Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Miksi terveys ei jakaudu tasan Suomessa? (Väestöryhmät (Sosioekonominen…
Miksi terveys ei jakaudu tasan Suomessa?
Väestöryhmät
Sukupuoli
Miesten elinajan ennuste on alhaisempi kuin naisten
Selittävät tekijät
Miehet käyttävät keskimäärin naisia enemmän päihteitä ja syövät naisia epäterveellisemmin
Miesten elintapa on riskialttiimpaa kuin naisten
Naisten estrogeeni-hormoni suojelee naisia sydän- ja verisuonisairauksilta erityisesti ennen vaihdevuosia
(selittää sukupuolten välisestä eliniän erosta n. 1-2 vuotta)
Siviilisääty
Parisuhteessa olevat ovat keskimäärin terveempiä kuin naimattomat, lesket ja eronneet
Selittävät tekijät
Parisuhde ehkäisee yksinäisyyttä
Parisuhteen positiivisempi vaikutus elämäntapoihin
Parisuhde vahvistaa psyykkistä, sosiaalista ja taloudellista turvallisuutta
Parisuhteen suojaava vaikutus voi myös johtua siitä, että terveyttä haittaavat tekijät, kuten alkoholismi ja väkivaltainen käyttäytyminen, vaikuttavat parisuhteeseen.
Alkoholi ja väkivaltainen käyttäytyminen ovat yleisiä syitä avioerolle
Yksin asuminen viivästyttää hoidon saamista
Sairauskohtauksen kotona saaneella ei tällöin ole ketään soittamassa apua
Ikä
vanhetessa terveys ja toimintakyky heikkenee
Asuinalue
Terveys on parasta Etelä- ja Lounais-suomessa
Eniten sairastetaan idässä ja pohjoisessa
Terveyseroja selittävät
Alueiden erilaiset elinolosuhteet
Taloudellinen tilanne
Työllisyys
Elämäntavat
Sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuus ja saavutettavuus vaihtelee
Äidinkieli
Suomessa ruotsia äidinkielenään puhuvilla on keskimäärin parempi terveys ja pidempi elinikä, kuin suomenkielisillä
Yhtenä selityksenä on pidetty ruotsinkielisen väestön yhteisöllisyyttä ja sosiaalista tukea
Kieleen liittyvät terveyserot koskevat erityisesti miehiä
Sosioekonominen asema
Tärkeimmät indikaattorit
Koulutus
Ammattiasema
Tulot
Varallisuus
Mitä korkeammalla tasolla henkilö on sosioekonomisen aseman asteikolla, sen parempi terveys hänellä yleensä on
Huono-osaisuuden mukanaan tuoma terveyden heikkeneminen kasaantuu ja mahdollisesti siirtyy seuraaville sukupolville
Sosioekonomiseen terveyteen liittyvä eriarvoisuus ei ole laskenut Suomessa viimeisten 20 vuoden aikana
Korkea sosioekonominen asema ja koulutus pitävät sisällään terveyttä suojaavia psykososiaalisia ja kulttuurisia tekijöitä
Sosiaalinen ympäristö voi tarjota motivaatiota ja välineet terveyttä edistävään käyttäytymiseen
Korkeampi koulutus kehittää kykyä ymmärtää terveyteen vaikuttavia tekijöitä ja toimia niiden mukaisesti
Aineelliset tekijät
esim. tulot, työllisyys ja ammattiasema
Mihin vaikuttaa?
Kulutusmahdollisuudet ja valinnat
Asumistaso
Kulttuuri- ja liikuntapalvelujen käyttö
Terveyspalvelujen saatavuus ja käyttö
Suomessa kaikki terveyspalvelut ovat kaikkien saatavilla, mutta palvelujen käytössä on merkittäviä sosioekonomisia eroja
Hyvä koulutustaso ja tulotaso tarjoavat mahdollisuudet oikea-aikaiseen ja parhaaseen hoitoon
Aineelliset tekijät eivät yksin selitä sosioekonomisia terveyseroja
Elintavat
Huonotuloiset
Alkoholin käyttö
Käyttö suurissa määrin
Ruokatottumukset
Ei ole varaa syödä monipuolisesti/suositusten mukaan
Esim. Valmisruokien syönti
Unirytmi
Voi vaihdella paljon Esim. jos tekee vuorotyötä
Stressi rahasta
Seksuaalikäyttäytyminen
30% lukion käymättömille tytölle tehdään abortti
Vähän kouluttautunut tulee helpommin hyväksikäytetyksi kuin hyvin kouluttautunut
Ei hakeudu terveyden hoitoon yhtä helposti kuin hyvätuloiset
Ammattitauti
Astma
Hyvätuloiset
Alkoholin käyttö
Useammin pienissä määrin
Aiheuttavat tekijät
Saattaa ottaa useamman alkoholiannoksen (esim. viiniä) päivän aikana, mikä saattaa täyttää alkoholismin kriteerit
Liikunta
Mahdollisuus harrastaa enemmän, koska heillä on varaa käyttää rahaa harrastuksiin
Unirytmi
Stressi heikentää unen saantia
Liiallisen työn takia epäsäännöllinen tai saa liian vähän unta yössä
Stressi työstä
Seksuaalikäyttäytyminen
Päihteet
Huumeet
Varaa ostaa huumeita
Ruokailutottumukset
Mahdollisuus syödä monipuolisesti
Työkiire ja stressi voi myös aiheuttaa huonot ruokailutottumukset
Taudit
Melanooma
Rintasyöpä
Riskiryhmät
Syrjäytyneet
Alkoholismi
Masennus ja/tai muut mielenterveyden ongelmat
Työttömät/ matalatuloiset
Verenkiertoelin ja hengityselin sairaudet, sekä tuki- ja liikuntaelinten sairaudet ovat 50-100% yleisempiä peruskoulutuksen saaneilla kuin korkeasti koulutetuilla
Liiallinen alkoholin käyttö
Alkoholismi
Lyhentynyt elinikä
Suuri riski ruansulatuselimiston syöpiin
Syrjäytymisen riski
Suuri riski mielenterveys ongelmiin
Miehet
suurempi todennäköisyys sairastua sydän- ja verisuoni sairauksiin
Eturauhassyöpä
Naiset
Tuki- ja liikuntaelinsairaudet yleisempi kuin miehillä
Rintasyöpä
Tulevaisuuden visio
Syrjäytymisen estäminen/ vähentäminen
Tunnekasvatus ja ihmissuhdetaitojen opettaminen koulussa
Kaupunkisunnittelu
Pienissä kaupungeissa liikkumisen helpottaminen
Julkisen liikenteen parantaminen
Tarjotaan helpommin mahdollisuuksia kouluttautua aluella joissa on paljon syrjäytymistä
Sosiaaliturvasta huolehtiminen ja peruspalvelut
Kaikenlaisten ihmisten hyväksyminen
Avun hakemisen kynnyksen laskeminen
Muutetaan yleinen käsitys avun hakemisesta, eikä leimata apua hakenutta ihmistä
Hyvin toimivat lapsiperheiden palvelut
Työttömyys
Maahanmuuttajille työt heti maahan tultua
Työntekoon kannustavat työehdot
Muutetaan oppilaitosten opiskelupaikkojen määrää alan työllisyyden mukaan
Oppiaitosten tulisi tukea opiskelijoiden työelämätaitoja, esim lisäämällä harjoittelujen määrää
Kannustaa yrityksen perustamiseen
Alkoholin käyttö
Alkoholin uhista valistaminen ja sen käytön vaarojen näyttäminen sen ihannoinnin sijaan
Saatavuuden vaikeuttaminen
Korkea hinta ja suuri vero