MILLÄ PERUSTEELLA TEKO ON OIKEA TAI VÄÄRÄ?
HYVE ETIIKKA
VELVOLLISUUSETIIKKA
SEURAUSETIIKKA
OIKEUS- JA SOPIMUSETIIKKA
Tuomas Akvinolainen 
Kehitti keskiajalla hyve-etiikkaa kristilliseen suuntaan ja nosti antiikin hyveiden joukkoon Raamatussa mainitut uskon, toivon ja rakkauden
Aristoteles
Maailmankuva teleologinen
Hyvää elämää elävä ihminen saavuttanut tilan nimeltään eudaimonia
Yleensä suomennettu onnellisuudeksi tai kukoistukseksi
Hyve moraalisesti arvokas luonteenpiirre
Hyve-etiikka
normatiivisen etiikan suuntaus
sen mukaan toiminnan eettinen arviointi perustuu moraaliagentin luonteenpiirteisiin
moraalisesti oikein on se, mitä hyveellinen toimija tekisi erilaisissa ongelmatilanteissa
usein korostetaan kasvatuksen merkitystä hyveiden kehittymiselle
Hyveellinen
siveellinen, säädyllinen, moraalinen
puhuu myös
heikkotahtoisista ihmisistä
vahvatahtoisista ihmisistä
tietää mikä on oikein, seuraa kuitenkin huonoja halujaan
pystyy vastustamaan kiusausta ja toimii järjen sanelemalla tavalla
Hänen mukaan tavoiteltava kultaista keskitietä
liiallisuutta ja puutteellisuutta tulisi välttää
eli deontologinen etiikka
normatiivisen etiikan suuntaus
sen mukaan ihmisillä velvollisuus tehdä sellaisia tekoja, jotka ovat oikein, ja välttää sellaisia, jotka ovat väärin
toiminnan oikeellisuus perustuu yleisiin periaatteisiin, kuten "älävalehtele" ja näiden periaatteiden perusteisiin
Immanuel Kant
Moraalissa kyse järjen seuraamisesta
Järkeä voidaan käyttää
teoreettisesti
käytännöllisesti
keskittyy tietoon
keskittyy tavoitteelliseen toimintaan
yksi tehtävistä se, että ihminen asettaa itselleen erilaisia toimintaohjeita tai käskyjä, joita hän kutsuu imperatiiveiksi
hypoteettinen imperatiivi
ehdollisia käskyjä
kertovat, mitä pitää tehdä, jos haluaa saavuttaa jonkin päämäärän
kategorinen imperatiivi
järki asettaa itselleen
ehdollisen ohjenuoran sijaan ehdoton käsky
ihmisellä aina velvollisuus noudattaa sitä
ei riipu yksilöllisistä haluista, kaikkia järjellisiä olentoja sitova yleinen moraalilaki
kertoo millaisia moraalisia ohjeita tulisi laatia ja noudattaa
käytännöllisen järjen postulaatit eli oletukset
1) Tahto on vapaa
2) Sielu on kuolematon
3) Jumala on olemassa
käytännöllisen järjen tehtävä moraalin toimivuuden vuoksi
eli konsekventialismi
Sen mukaan vain tekojen seuraukset ovat olennaisia niiden moraalisen arvioinnin kannalta
akti
tietoinen teko
omissio
tarkoituksellinen tekemättä jättäminen
Utilitarismi
tunnetuin seurausetiikan suuntaus
sellainen toiminta moraalisesti oikein, josta mahdollisimman moni hyötyy mahdollisimman paljon
Jeremy Bentham (1748-1832)
utilitaristisen suuntauksen perustaja
Hän ajatteli, että periaatteessa olisi mahdollista laskea yhteen jokaisesta teosta koituvat haitat ja hyödyt ja näin päättää, mihin toimiin kannattaa ryhtyä
nykyään hänen ehdottamaa tapaa laskea päätöksiä kutsutaan hedonistiseksi kalkyyliksi
puolusti filosofista hedonismia
sen mukaan korkein hyvä on onnellisuus
John Stuart Mill (1806-1873)
Benthamin oppilas
hyötyperiaate
toimittva niin, että valittu toimintatapa tuottaa mahdollisimman paljon hyötyä mahdollisimman monelle
teon seuraukset moraalisen tarkastelun kohteena
eli teot jotka hyödyttävät mahdollisimman suurta määrää ihmisiä, ovat moraalisesti oikein
Mill & Bentham utiliteettiperiaate
teoilla pyrittävä maksimoimaan niiden ihmsten onnellisuutta, joihin teot vaikuttavat, ja minimoimaan heidän kärsimystään
Oikeusetiikka
normatiivisen etiikan suuntaus, jonka mukaan moraali perustuu oikeuksille
Sopimusetiikka
sen mukaan moraali perustuu sopimukseen tai johonkin sopimuksiin verrattavaan
John Locke
Uskoi, että ihmisten säätämien lakien lisäksi olemassa luonnollinen laki
Jumalan asettama, vallitsi jo järjestäytynyttä yhteiskuntaa edeltäneessä luonnontilassa
ei pidä sekoittaa luonnonlakeihin
Luonnollise oikeudet johdettu luonnollisista laeista
esim. oikeus elämään, vapauteen ja omaisuuteen
Oikeusetiikan perustaja
Merkittävä yhteiskuntasopimusteoreetikko
Yhetsikuntasopimus tarkoittaa filosofiassa teoriaa, jonka mukaan yhteiskuntajärjestys perustuu eräänlaiseen sopimukseen
Locken mielestä järkevää perustaa yhteiskunta takaamaan perusoikeuksien toteutuminen ja tuomitsemaan puolueettomasti rikkomuksista
Thomas Hobbes
Ajatteli, että ennen yhteiskuntaa vallitsi kaikkien sota kaikkia vastaan
Hänen mukaan luonnontilassa ihmiset kamppailevat omaisuudesta, ovat turhamaisia eivätkä luota toisiinsa
Siksi he ovat alituisessa taistelun vallassa
Päättäjien valta tulee pohjimmiltaan kansalta
"Yhteiskunnassa kaiken vallan pitää keskittyä yhdelle päättävälle taholle, joka voi koostua yhdestä tai useammasta henkilöstä
Tällaista ehdotonta päätäntävaltaa käyttävää hallitsijaa tai hallitusta kutsutaan suvereeniksi
Perusteli tätä mm. sillä, että vallan jakaminen johtaisi lopulta hallitsevien tahojen väliseen taisteluun
Jean Jacques Rousseau
Uskoi luonnontilan olevan kaikkein sopivin rauhalle, koska ihmiset eivät silloin tunne esim. kateutta tai ylpeyttä
Näki yhteiskunnan muotoutumisen synkkänä tapahtumasarjana, luonnontila hänen mielestään ihanteellinen
Tästä huolimatta teoksessaan Yhteiskuntasopimuksesta hän esittelee näkemyksensä siitä, miten yhteiskunta pitäisi ihanteellisesti rakentaa
Hän väittää, että hyvän yhteiskunnan perustana on kansalaisten yleistahto
Tarkoittaa ikään kuin valtion omaa tahtoa, joka on muodostunut yksittäisten henkilöiden tahdoista, mutta se ei kuitenkaan ole kansalaisten tahtojen yhteen laskettu summa
Ei kyse siitä, mikä on hyvää jollekin tietylle ihmiselle vaan siitä, mikä on hyvää koko yhteisölle yhteisesti ja tätä kautta hyvää kaikille
Lait ja yhteiskunnalliset sopimukset pitäisi solmia yhteistahdon mukaisesti
Kontraktualismi
Lähtökohtana henkilöiden tasa-arvoinen moraalinen asema, joka perustuu heidän kykyynsä arvioida perusteita ja oikeutuksia
Kehittäjä Thomas Scanlon
Hänen mukaan etiikan päämääränä on päästä sopimukseen tai yksimielisyyteen yleisistä moraaliperiaatteista, joita kukaan ei voisi perusteellisesti hylätä tai kieltää omasta lähtökohdastaan käsin
Koska se painottaa perusteiden arvioimista yksilöiden omista lähtökohdista, ei ole väliä, kuinka moneen henkilöön periaatteet vaikuttavat