Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
VAARAN VUODET 1944 - 1948 Suomessa (Kommunistit hallitukseen…
VAARAN VUODET 1944 - 1948 Suomessa
Kommunistit hallitukseen
Eduskuntavaalit pidettiin vuonna 1945.
Eduskuntaan tuli vasemmistoryhmä, SKDL.
Kommunisteilla oli vaalimenestys, ja he eivät päässeet hallitukseen.
Paasikivi ei halunnut kommunistien tulevan hallitukseen.
Kommunistit joutuivat vähemmistöasemaan.
Kommunistit ottivat muutamaksi vuodeksi Suojelupoliisia edeltäneen Valpon (valtiollinen poliisi).
Punainen Valpo eli valtiollisen poliisin vaikutus jäi lyhyeen, mutta se sai aikaan kauhistusta oikeistossa.
Paasikivi oli presidenttinä, ja hän käytti hyödyksi presidentille suotuja valtaoikeuksia. hän myös kiisteli kommunistien kanssa tavoitteista.
Sota-ajan johtajat tuomiolla
Suomessa oli sotasyyllisyysoikeudenkäynti 1946.
Siinä tuomittiin ihmisiä, jotka osallistuivat sotaan vaikuttamalla sotaan.
Urho Kekkosesta tuli maan merkittävin poliikko, koska hän toimi oikeusministerinä sotien jälkeen.
Mannerheim jätettiin pois sotasyyllisyysoikeudenkäynnistä.
Risto Ryti tuomittiin kymmeneksi vuodeksi vankilaan, mutta hånet armahti Paasikivi vuonna 1949.
Urho Kekkonen tavallaan hyödynsi asemaansa muiden pelotteluun ja muiden nujertamiseen.
Asekätkentä ja pelon ilmapiiri
Vuodet 1944 - 1948 olivat vaaran vuosia.
Porvarit pelkäsivät Neuvostoliiton miehitystä.
Ihmisiä huolestutti kommunistien pysymisen demokraattisen linjalla. Aikovatko he uudelleen vuonna 1918 epäonnistunutta vallankumousta.
Suomalaiset pelkäsivät paljon Neuvostoliittoa.
Asekätkentä aloitettiin mahdollisen sodan varalta. Se paljastui keväällä 1945. Sitä johtaneet upseerit tuomittiin vankeuteen.
Neuvostoliitossa epäilyksiä, millainen olisi suomalaisten ajama ulkopolitiikka.
Pääministeri pelkäsi valvontakomission vastatoimia.
Valvontakomissio saapuu Suomeen
Syksyllä 1944 alkaa Suomen sopeutuminen rauhaan.
Suomen piti tuomita sotarikoksiin syyllistyneet henkilöt ja karkoitettava saksalaiset pois Suomesta.
Valvontakomission puheenjohtajaa Andrei Zhdanovia pelättiin, koska hän oli vastuussa Baltian miaiden liittämisestä Neuvostoliiittoon.
Suomeen tuli liittoutuneiden tavallaan Neuvostoliiton valvontakomissio.
Valvontakomissio rajoitti Suomen suvereniteettia.
Suomen hallituksella ei ollut yksin oikeutta hoitaa ulkopolitiikkaansa ja tehdä kansainvälisiä sopimuksia.
Valvontakomissio poistui Suomesta Pariisin rauhansopimuksen jälkeen vuonna 1947.
Pula-aika ja sotakorvauset
Suurimmat menetykset johtuivat alueluovutuksista ja 400 000 evakolle asunnon etsimisestä.
Asuntojen perustamista määrättiin maanhankintalailla (1945 laki, jossa asutustiloja otettiin rintamalla olleille miehille, kaatuneiden omaisille ja siirtolaisille, jotka tulivat Karjalasta).
Suomelle tuli 300 miljoonan dollarin sotakorvaukset. Ne maksettiin vuosien 1944 - 1952 aikana itänaapurille.
Metalliteollisuus kasvoi ja sen tuotantoa lisättiin.
Suomi sai hätäapua Ruotsista, mutta Suomi ei ota vastaan Marshall-apua Yhdysvalloilta, koska Neuvostoliitto kielsi sen ottamisen.
Ulkopolitiikka Paasikiven linjalle
Vuonna 1944 suomalaisten piti ajatella, että he olivat Neuvostoliiton etupiirissä sotilaallisesti.
Paasikiven linja oli sellainen, että tosiasiat piti tunnustaa, muuta ei voinut tehdä.
Suomen suhde Neuvostoliiton kanssa on todella tärkeää. Suhteiden pitäminen on suurin ongelma.
Suomen täytyi välttää päätöksiä Suomen ulkopolitiikan suhteen, että se ei ärsytä Neuvostoliittoa.
Neuvostoliitto varmistaa otteensa
Rauha tuli Suomen ja Neuvostoliiton välille, kun vuonna 1947 vahvistettiin Pariisin rauhansopimus Moskovassa.
Suomi sai kutsun osallistua Marshall-suunnitelmaan, mutta ei osallistunut siihen Neuvostoliiton käskystä.
Lisätakeet Moskovalle ; YYA-sopimus
Vuonna 1948 Neuvostoliitolle ei riittänyt rauhansopimuksessa sovitut vakuudet, vaan se halusi lisää varmistimia Suomen pysymisestä oikealla linjalla.
Neuvostoliitto ja Suomi tekivät keskenään YYA-sopimuksen (ystävyys-, yhteistyö- ja avunantosopimus).
Suomi voi pitää puolueettomuutta YYA-sopimuksen takia.
Neuvostoliitto valvoi paljon Suomen ulkopolitiikka ja sisäpolitiikan tapahtumia YYA:n tekemisen jälkeen.
Kommunistit kokevat tappion vuonna 1948
Vaaran vuosien aikana ihmiset ajattelivat, että kommunistit ovat epäluotettavia.
Vuonna 1948 alkoivat liikkua huhut, että kommunistit yrittivät uudelleen vallankaappausta --> maassa lisättiin poliisien määrää.
Kommunisteista tuli maanpettureita.
Kommunisteille tuli karu totuus vastaan vuoden 1948 vaalien jälkeen. He eivät päässeet hallitukseen.