MILLÄ PERUSTEELLA TEKO ON OIKEA TAI VÄÄRÄ?

HYVE ETIIKKA

VELVOLLISUUSETIIKKA

SEURAUSETIIKKA

OIKEUS- JA SOPIMUSETIIKKA

Tuomas Akvinolainen image

Kehitti keskiajalla hyve-etiikkaa kristilliseen suuntaan ja nosti antiikin hyveiden joukkoon Raamatussa mainitut uskon, toivon ja rakkauden

Aristoteles image

Maailmankuva teleologinen

Hyvää elämää elävä ihminen saavuttanut tilan nimeltään eudaimonia

Yleensä suomennettu onnellisuudeksi tai kukoistukseksi

Hyve moraalisesti arvokas luonteenpiirre

Hyve-etiikka

normatiivisen etiikan suuntaus

sen mukaan toiminnan eettinen arviointi perustuu moraaliagentin luonteenpiirteisiin

moraalisesti oikein on se, mitä hyveellinen toimija tekisi erilaisissa ongelmatilanteissa

usein korostetaan kasvatuksen merkitystä hyveiden kehittymiselle

Hyveellinen

siveellinen, säädyllinen, moraalinen

puhuu myös

heikkotahtoisista ihmisistä

vahvatahtoisista ihmisistä

tietää mikä on oikein, seuraa kuitenkin huonoja halujaan

pystyy vastustamaan kiusausta ja toimii järjen sanelemalla tavalla

Hänen mukaan tavoiteltava kultaista keskitietä

liiallisuutta ja puutteellisuutta tulisi välttää

eli deontologinen etiikka

normatiivisen etiikan suuntaus

sen mukaan ihmisillä velvollisuus tehdä sellaisia tekoja, jotka ovat oikein, ja välttää sellaisia, jotka ovat väärin

toiminnan oikeellisuus perustuu yleisiin periaatteisiin, kuten "älävalehtele" ja näiden periaatteiden perusteisiin

Immanuel Kant image

Moraalissa kyse järjen seuraamisesta

Järkeä voidaan käyttää

teoreettisesti

käytännöllisesti

keskittyy tietoon

keskittyy tavoitteelliseen toimintaan

yksi tehtävistä se, että ihminen asettaa itselleen erilaisia toimintaohjeita tai käskyjä, joita hän kutsuu imperatiiveiksi

hypoteettinen imperatiivi

ehdollisia käskyjä

kertovat, mitä pitää tehdä, jos haluaa saavuttaa jonkin päämäärän

kategorinen imperatiivi

järki asettaa itselleen

ehdollisen ohjenuoran sijaan ehdoton käsky

ihmisellä aina velvollisuus noudattaa sitä

ei riipu yksilöllisistä haluista, kaikkia järjellisiä olentoja sitova yleinen moraalilaki

kertoo millaisia moraalisia ohjeita tulisi laatia ja noudattaa

käytännöllisen järjen postulaatit eli oletukset

1) Tahto on vapaa

2) Sielu on kuolematon

3) Jumala on olemassa

käytännöllisen järjen tehtävä moraalin toimivuuden vuoksi

eli konsekventialismi

Sen mukaan vain tekojen seuraukset ovat olennaisia niiden moraalisen arvioinnin kannalta

akti

tietoinen teko

omissio

tarkoituksellinen tekemättä jättäminen

Utilitarismi

tunnetuin seurausetiikan suuntaus

sellainen toiminta moraalisesti oikein, josta mahdollisimman moni hyötyy mahdollisimman paljon

Jeremy Bentham (1748-1832) image

utilitaristisen suuntauksen perustaja

Hän ajatteli, että periaatteessa olisi mahdollista laskea yhteen jokaisesta teosta koituvat haitat ja hyödyt ja näin päättää, mihin toimiin kannattaa ryhtyä

nykyään hänen ehdottamaa tapaa laskea päätöksiä kutsutaan hedonistiseksi kalkyyliksi

puolusti filosofista hedonismia

sen mukaan korkein hyvä on onnellisuus

John Stuart Mill (1806-1873) image

Benthamin oppilas

hyötyperiaate

toimittva niin, että valittu toimintatapa tuottaa mahdollisimman paljon hyötyä mahdollisimman monelle

teon seuraukset moraalisen tarkastelun kohteena

eli teot jotka hyödyttävät mahdollisimman suurta määrää ihmisiä, ovat moraalisesti oikein

Mill & Bentham utiliteettiperiaate

teoilla pyrittävä maksimoimaan niiden ihmsten onnellisuutta, joihin teot vaikuttavat, ja minimoimaan heidän kärsimystään

Oikeusetiikka

normatiivisen etiikan suuntaus, jonka mukaan moraali perustuu oikeuksille

Sopimusetiikka

sen mukaan moraali perustuu sopimukseen tai johonkin sopimuksiin verrattavaan

John Locke image

Uskoi, että ihmisten säätämien lakien lisäksi olemassa luonnollinen laki

Jumalan asettama, vallitsi jo järjestäytynyttä yhteiskuntaa edeltäneessä luonnontilassa

ei pidä sekoittaa luonnonlakeihin

Luonnollise oikeudet johdettu luonnollisista laeista

esim. oikeus elämään, vapauteen ja omaisuuteen

Oikeusetiikan perustaja

Merkittävä yhteiskuntasopimusteoreetikko

Yhetsikuntasopimus tarkoittaa filosofiassa teoriaa, jonka mukaan yhteiskuntajärjestys perustuu eräänlaiseen sopimukseen

Locken mielestä järkevää perustaa yhteiskunta takaamaan perusoikeuksien toteutuminen ja tuomitsemaan puolueettomasti rikkomuksista

Thomas Hobbes image

Ajatteli, että ennen yhteiskuntaa vallitsi kaikkien sota kaikkia vastaan

Hänen mukaan luonnontilassa ihmiset kamppailevat omaisuudesta, ovat turhamaisia eivätkä luota toisiinsa

Siksi he ovat alituisessa taistelun vallassa

Päättäjien valta tulee pohjimmiltaan kansalta

"Yhteiskunnassa kaiken vallan pitää keskittyä yhdelle päättävälle taholle, joka voi koostua yhdestä tai useammasta henkilöstä

Tällaista ehdotonta päätäntävaltaa käyttävää hallitsijaa tai hallitusta kutsutaan suvereeniksi

Perusteli tätä mm. sillä, että vallan jakaminen johtaisi lopulta hallitsevien tahojen väliseen taisteluun

Jean Jacques Rousseau image

Uskoi luonnontilan olevan kaikkein sopivin rauhalle, koska ihmiset eivät silloin tunne esim. kateutta tai ylpeyttä

Näki yhteiskunnan muotoutumisen synkkänä tapahtumasarjana, luonnontila hänen mielestään ihanteellinen

Tästä huolimatta teoksessaan Yhteiskuntasopimuksesta hän esittelee näkemyksensä siitä, miten yhteiskunta pitäisi ihanteellisesti rakentaa

Hän väittää, että hyvän yhteiskunnan perustana on kansalaisten yleistahto

Tarkoittaa ikään kuin valtion omaa tahtoa, joka on muodostunut yksittäisten henkilöiden tahdoista, mutta se ei kuitenkaan ole kansalaisten tahtojen yhteen laskettu summa

Ei kyse siitä, mikä on hyvää jollekin tietylle ihmiselle vaan siitä, mikä on hyvää koko yhteisölle yhteisesti ja tätä kautta hyvää kaikille

Lait ja yhteiskunnalliset sopimukset pitäisi solmia yhteistahdon mukaisesti

Kontraktualismi

Lähtökohtana henkilöiden tasa-arvoinen moraalinen asema, joka perustuu heidän kykyynsä arvioida perusteita ja oikeutuksia

Kehittäjä Thomas Scanlon image

Hänen mukaan etiikan päämääränä on päästä sopimukseen tai yksimielisyyteen yleisistä moraaliperiaatteista, joita kukaan ei voisi perusteellisesti hylätä tai kieltää omasta lähtökohdastaan käsin

Koska se painottaa perusteiden arvioimista yksilöiden omista lähtökohdista, ei ole väliä, kuinka moneen henkilöön periaatteet vaikuttavat