Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Suomi 1920- ja 1930-luvulla (Suomen asema Neuvostoliiton rajanaapurina…
Suomi 1920- ja 1930-luvulla
Yhteiskunnalliset uudistukset 1920-luvulla
Erirvoisuutta ja poliittisia jännitteitä kansalaisten välillä pyrittiin ratkaista säätämällä lakeja
Laki kahdeksan tunnin työajasta ja vuosilomista
Torppareide ja tilattomien asemaa kohennettiin lainsäädännöillä
Lunastuslaki
Torpparit ostivat torpan omakseen
Lex Kallio
Mahdollisti tilattomille oman viljelystilan perustamisen
Suomeen syntyi n. 150 000 uutta peintilaa
1922 köyhäinhoitolaki
Kuntien hankittava hoitoa ja elatusta jokaiselle
Ensimmäiset askeleet kohti hyvinvointivaltiota
Uskonnonvapauslaki 1922
Mahdollisti eroamisen kirkosta
Avioliitot eri kirkkokuntiin kuuluvien kesken
Naisten mahdollisuudet tasavertaiseen työskentelyyn parantuivat
Useat lait
1926 kaikkiiin valtion virkoihin
Kieltolaki
Kielsi alkoholin valmistamisen, tuonnin ja kaupittelun
Laki oli hankala valvoa
Rikollist toimintaa viinan salakuljetuksen muodossa
Kumottiin vuonna 1931
Voimaan 1919
1921 yleinen oppivelvollisuus
Lapuanliike
Puolueiden väliset suhteet kärjistyivät 1920-luvun lopulla
Työnantajat eivät suostuneet neuvottelemaan ammattiyhdistysliikkeiden kanssa
Vahvin kannatusalue pohjanmaalla
Kommunismin vastaisuus voimakasta
Käytti suoraa toimintaa, halusi viedä päätökseen kesken jääneen "vapaussodan"
Alku marraskuussa 1929 "punapaitojen repimisen" seurauksen
Mäntsälän kapina
Satoja aseistautuneita liikeen kannattajia keskeytti sosiaalidemokraattien puhetilaisuuden vuonna 1932
Esittivät presidentille vaatimuksen uuden hallituksen muodostamiseksi
Presidentti Svinhufvud tuomitsi aseellisen uhkailun
Kapina loppui Svinhufvudin radiopuheen suerauksena
Lapuanliikkeen toiminta lakkautettiin epäonnistuneen kapinan seuruaksena
Isänmaallinen kansanliike IKL jatkoi toimintaa
Yhdysvaltojen pörssiromahduksen vaikutukset
Suomalaisen puutavaran kysyntä maailmalla väheni merkittävästi
Laman myötä kaupungissa työskennelleet palasivat maasueudulle
Tilanna maaseudulla anka ja pankit pitivät viljelijöitä ahtaalle
Talojen pakkohuutokaupat
Hätäaputyöt
Urheilu- ja kulttuurisaavutukset
Tulenkantajat
Tiiviissä vuorovaikutuksessa eurooppalaisiin kulttuurivirtauksiin
1939 F.E Sillanpää sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon
Suomi kilpaurheilun mahtimaita
Suomalaiset hiihtäjät menestyivät hiihdossa todella hyvin talviolympialaisissa
Kesäolympialaisten menetystä pidetty todella tärkeänä Suomen kannalta
Juoksijoiden sanottu "juosseen Suomea maailman kartalle"
Suomen asema Neuvostoliiton rajanaapurina
Suomella ei selvää ulkopolitiikan osaamista
Kansainvälinen tilanne Suomen ympärillä sekava
Suomi suuntautui Saksaan, mutta asia muuttui Saksan hävitessä ensimmäisen maailmansodan
Valkoisen Suomen johtoa huoletti Venäjän tilanne
Neuvosto-Venäjällä sisällissota
Suomi haki turvaa Neuvostoliittoa vastaan
Neuvosto-Venäjää pidettiin Suomen itsenäisyyden uhkana ja perivihollisena
Suomi lähti suunnittelemaan sotillaallista ja poliittista yhteistyötä Puolan ja Baltian maiden kanssa
Hanke kariutui
Eduskunta pelkäsi Suomen joutuvan Saksan ja Puolan kiistoihin mukaan
Puolustusliitto ei olisi ollut tarpeeksi vahva Neuvostoliittoa vastaan
Suomi tukeutui vahvasti Kansainliittoon
Hyökkäämättömyyssopimus Neuvostoliiton kanssa vuonna 1932
Neuvostoliiton etupiiriin vuonna 1939 salaisen lisäpöytäkirjan mukaisesti
Neuvostoliitto neuvotteli ensin Suomen kanssa alueiden vaihtamisesta ennen toisen maailmasodan alkua
Suomi ei suostunut Nurvostoliiton ehdotuksiin
Neuvostoliitto vaati Suomelta alueita ja tukokohtia omaan käyttöönsä
Neuvostoliitto lavasti Suomen syylliseksi Mainilan laukauksiin
Talvisota alkoi Mainilan laukauksista
