Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
1920- ja 1930-luku Suomessa (Yhteiskunnalliset uudistukset Suomessa 1920…
1920- ja 1930-luku Suomessa
Yhteiskunnalliset uudistukset Suomessa 1920-luvulla
Torppareilen ja tilattomien asemaan kohennettiin lainsäädännöllä
Lunastuslain nojalla 1917-1918 tuhannet torpparit ostivat torpan omakseen
Lakia täydensi vuonna 1922 hyväksytty Lex Kallio, mikä mahdollisti tilattomillekkin oman viljelystilan
Vuonna 1922 köyhäinhoitolain perusteella kunnat velvoitettiin hankkimaan "hoitoa ja elatusta" jokaiselle joka ei sitä muualta voitu saada
Erityisesti alle 16-vuotiaat lapset tärkeitä
Vuonna 1922 säädettiin uskonnonvpauslaki
Mahdollisti eroamisen kirkosta ja avioliitot eri kirkkokuntiin kuuluvien kanssa
Naisten tasavertaisuutta töissä kohennettiin useilla lailla
1926 naiset pääsivät kaikkiin valtion virkoihin, lukuunottamatta kirkollisia virkoja
1937 säädettiin lait joilla kiellettiin naisten työskentely kaivoksissa sekä lait äitiysavustuksesta ja kaikille tarkoitetusta kansaneläkkeestä
Raittiusliikkeen keskeinen tavoite eli kieltolaki oli hyväksytty 1907, mutta keisari ei hyväksynyt sitä
Kieltolaki säädettiin uudelleen Suomen itsenäistymisen ajan alussa vuonna 1919
Kieltolakia oli kuitenkin haasteellista valvoa ja ja sen rikkominen oli yleistä
Vuonna 1931 järjestettiin Suomen historian ensimmäinen valtiollinen neuvoa-antava kansanäänestys. Kieltolain kumoamista kannatti yli 70% äänestäjistä
Lapuanliike
Oikeistolainen kansalaisaktivismi huipentui lapuanliikkeen toimintana
Liikkeen vahvinta kannatusaluetta oli Pohjanmaa, jossa kommunisminvastaisuus oli voimakkainta
Lapuanliikkeen alkuna pidetääm 1929 sattunutta "punapaitojen repimistä" eli kommunistinuorten kokouksen väkivaltaista keskeyttämistä Lapualla
Lapuanliikkeen parissa oli alusta alkaen nähtävissä jakauma laillisten vaikutuskeinojen ja suoran toiminnan kannattajien välillä
Kun radikaalimmat osapuolet nousivat johtoon, merkitsi se laittomuuksien lisäämistä. Tämän jälkeen lapuanliikkeen kannatus alkoi laskea
Mäntsälän kapina käynnistyi vuonna 1932, kun satoja aseistautuneita lapuanliikkeen kannattajia kerääntyi Mäntsälään ja keskeytti sosiaalidemokraattien puhetilaisuuden
Lapualaliset esittivät vaatimuksensa presidentti Svinhufvudille, mutta hän tuomitsi aseellisen uhkailun.
Mäntsälän kapinan jälkeen lapuanliikkeen toiminta lopetettiin
Lapuanliikkeen toiminta oli monien suomalaisten mielestä mennyt liiallisuuksiin ja vaaransi demokratian
Yhdysvaltojen pörssiromahduksen vaikutukset Suomessa
Yhdysvalloissa vuonna 1929 alkanut talouslama levisi myös Suomeen
Talouden kokonaistuotanto alkoi laskea
Taustalla vaikuttivat kiristyneet rahamarkkinat, ylikuumentunut rakennustoiminta ja maatalouden huonotuottavuus
suomalaisen puutavaran kysyntä maailmalla väheni tuntuvasti laman vaikutuksesta
Moni kaupungissa työskennellyt oli palannut takaisin maaseudulle, kun tehtaat kaupungissa eivät tarvinneet kaikkia työläisiään
Kunnat pyrkivät järjestämään työttömille erilaisia hätäaputöitä
Suomi nousi lamasta suhteellisen nopeasti 1930-luvulla. Vientiä ulkomaille vauhditettiin alentamalla markan arvoa muihin valuuttoihin verrattuna
Suomi työttömyys hävisi 1930-luvulla lähes kokonaan
Urheilu ja muut kulttuurisaavutukset 1920- ja 1930-luvulla
Korkeakulttuurin uuden suuntauksen aloittivat tulenkantajiksi itseään kutsuneet kirjailijat, jotka olivat tiiviisti yhteydessä eurooppalaisiin kulttuurivirtauksiin
Tulenkantajat halusivat uusia kokemuksia ja ilmiöitä ja niinsanotusti avata ikkunat Eurooppaan. Suomalaiskulttuuri tarvitsi uusia tuulia
Tulenkantajien johtavia hahmoja oli kirjailija Olavi Paavolainen, joka kirjoituksissaan kuvasi värikkäällä tavallaan Euroopan metropolien kuten Pariisin ja Berliinin elämää
Paavolaisen luomat mielikuvat Saksan ja Neuvostoliiton diktatuureista muovasivat lukioiden mielikuvia ja käsityksiä
Kirjailijat Ilmari Kianto ja F.E. Sillänpää kuvasivat suomalaista kansaa ja luontoa hyvin realistisella tavalla
Vuonna 1939 Sillänpää palkittiin Nobelin kirjallisuuspalkinnolla.
1920- ja 1930-luvuilla Suomi alkoi loistaa urheilussa
Talviolympialaisia alettiin järjestää säännöllisesti vuodesta 1924 lähtien ja suomalaiset hiihtäjät menestyivät
Paavo Nurmen, Hannes Kolehmaisen, Villeritolan ja muiden suurjuoksioiden sanotaan "juosseen Suomen maailman kartalle"
Suomi sai menestyksen ansiosta paljon positiivistä huomiota ja kansainvälistä näkyvyyttä
Suomen asema Neuvostoliiton rajanaapurina ennen talvisotaa
Kansainvälinen tilanne Suomen ympärillä oli sekava
Venäjän vallan aikana Venäjä hoiti Suomen ulkopolitiikan joten Suomen diplomaateilla ei ollut kokemusta siitä
Suomi suuntautui Saksaan, mutta tilanne muuttui kun Saksa antautui ensimmäisessä maailmansodassa 1918
Länsivaltiot Iso-Britannia ja Yhdysvallat asettivat Saksasta irrottautumisen ehdoksi Suomen itsenäisyyden tunnustamiselle
Valkoisen Suomen johtoa huolestutti itänaapurin tilanne. Neuvosto-Venäjällä oli käynnissä sisällissota
Suomi yritti käyttää tilaisuutta hyväksi ja vahvistaa asemaansa suomensukuisten kansojen osalta Karjalassa
1920-luvulle mennessä kävi selväksi, että Suomen kammoksumat bolsevikit voittaisivat sisällissodan
Tarton rauhassa vuonna 1920 Neuvosto-Venäjä tunnusti Suomen itsenäisyyden uudelleen ja luovutti Suomelle Petsamon
Suomi suhtautui bolsevikkien johtaman Neuvosto-Venäjän aikeisiin epäluuloisesti ja pyrki hakemaan turvaa
Neuvosto-Venäjää pidettiin 1920- ja 1930-luvuilla Suomen itsenäisyyden uhkana ja perivihollisena
Itäiseen Eurooppaan oli syntynyt uusia itsenäisiä valtioita ensimmäisen maailmansodan jälkeen ja Neuvosto-Venäjän pelko yhdisti näitä valtoita