Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
1920- ja 1930-luku Suomessa (Yhteiskunnalliset uudistukset Suomessa 1920…
1920- ja 1930-luku Suomessa
Yhteiskunnalliset uudistukset Suomessa 1920-luvulla
Torppareiden ja tilattomien asemaa kohennettiin lainsäädännöllä
Lunastuslain nojalla vuosina 1917-1918 tuhannet torpparit ostivat torpan omakseen
Lakia täydensi vuonna 1922 hyväksytty Lex Kallio
Mahdollisti tilattomillekkin oman viljelystilan perustamisen
Kunnat velvoitettiin hankkimaan hoitoa ja elatusta jokaiselle, joka ei voinut sitä muualta saada vuoden 1922 köyhäinhoitolain perusteella
Uskonnonvapauslaki säädettiin vuonna 1922
Mahdollisti eroamisen kirkosta ja avioliitot eri kirkkokuntiin kuuluvien kesken
Vuonna 1937 säädettiin lait, joilla kiellettiin naisten työskentely kaivoksissa sekä lait äitiysavustuksesta ja kaikille tarkoitetusta vanhuudenturvasta eli kansaneläkkeessä
Sivistyselämän ja yhdenvertaisuuden näkökulmasta oli merkittävää, että vuonna 1921 Suomeen tuli lailla säädetty yleinen oppivelvollisuus
Kaikkien 7-13 vuotiaiden poikien ja tyttöjen tuli suorittaa kansakoulun oppimäärä
Heikoimmassa asemassa olivat syrjäseutujen lapset, jotka eivät päässeet kansakouluun
Jos matkaa kouluun oli yli viisi kilometriä, lapsi voitiin vapauttaa koulunkäynnistä
Raittiusliikkeen toimesta säädetty kieltolaki osoittautui hankalaksi valvoa ja synnytti pian rikollista toimintaa, kuten viinan salakuljetusta maahan
Kieltolaista järjestettiin vuonna 1931 Suomen historian ensimmäinen valtiollinen neuvoa-antava kansanäänestys
70% äänestäjistä kannatti kieltolain kumoamista, joten se kumottiin
Teollisuus kasvoi ja otti käyttöön uutta tekniikkaa
Kaivostoiminta vilkastui, mikä vahvisti metalliteollisuuden toiminnan mahdollisuuksia
Myönteinen taloudellinen kehitys vahvisti suomalaisten luottamusta omaan yhteiskuntajärjestelmään ja demokratiaan
Lapuan liike
1920-luvun taloudellinen nousukausi taittui vuosikymmenen lopulla yleismaailmallisen laman takia
Puun ja maataloustuotteiden hintojen lasku johti työttömyyteen ja pakotti suomalaisia maatiloja pakkohuutokauppoihin
Lama nostatti maaseudulla pulaliikkeiksi kutsuttuja protesteja virkamiehiä ja valtaa pitäviä vastaan
Oikeistolainen kansalaisaktivismi huipentui lapuanliikkeen toimintana
vahvinta kannatusaluetta pohjanmaa
kommunismin vastaisuus voimakkainta
Talonpoika Vihtori Kosolan johtama liike
suoraa toimintaa käyttävä liike, joka halusi viedä päätökseen kesken jääneen "vapaussodan", eli sisällissodan
liikkeen alkuna voidaan pitää marraskuussa 1929 sattunutta "punapaitojen repimistä"
eli kommunistinuorten kokouksen väkivaltaista keskeyttämistä Lapualla
kokouksessa kuulemma pilkattu vapaussotaa ja Mannerheimiä
vihastuneet lapualaiset talonpojat hyökkäsivät nuorten kimppuun, repivät heidän punaiset paidat, mukiloivat heitä ja lopettivat kokouksen
lapualaiset katsoivat, että Suomen lain yläpuolella oli voimakeinot salliva "
lapuan laki
"
toiminta oli esim. vasemmistolaisten pakkokyydityksiä eli "
muilutuksia
" itärajalle, josta heidät pakotettiin kävelemään "ihannevaltakuntaansa" Neuvostoliiton puolelle
kesällä 1930 lapuanliike järjesti
talonpoikaismarssin
Helsinkiin
muistutus lapuanliikkeen voimasta
Mäntsälän kapina
lapuanliikkeen toiminta huipentui Mäntsälässä alkaneeseen kapinaan vuonna 1932
Suomen hallitusta yritettiin painostaa lapuanliikkeen tavoitteiden suuntaan
kapinan epäonnistuminen merkitsi lapuanliikkeen loppua
lapuanliikkeen hengessä toimintaa jatkoi
Isänmaallinen Kansanliike IKL
Yhdysvaltojen pörssiromahduksen vaikutukset Suomessa
Yhdysvalloissa 1929 alkanut talouslama levisi myös Suomeen
Talouden kokonaistuotanto alkoi laskea
Taustalla vaikutti
Kiristyneet rahamarkkinat
Ylikuumentunut rakennustoiminta
Maatalouden huono tuottavuus
Laman
vaikutuksesta
suomalaisen puutavaran kysyntä maailmalla väheni tuntuvasti
Moni kaupungissa työskennellyt palasi maaseudulle töihin
Velkojen maksuksi moni maaseudun asukas joutui myymään tilansa ja kaiken omaisuutensa
Kunnat järjestivät työttömille
hätäaputöitä
Suomi ja muut Pohjoismaat selvisivät lamasta vähemmällä kuin muu maailma
Suomi nousi lamasta suhteellisen nopeasti 1930-luvun aikana
vientiä ulkomaille vauhditettiin
devalvoimalla
markkaa
eli alentamalla markan arvoa muihin valuuttoihin nähden
kun vienti alkoi vetää 1930-luvun aikana, työttömyys hävisi Suomesta lähes kokonaan
teollisuus kasvoi ja otti käyttöön uutta tekniikkaa
Suomi maksoi myös lamavuosina velkaa takaisin Yhdysvalloille
Suomalaisten elintaso nousi vähitellen
koteihin alkoi tulla mukavuuksia kuten sähkö ja juokseva vesi
Urheilu ja muut kulttuurisaavutukset 1920- ja 1930-luvulla
Korkeakulttuurin uuden suuntauksen aloittivat vuonna 1924 tulenkantajiksi itseään kutsuneet kirjailijat, jotka olivat tiiviissä vuorovaikutuksessa eurooppalaisiin kulttuurivirtauksiin
Tulenkantajat janosivat uusia kokemuksia ja ilmiöitä
Halusivat omien sanojensa mukaan "avata ikkunat Eurooppaan"
Suomalaiskulttuuri kaipasi tulenkantajien mielestä kunnon tuuletusta
Ryhmän johtavia hahmoja Olavi Paavolainen
Kirjoissaan ja sanomalehtiartikkeleissaan kuvasi värikkäällä tavallaan elämänmenoa Euroopan metropoleissa
Paavolainen uskoi löytäneensä Euroopasta maailman, josta suomalaisilla ei ollut aavistustakaan
Suomalaisessa kirjallisuudessa vaikutti edelleen vahvana perinteinen maaseutukuvaus
Ilmari Kianto ja F. E. Sillanpää kuvasivat suomalaista kansaa ja luontoa karun realistisella tavalla
Nobelin kirjallisuuspalkinnolla 1939 palkittu Sillanpää kosketteli sisällissodan repimän kansan tuntoja ja kuvasi osuvasti Suomen luontoa ja kansaa teoksissaan
1920- ja 1930-luvuilla Suomi lukeutui kilpaurheilun mahtimaihin
Kilpaurheilun harrastus oli maassa laajaa ja urheiluseuratoiminta kokosi mukaan monia nuoria
Monille suomalaisnuorille menestys urheilussa tarjosi väylän sosiaaliselle nousulle
Vuodesta 1924 lähtien alettiin järjestämään myös säännöllisesti talviolympialaisia, joissa suomalaiset hiihtäjät menestyivät mainiosti
Sisällissodan kahtiajako heijastui myös urheilutoimintaan
Urheilijat kuuluivat joko porvarillisiin tai työväen omiin urheiluseuroihin
Sosialistinen urheiluinternationaali järjesti omia työläisolympialaisia 1920- ja 30-luvuilla, joihin Työväen Urheiluliiton TUL:in urheilijat ottivat osaa
Erityisen merkittävänä Suomen kansainvälisen näkyvyyden kannalta on pidetty kuitenkin kesäolympialaisissa saavutettua menestystä
Paavo Nurmen, Hannes Kolehmaisen, Ville Ritolan ja muiden suurjuoksijoiden "juosseen Suomea maailman kartalle"
Nuori sisällissodan repimä tasavalta sai urheilumenestyksen kautta kipeästi kaipaamaansa positiivista kansainvälistä huomiota
Suomen asema Neuvostoliiton rajanaapurina ennen talvisotaa
Suomella ei heti itsenäistymisen jälkeen ollut vakiintunutta ulkopolitiikan tekemisen tapaa eikä koneistoa sitä varten
Venäjän vallan aikana ulkopolitiikan hoito kuului Venäjälle, eikä Suomen diplomaateilla siksi ollut siitä kokemusta
Länsivaltiot Iso-Britannia ja Yhdysvallat asettivat Saksasta irrottautumisen ehdoksi Suomen itsenäisyyden tunnustamiselle
Valkoisen Suomen johtoa huoletti erityisesti itänaapurin tilanne
Neuvosto-Venäjällä oli käynnissä sisällissota
Suomi yritti käyttää Neuvosto-Venäjän sekaannusta hyväkseen ja vahvistaa asemaansa suomensukuisten kansojen osalta Karjalassa
Vuoteen 1920 mennessä oli käynyt selväksi että valkoisen Suomen kammoksumat bolsevikit tulisivat voittamaan sisällissodan
Lopulta Tarton rauhassa 1920 Neuvosto-Venäjä tunnusti uudelleen Suomen itsenäisyyden ja luovutti Suomelle nikkelivaroistaan rikkaan Petsamon
Vaikka rajakiistat saatiin Tarton rauhassa sovittua, Suomi suhtautui bolsevikkien johtaman Neuvosto-Venäjän aikeisiin epäluuloisesti ja pyrki hakemaan turvaa itänaapuria vastaan
Itäiseen Eurooppaan syntyi uusia itsenäisiä valtioita 1. maailmansodan jälkeen
Neuvosto-Venäjän pelko yhdisti näitä Venäjästä irronneita
reunavaltioita
Suomi suunnitteli kyseisten maiden kanssa sotilaallista ja poliittista yhteistyötä
Hanke kariutui, eduskunta pelkäsi Suomen tulevan vedetyksi mukaan Saksan ja Puolan kiistoihin
Puolustusliittoa ei pidetty tarpeeksi vahvana Neuvostoliittoa vastaan
Puolustusliittohankkeen kariutuimisen jälkeen Suomi tukeutui
Kansainliittoon
Luotto Kansainliittoon vahvistui, kun se otti Ahvenanmaan kiistan ratkaistavakseen
Vaikka ahvenanmaalaiset halusivat liittyä osaksi Ruotsia, Kansainliitto päätti 1921 sen jäävän osaksi Suomea
Ahvenanmaan tuli pysyä
demilitarisoituna
eli aseistamattomana alueena
Suomen
geopoliittinen asema
Neuvostoliiton rajanaapurina epäedullinen
23.8.1939 Saksa ja Neuvostoliitto ilmoittivat solmineensa hyökkäämättömyyssopimuksen
Molotov-Ribbentrop sopimus
SIihen sisältyi salainen lisäpöytäkirja
Saksa ja Neuvostoliitto jakoivat reunavaltiot etupiireihin
Suomi päätyi jaossa Neuvostoliiton etupiiriin
