkoi uhitella hyökkäävänsä itse Lappiin karkottamaan saksalaisjoukot, jonka seurauksena lokakuussa 1944 Suomi aloitti Lapin Sodan entisiä aseveljiään vastaan.
Suomalaiset joukot ajoivat takaa vetäytyviä saksalaisjoukkoja, jotka käyttivät poltetun maan taktiikkaa, jonka seurauksena tuhoutui siltoja, teitä ja asuinrakennuksia. Rovaneimi tuhoutui täysin talven kynnyksellä.
Suomalaisia sotilaita menehtyi noin tuhat, ja sakalaisia saman verran. Sodan runteleman Lapin jälleenrakennus nieli voimavaroja, ja siviiliväestö joutui kärsimään sodasta. Monet pitivät sotaa ja sen seurauksia turhana veren vuodatuksena.
-
Sotakorvaukset
Ennen sotakorvauksia Suomen oli karkotettava saksalaiset maasta, sekä tuomittava sotarikoksiin syyllistyneet henkilöt
Suurimmat menetykset aiheutuivat alueluovutuksista ja 400 000 karjalaisen pakolaisen eli evakon asuttamisesta Suomen maalle.
Aselepoehtojen mukaisesti Suomelle määrättiin 300 miljoonan dollarin sotakorvaukset. Korvaukset suoritettiin Neuvostoliitolle 1944-1952 lähinnä teollisuustuotteina ja puolivalmisteina. Valuuttakurssien muutokset kuitenkin aiheuttivat sen, että lopulta Neuvostoliitoon toimitettiin arvoltaan lähes kaksinkertainen määrä tavaraa. Neuvostoliittoon vietiin laivoja, erilaisia koneita ja laitteita sekä jopa kokonaisia tuotantolinjoja.
Asekätkentä
Kommunisteja enemmän suomalaiset pelkäsivät sodan voittajavaltiota Neuvostoliittoa. Neuvostoliiton miehityksen varalta Suomen armeijassa toteutettiin operaatio, jossa kätkettiin suuri määrä aseita eri puolilla maata. Tarkoituksena oli, että armeijalla olisi aseita, joilla voitaisiin käydä sissisotaa miehittäjää vastaan tai tehdä tyhjäksi mahdollinen kommunistien vallankaappaus.
Asekätken paljastui kuitenkin jo keväällä 1945, ja sitä johtaneet upseerit tuomittiin laajassa oikeudenkäynnissä vankeuteen. Suomen asekätkentä oli kiusallinen, koska se rikkoi räikeästi aselepoehtoja.
Valvontakomissio
Valvontakomission tehtävänä oli valvoa aselepoehtojen toimeenpanoa. Valvontakomissio asettui Helsinkiin puheenjohtaja Andrei Zhdanovin johdolla. Valvontakomissiolla oli laajat oikeudet valvoa hallituksen ja viranomaisten toimintaa. Niin kauan kun lopullinen rauhansopimus ei ollut voimassa, valvontakomissio rajoitti Suomen suvreniteettia.
Hallituksella ei ollut esimerkiksi oikeutta hoitaa yksin Suomen ulkopolitiikkaa ja tehdä kansainvälisiä sopimuksia. Valvontakomissio poistui maasta vasta Pariisin rauhansopimuksen astuttua voimaan 1947.