Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
1920 - 1930 - luku Suomessa (Yhdysvaltojen pörssiromahduksen vaikutukset…
1920 - 1930 - luku Suomessa
Lapuanliike
Puolueiden väliset suhteet kiristyivät 1920 - luvun lopulla.
Oikeistolainen kansalaisaktivismi huipentui lapuanliikkeen toimintana.
Tämän liikkeen vahvinta kannatusaluetta oli Pohjanmaa, jossa kommunisminvastaisuus oli vahvaa.
Talonpojan Vihtori Kosolan johtama lapuanliike oli suoraa toimintaa käyttävä liike, joka halusi viedä kesken jääneen sisällissodan.
Sen alkuna pidetään marraskuussa 1929 tapahtunutta kommunistinuorten kokouksen väkivaltaista keskeytymistä Lapualla.
Siinä alkoi tapahtua jakautumista kahteen leiriin : laillisten vaikutuskeinojen ja suoran toiminnan kannattajiin.
Mäntsälän kapina alkoi, kun satoja lapuanliikkeen kannattajia tuli Mäntsälään. He keskeyttivät sosiaalidemokraattien puhetilaisuuden vuonna 1932. Svinhufvud puhui radiossa ja käski Mäntsälän miehiä palaamaan kotiin. Hän lupasi, että heitä ei rangaista, jos he eivät ole kapinan kapinan yllyttäjiä.
Suomen presidentin radiopuhe tehosi ja kapina raukesi todella äkkiä.
Lapuanliike lopetettiin kommunistilakien perusteella, joita kannattajat olivat pitäneet hyvinä.Se lopetettiin Mäntsälän kapinan jälkeen.
Yhdysvaltojen pörssiromahduksen vaikutukset Suomessa
Talouden kokonaistuotanto alkoi laskea.
Taustalla olivat kiristyneet rahamarkkinat ja maatalouden houno tuottavuus.
Suomalaisten puutavaran kysyntä laski maailmalla todella paljon.
Kaupungissa työskennellyt palasi maaseudulle, kun kaupungin tehtaat eivät tarvinneet työntekijöitä.
Maaseudulla oli tilanne vaikea ja pankit pitivät maatilat ahtaalla talouden suhteen,
Moni joutui myymään maatilansa ja omaisuutensa velkojen kuittaamiseksi.
Kunnat järjestivät hätäaputöitä, kuten kansakoulujen rakentamishommia.
Suomen työttömyys pysyi kohtuullisena.
Suomeen iski lama, kun vaikutukset levisivät Amerikasta Suomeen.
Suomi selvisi lamasta suhteellisen nopeasti 1930-luvulla.
Suomi maksoi velkoja takaisin esimerkiksi Yhdysvalloille lama-aikana.
Urheilu ja muut kulttuurisaavutukset 1920 - 1930 -luvuilla
Tulenkantajat : taiteilijoiden ryhmä, joka haki vaikutteita töihinsä ulkomailta ja pyrkivät avaamaan suomalaisen kulttuurin ovia, Mika Waltari oli tällainen esimerkiksi.
Ilmari Kianto ja F.E.Sillanpää kuvasivat suomalaista kansaa ja luontoa karun realistisella tavalla.
Sillanpää palkittiin vuonna 1939 Nobelin kirjallisuuspalkinnolla.
Paavo Nurmi, Hannes Kolehmainen, Ville Ritolainen olivat suomalaisia juoksia.
Yhteiskunnalliset uudistukset Suomessa 1920-luvulla
yhteiskunnalliset lait
uskonnonvapauslaki
Vuonna 1922 tuli voimaan, se mahdollisti kirkkokunnan vaihtamisen, uskonnonvapauden ja eri kirkkokuntiin kuuluvien henkilöiden väliset avioliitot.
Vuonna 1921 Suomeen tuli yleinen oppivelvollisuus lain säädännön takia.
parannukset
laki kahdeksan tunnin työaika
työväestöä koskevat uudistukset
vuosilomat
kieltolaki
Se säädettiin vuonna 1919. Se kielsi alkoholin kaupittelun, valmistamisen ja tuonnin.
Lunastuslaki
Torpparit voivat ostaa itselleen viljelemänsä torpan maat. Se oli eduskunnan säätämä laki sisällisodan jälkeen.
Lex. Kallio
Vuonna 1922 hyväksytty , jolla tilattomat saivat oikeuden lunastaa itselleen maata.
höyhäinhoitolaki
Vuonna 1922 säädetty laki, joka velvoitti kunnat järjestämään toimeentulon jokaiselle, joka ei itse kyennyt huolehtimaan toimeentulostaan. Siiihen kuuluivat alle 16- vuotiaat lapset.
Naiset pääsivät kaikkiin valtion virkoihin, kirkollisia virkoja lukuunottamatta vuonna 1926.
Naisten työskentely kaivoksissa kiellettin , lait äitiysavustuksesta ja kaikille tarkoitetusta vanhuudenturvasta eli kansaneläkkeestä vuonna 1937.
Suomen asema Neuvostoliiton rajanaapurina ennen talvisotaa
Politiikkojen huomio meni pääasiassa sisäpolitiikkaan, koska maa oli pahasti jakautunut. kahteen osaan.
Neuvosto-Venäjä tunnusti uudelleen Suomen itsenäisyyden ja luvutti Suomelle Petsamon.
Itä-Karjalan luovutus Neuvostoliitolle.
Neuvosto-Venäjää pidettiin uhkana ja perivihollisena.Suomelle.
Baltian mailla ja Puolalla oli samanlainen pelko.
Suomi alkoi tukeutua vahvasti Kansainliittoon, jonka jäseneksi se liittyi vuonna 1920.