Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Kansalaisyhteiskunta syntyy hm3128 (Perustuksia (Raittiusliike lataus…
Kansalaisyhteiskunta syntyy
Valtiopäivät kokoontuvat 1863
Ajamia uudistuksia
Puolueiden synty mahdollistui
Rahauudistus: markka ainoa laillinen maksuväline
Kieliasetus: suomesta tasaveroinen kieli ruotsin kanssa 20 vuoden siirtymäajalla
Suomen autonomian ajan toiset valtiopäivät
Kutsuttiin koolle Aleksanteri II määräyksestä
Termi
kansalaisuus
vakiintuu suomen kielessä
Aikaisemmin "alamainen" tai "kotimainen"
Idea kaikille kuuluvista poliittisista oikeuksista ja tasa-arvosta Ranskan vallankumouksesta
Termi "kansalaisuus" Suomen perustuslakiin 1919
Perustuksia
Raittiusliike
Edisti kansainvälistä raittiutta
Tähtäsi kieltolakiin ja kansan raitistamiseen
Valistustyö
Kannattajat yhteiskunnan hyväosaisia, jotka pitivät alkoholia syyllisenä työväen ongelmiin
Levisi myös koululaisten keskuuteen
Kampanjat raittiuden edistämiseksi
Naisasialiike
Esikuva Englannista
Keskittyi lähinnä koulutus- ja äänioikeuskysymyksiin
Naisten asema kyseenalainen
Ei äänioikeutta tai vaalikelpoisuutta
Avioituminen keskimäärin 15-vuotiaana
Holhouksenalaisuus
Työväenjärjestöt
Tarkoituksena parantaa työoloja
Lähinnä kaupunkiväestön toimintaa
Johti työväenpuolueen, SDP:n, syntyyn
Vapaapalokunnat
Turun vapaapalokunta 1838
Helsingin vakinainen palokunta 1861
Perustamista jarrutti venäläisten vallanpitäjien poliittinen epäluulo
Ensimmäiset puolueet syntyvät
1860-luvulla kielitaistelun johdosta
Fennomaanit
Suomenmielisyys: vaativat suomen kielen kohentamista
Talonpojat ja suurin osa papistosta
Svekomaanit
Ruotsinmielisyys: korostivat ruotsinkielisen kulttuurin merkitystä
Aateliset ja porvarit, jotka pelkäsivät ruotsin aseman heikkenemistä
Liberaalit
Ryhmittymä fennomaanien ja svekomaanien välillä: korosti kaksikielistä Suomea
Toiminta loppui Snellmanin kritiikkiin, jolloin suurin osa liberaaleista liittyi svekomaaneihin
