Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Erilaisista kulttuureista tulevien äitien kohtaamisen haasteet (Lähi-Itä…
Erilaisista kulttuureista tulevien äitien kohtaamisen haasteet
Lähi-Itä
(Islamin usko)
Sukupuolien roolit
Miehillä perinteisesti tehtäviä pääosin kodin ulkopuolella, kun taas äiti hoitaa perinteisemmät kodin asiat
Vastakkaiseen sukupuoleen pidetään etäisyyttä, pl. sukulaissuhteet yms.
Nainen ensisijaisesti "työkseen" vaimo/äiti, vaikkakin osassa perheistä tästä asetelmasta on jo luovuttu
Nainen on pääsääntöisesti lapsen läheisempi osapuoli, ja isäsuhde saattaa jäädä hieman etäisemmäksi
Pojat halutumpia kuin tytöt yleensä
Nainen monesti alistettu, ja mies ikäänkuin perheenpää
Yleistä
Islaminuskossa seksuaalisuus on laaja käsite, ja seksuaaliseksi eleiksi voidaan tulkita eri sukupuolien kättely, katsekontakti, tai jopa pelkkä puhuminen toiselle sukupuolelle
Nainen ei puhu yleensä aviomiehelleen seksuaalisuudesta, seksistä, synnytyksestä yms.
Ympärileikkaukset (silpomiset) yleisiä, myöskin yleistä on immenkalvojen ompelu kiinni neitsyyden säilyttämiseksi
Joissakin Islamilaisissa maissa ehkäisymentelmien käyttö on kielletty (Pakistan), ja edelleen monissa maissa keskeytettyä yhdyntää pidentää ehkäisykeinona
Abortti on Islaminvastainen teko, ellei kyse ole äidin hengestä
Lapsettomuuden hoitokeinot, joissa käytetään toisen ihmisen siittiöitä/munasoluja ovat Islaminuskossa kiellettyjä
Yleinen käsitys on, että imettää täytyy kahden vuoden ajan
Hygieniataso yleisesti ottaen perheissä heikko-> Perheenjäsenet altistuvat infektioille
Islaminuskoisten toiminttavat vaihtelevat alueittain ja heimolaisittain todella suuresti
Hoito kotimaassa eroaa länsimaihin suuresti-> Esim. mielenterveyttä Lähi-Idässä ei hoideta juurikaan
Monet pakolaiset hyvin sairaita, ja vaivoja on paljon, sillä köyhimmiltä alueilta muuttaneiden potilaiden ensimmäinen hoitokerta ikinä saattaa tulla vastaan Suomessa
Kohtaamisen haasteet
Ihmiset tottuneet mitä erilaisempiin hoitoihin alueittain (yrttihoidot, yms), joten länsimaalainen terveydenhuolto voi olla aluksi kulttuurishokki
Luonnollisesti kielimuuri aiheuttaa haasteita kohtaamiseen-> Tulkin kautta puhuttaessa voi jäädä monia huomioita tekemättä potilaasta, ja akuuteissa vaivoissa ei tulkkia ole välttämättä nopeasti saatavilla
Tarkkojen aikataulujen noudattaminen ja pelot uusia hoitomuotoja vastaan saattavat estää potilaiden hakeutumista hoitoon
Lukutaidottomuus ja luetun tekstin merkityksettömättömänä pitäminen-> Esim. seuraava hoitokerta kerrottava aina myös suullisesti niin että potilas sen ymmärtää
Joidenkin sairauksien ymmärtäminen (yleisimpänä mielenterveydenhäiriöt) on puuttellisella tasolla-> Vaikka potilaat tietävätkin mitä harhat ja vastaavat oireet tarkoittavat, he kuitenkin luulevat niiden olevan henkien aiheuttamia asioita. Somaattisten sairauksien ja niiden oireiden tietämys on hieman paremmalla tolalla yleisesti
Hulluksi leimaantumisen pelko rajoittaa hakeutumista hoitoon, koska kotimaassa ajttelumalli on yleensä se, että mielenterveyden sairauksia ei voi hoitaa
Lääkkeet ja verensiirrot joillekkin muslimeille kiellettyjä, osa hyväksyy hyvien perustelujen jälkeen
Henkilökunnan yksilölliset ominaisuudet
Hoitohenkilökunta toivotaan olevan samaa sukupuolta hoidettavan kanssa-> Esim. gynekologisissa vaivoissa nainen ei kerro mieslääkärille/-hoitajalle välttämättä käynnin todellista syytä
Lääkkeiden ottaminen ja perussairauksien hoitaminen jää usein kokonaan pois, koska henkilöt eivät usko länsimaalaiseen lääketieteeseen aina
Jotkin lääkeaineet/rokotteet sisältävät myös liivatetta, jonka vuoksi kaikki muslimit eivät halua näitä kyseisiä aineita käyttää
Ramadaninpaaston aikaan (30 päivää kestää) ei haluta ottaa välttmättä suun kautta mitään ruokaa/lääkkeitä, vaikka tämä yleisesti raskaana oleville/sairaille onkin sallittua-> Voi aiheuttaa haittaa sikiölle
Lähteet
Muslimit
Mölsä. M ja Tiilikainen. M. N.d. Kulttuurien kohtaaminen -Potilaana Somali. Duodecim Terveyskirjasto. Haettu 19.5.2018.
http://www.terveyskirjasto.fi/xmedia/duo/duo96299.pdf
Estudio. N.d. Monikulttuurinen työyhteisö -islam. Moty. Haettu 19.5.2018.
https://estudio.edupoli.fi/moty/index.asp?id=722&kat=&sid=798&sub=Islam&title=3316
Romanit
Viljanen. A, Hagert. T ja Blomerus. S. 2007. Romanit Suomalaisessa terveydenhuollossa: Tasa-arvon ansat. Duodecim. Luettu 20.5.2018.
http://www.duodecimlehti.fi/lehti/2007/4/duo96300
Honkala. O ja Poikonen. A. 2014. Romanit hototyön asiakkaina. Jamk. Opinnäytetyö. Luettu 20.5.2018.
http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/78978/C__Users_hocnkalaout_Desktop_OPPARIhonkalapoikonen.pdf;jsessionid=AC681053A85CD842E58CD8653382F967?sequence=1
Romanit
Yleistä
Paljon kulttuurillisia eroja Suomeen ja Suomessa
Yhteisöllisyys ja toisista huolenpitäminen
Romanien kielessä keskeisimpiä käsitteitä; Puhdas-ikainen (esim. ihmiskehon alaosaa pidetään likaisena ja yläosaa puhtaana) ja kunnia-häpeä
Yksilöiden välillä on paljon sosiaalista voimavaraa jota kannattaa hyödyntää
Ulkomaisten tutkimusten mukaan romanien terveys on kantaväestöä heikompi, ja elinikä odote on lyhyempi
Elintaso ja koulutusluokka yleensä kantaväestöä matalampi-> Suuri osa keskeyttää peruskoulun
Yhteisössä tiukka hierarkia-> Vanhemmat ihmiset ovat ylhäällä kunnioitutaulukossa, ja nuoret hedelmälliset naiset taulukon alapäässä-> Esim. vanhaa ja nuorta romania ei saa laittaa samaan huoneeseen sairaalassa
Romanit eivät halua puhua mistään raskauteen tai seksuaalisuuten liittyvästä vanhempien romanien seurassa
Naisella paljon vastuuta ja valtaa romaniyhteisössä
Romanien asettamia sääntöjä täytyy noudattaa vasta murrosiän alettua
Sukulaisten solidaarisuus näkyy romanien käytöksessä-> Esim. kriisitilanteissa lapsia harvoin laitetaan hoitokoteihin, vaan he muuttavat sukulaisten luo mielummin
Haasteet kohtaamisessa terveydenhuollossa
Kielellä eri merkitys kuin pääväestöllä Suomessa-> Tällä ei tarkoiteta yksittäisiä sanoja vaan koko tapa ilmaista Suomen kieltä on täysin omanlaisensa (niin sanasto, lauseoppi, kuin fraseologi)
Kielimuuri voi olla osalla yksilöistä esteenä hyvälle kommunikaatiolle
Seksuaalisuuteen ja ruumintoimintoihin liittyvistä asioista ei puhuta ääneen, ja niihin välillisestikin viittavat asiat yritetään puhua kiertoilmaisuin
Romanien välinen kommunikointi on usein hyvin sisäsiittoista, ja näin voidaankin sanoa että Rominien keskeisessä kommunikaatiossa esimerkiksi lääketieteelliselle sanastolle ei löydy hyviä tai vakiintuneita vastineita
Terveydenhuollonyksiköissä pelätään toimia, sillä niiden ideologia, normit ja käytänteet eroavat Romanien omasta kulttuurista suuresti, ja lisäksi eri asioita tarkoittava sanasto saattaa olla esteenä hyvälle kommunikaatiolle ja yhteistyölle-> Romaneilla on yhteisössään valittuina vapaaehtoisia tulkkeja, jotka voivat olla mukana esim. hoitosuunnitelmaa luotaessa "tulkkaamassa" terveydenhuollon ammattihenkilön ja romanin välistä keskustelua
Käsitys hyvistä tavoista erilainen verrattuna kantaväestöön-> Huonot käytöstavat saattavat olla enemmänkin osa kulttuuria, ja siksi hoitohenkilökunnan pitää muistaa kohdella kaikkia ammattimaisesti
Romanit pitävät sairaaloita ja terveyskeskuksia pelottavina paikkoina= Ovat usein yksin ainoana oman etnisen ryhmänsä edutajina, paikassa jossa on tarttuvia tauteja sekä kuolevia ihmisiä
Romanit pelkäävät paljon tarttuvia tauteja, jotka tulevat mahdollisesti kantaväestöltä (HIV sukupuolitaudit). Tämän lisäksi IV- nesteytyksen/lääkityksen pelätään tartuttavan Hi -virusta ja hepatiittia, ikään kuin huumeiden käyttäjillä-> Hakeutuvat sairaalaan vain äärimmäisessä hädässä
Sopeutumista sairaalaan voidaan helpottaa monin tavoin; Esim. keskustelua tietyn sairauden hoidosta voidaan käydä potilaan lähisukulaisen kanssa, ilman että potilas itse on paikalla (esim. poika neuvottelee äitinsä sairauden hoidosta)
Naisen seksuaalisesta hyväksikäytöstä, tai gynekologisista vaivoista lähes mahdotonta puhua miehelle/mieslääkärille-> Myöskin synnytyksen aikana ja jälkeen hoitavan henkilökunnan oltava miehiä. Usein miehet tulevat mukaan neuvolakäynneille yms, mutta eivät kuitenkaan itse synnytykseen