Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Kansalaisyhteiskunta syntyy (työväenjärjestöt perustetaan (Naisia ja…
Kansalaisyhteiskunta syntyy
Ensimmäiset puoleet syntyvät
Vuonna 1863 Snellmannin ympärille ilmaantuivat fennomaanit eli suomenmieliset.
talonpojat ja papit kannattivat tätä ryhmää vahvasti.
Suomen kielelle vaaditaan lisää vaikutusvaltaa yhteiskunnassa.
Ne järjestyivät omaksi suomalaiseksi puolueeksi 1860-luvulla.
Ruotsinmielisillä eli svekomaaneilla oli myös johtaja. Se oli A.O. Freudenth.
Aateliset ja porvarit kannattivat tätä ryhmää vahvasti.
Ruotsin kielen valta-asema tulee säilyttää Suomessa.
Ne syntyivät 1860-luvulla kielitaistelun takia.
Liberaalit eli fennomaanien ja svekomaanien välimuoto, heillä oli johtajana Leo Mechel.
He kannattivat kasikielistä Suomea, jossa voidaan käyttää suomea ja ruotsia kielinä.
Heidän toiminta loppui 1880-luvulla Snellmannin kritiikin takia => monet liittyivät svekomaaneihin.
raittiusliike perustetaan
Sitä kannattivat työväenliike, kristilliset piirit ja naisasialiike.
Yhteiskunnan hyväosaiset pitivät alkoholia pääsyynä työväen ongelmiin.
Raittiusliike oli varsinainen kansanliike Suomessa.
Alkoholin haittavaikutuksia on pyritty vähentämään vuonna 1866, silloin kiellettiin alkoholin kotipoltto. Sitä rikottiin maaseudulla.
Raittiusliike levitti valistusta koululaisille ja järjesti kampanjoita ihmisten raittiuden edistämiseksi.
Alkoholin valmistamiseen ja nauttimiseen säädettiin laki vuonna 1909 eduskunnan hyväksynnän takia, mutta se tuli voimaan 1919, kun keisari kieltäytyi vahvistamasta sitä ennen Suomen itsenäistymistä.
naisasialiike perustetaan
Naiset avioituivat 15-vuotiaina, he olivat holhouksenalaisia ja hän ei saanut päättää lapsistaan tai omaisuudesta.
Suomalaisen naisasialiikkeen esikuva oli suffragettiliike (naisasialiike) Englannissa.
Naisilta puuttuivat poliittiset oikeudet eli äänioikeus ja vaalikelpoisuus.
Naisasialiikkeen toiminta keskittyi koulutukseen ja äänioikeuteen.
Äänioikeus ja vaalikelpoisuus toteutuivat vuonna 1906.
työväenjärjestöt perustetaan
Naisia ja lapsia käytettiin työvoimana.
Työväen liikkeen vaatimuksena olivat 8 tunnin työpäivät ja 8 tuntia lepoa sekä 8 tuntia sivistystä.
Työväestön asemassa oli suuria puutteita : pitkät työpäivät ja huonot palkat.
Sivistenöistö ja työnantajat alkoivat edistää työväenliikkeen asemaa.
Wrightiläinen työväenliike korosti kristillisiä arvoja, siveyttä ja raittiutta.
Kirjapainotyöläiset Helsingissä perustivat vuonna 1885 oman ammatillisen järjestön.
SAJ, Suomen Ammattijärjestö perustettiin vuonna 1907 Tampereelle.
Ammattiyhdistystominta oli kaupunkilaisten toimintaa. Se levisi vähitellen maaseudulle. Siellä ei pidetty työaikojen rajoituksia tärkeänä.
vapaapalokunnat perustetaan
Vapaaehtoisen vapaapalokunnan perustamiseen johtivat Turussa tapahtuneet suuret tulipalot.
Yhteisen hyvän ajatus oli tärkeää.
Suomen ensimmäinen vapaapalokunta perustettiin vuonna 1838 Turkuun.
Muodostettiin vapaaehtoiselta pohjalta organisoituja, mutta johdettuja sammutusryhmiä, hankittiin palokalustoa ja harjoiteltiin sammutustekniikkaa.
termi kansalaisuus vakiintuu suomen kielessä
Romanttinen kuva suomlaisista : ahkerina ja isänmaallisina.
Suomessa nationalismi (korostaa kansojen merkitystä) sai kulttuuria korostavan kansallisromanttisen luonteen.
Valtiopäivät kokoontuvat 1863
uudistuksia
taloudelliset uudistukset
1860 oma markka, josta maksuväline
1861 sahauskiintiöiden poistaminen
1879 elinkeinovapauden toteuttaminen (vapaus harjoittaa elinkeinoa tai kauppaa säädetyillä ehdoilla)
kansalliset ja kirkolliset uudistukset
1865 kirkollisten ja maallisten asioiden erottaminen toisistaan kantauudistuksella (kuntajaottelun muuttuminen valtion alueella)
1873 kaupunkiin tuli päättäväksi kokoonpanoksi kaupunginvaltuusto
1889 eriuskolaislaki piti laillisina protestanttisia kirkkokuntia Suomessa. Protestanttisia kirkkokuntia olivat tarkemmin metodistit ja baptismit.
Tämä laki kumottiin vuonna 1923 laajemman uskonnonvapauden astuessa voimaan.
yhteiskunnalliset uudistukset
1869 valtiopäiväjärjestys (perustuslaki, joka määrää parlamentin, Suomessa eduskunnan aseman ja toiminnan perusteet).
Vuonna 1863 valtiopäivien koolle kutsuminen
sivistykselliset uudistukset
1863 kieliasetus (suomen kielen asema vahvistui valtionhallinnnossa)
1866 kansakouluasetus (kansakoulujen perustaminen pakollista kaupungeissa ja vapaaehtoista maaseudulla).
sotalaitoksen uudistus
1878 asevelvollisuuslaki (pakollinen värväytyminen valtion palvelukseen , varusmiespalvelukseen, koskee usein vain miehiä)