Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Kansalaisyhteiskunta syntyy pööxd (raittiusliike perustetaan (Kannattajia…
Kansalaisyhteiskunta syntyy
Ensimmäiset puolueet syntyvät
Ensimmäiset poliittiset puolueet syntyivät 1860-luvulla alkaneen kielitaistelun myötä
Snellmanin vaatima kieliohjelma ja kieliasetus vuodelta 1863 synnyttivät Snellmanin ympärille suomenmielisten eli fennomaanien ryhmän
Fennomaanien äänitorvena toimi Suometar-lehti
Varsinkin talonpoikais- ja pappissäädyissä fennomaaneilla oli vahva kannatus
Ruotsinmielisten eli svekomaanien mielestä ruotsin kielen valta-asema tuli säilyttää Suomessa
Johtohahmo kielentutkija A.O. Freudenthalin mielestä koko ruotsia puhuva sivistyneistö Suomessa oli kansallisuudeltaan ruotsalaista eikä sitä saanut vaatia luopumaan kielestään suomen hyväksi
Eräänlaista välimuotoa fennomaanien ja svekomaanien välillä esittivät liberaalit
Johtavana hahmona vaikutti Leo Mechelin
Kannattivat kaksikielistä Suomea, jossa saisi käyttää joko suomea tai ruotsia
Ajatuksiaan liberaalit levittivät sanomalehtensä Helsingfors Dagbladetin kautta
Fennomaanit järjestäytyivät omaksi puolueeksi 1860-luvulla
Edisti Snellmanin kieliohjelmaa keulahahmonsa Yrjö-Sakari Yrjö-Koskisen johdolla
raittiusliike perustetaan
Oli ensimmäinen varsinainen kansanliike
Kannattajia varsin monesta piiristä
Työväenliike
Naisasialiike
Kristilliset piirit
Monet kannattajista yhteiskunnan hyväosaisia, jotka pitivät alkoholia pääsyyllisenä työväen ongelmiin
Alkoholin haittavaikutuksia oli pyritty vähentämään jo vuoden 1866 asetuksella, jolla viinan kotipoltto kiellettiin
valistus levisi koululaisten keskuuteen ja järjesti erilaisia kampanjoita raittiuden edistämiseksi
liikkeen tavoitteisiin kuului alkoholin valmistuksen ja nauttimisen kieltävä laki
Eduskunta hyväksyi kieltolain vuonna 1909 mutta keisarin kieltäydyttyä vahvistamasta lakia se tuli voimaan vasta vuonna 1919
naisasialiike perustetaan
Esikuvana englantilainen suffragettiliike
Toiminta keskittyi erityisesti koulutus- ja äänioikeuskysymykseen
Naisten piti esimerkiksi hakea erivapautta voidakseen opiskella yliopistossa vuoteen 1901 asti
Äänioikeus ja vaalikelpoisuus toteutuivat eduskuntauudistuksessa vuonna 1906.
työväenjärjestöt perustetaan
Turussa perustettiin Suomen työväenpuolue, joka oli Suomen ensimmäinen valtakunnallinen poliittinen puolue vuonna 1899.
Työväki alkoi muodostaa puolueen jäsenistln enemmistön, ja sivistyneistö ja työnantajat jäivät vähitellen sivuun
Samalla työväenliike alkoi vaatia yhä tiukemmin työväestön aseman kohentamista ja kansainvälisen sosialismin periaatteet näkyivät puolueen tavoiteohjelmassa
Työväenpuolue omaksui Forssan kokouksessa vuonna 1903 uuden nimen, joka samalla ilmensi puolueen linjamuutosta sosialismin suuntaan
Sosialidemokraattinen puolue Suomessa eli SDP esitti laajan uudistusohjelman, jolla vedottiin kansalaispiireihin
Forssan ohjelman esikuvana vaikutti saksalaisen veljespuolueen laatima ns. Erfurtin ohjelma
Forssan ohjelmassa vaadittiin yleistä ja yhtäläistä äänioikeutta, valtion ja kirkon erottamista toisistaan ja yleistä koulupakkoa
Vaati myös juopottelun lopettavaa kieltolakia
vapaapalokunnat perustetaan
Suomen ensimmäiset palokunnat olivat vuonna 1838 perustettu Turun VPK ja 1861 perustettu Helsingin vakinainen palokunta
Venäläisten vallanpitäjien poliittinen epäluulo jarrutti pitkään vapaaehtoisten palokuntien perustamista, joka pääsi käyntiin vasta 1860-luvun puolivälistä lähtien
Suomen ensimmäisen palolain voimaantuloon asti palontorjunta oli vain kaupunkien omien järjestysmääräysten alaista ja maaseudulla täysin vapaaehtoista
termi kansalaisuus vakiintuu suomen kielessä
Nationalismi eli kansallisuusaate voimistui 1800-luvulla kaikkialla Euroopassa
Perustui näkemykseen jonka mukaan kullakin kansalla tuli mahdollisuuksien mukaan olla oma kansallinen valtionsa
Eri kieli- ja kansallisuusryhmät kiinnostuivat omasta kulttuuristaan, menneisyydestään ja kielestään
"Hullun vuoden" 1848 levottomuudet pakottivat monien maiden hallitukset uudistuksiin, ja myös vähemmistökansallisuuksien oikeuksia alettiin huomioida
Suomessakin alettiin tuntea kasvavaa kiinnostusta historiaa, kansanrunoutta ja suomen kieltä kohtaan
Ajatus siitä, että on olemassa Suomen kansa, joka asuttaa Suomea, alkoi pikku hiljaa vahvistua
Suomessa nationalismi sai kulttuuria korostavan kansallisromanttisen luonteen
Kansallisrunoilija J.L. Runeberg loi runoissaan romanttista kuvaa suomalaisista ahkerina, isänmaallisina ja työteliäinä
Valtiopäivät kokoontuvat 1863
uudistuksia:
Yhteiskunnalliset uudistukset
Valtiopäivien koolle kutsuminen 1863
Valtiopäiväjärjestys 1869
Taloudelliset uudistukset
Rahauudistus 1860
Markasta tuli ainoa laillinen maksuväline maassa viiden vuoden siirtymäajan jälkeen
Sahauskiintiöiden poistaminen 1861
Elinkeinovapauden toteuttaminen 1879
Kunnalliset ja kirkolliset uudistukset
Kirkollisten ja maallisten asioiden erottaminen toisistaan kuntauudistuksella 1865
Kaupunkien päättäväksi elimeksi kaupunginvaltuusto 1873
Eriuskolaislaki laillisti kaikki protestanttiset kirkkokunnat Suomessa 1889
Sivistykselliset uudistukset
Kieliasetus 1863
Suomen kieli tasaveroiseksi ruotsin kielen rinnalla
Kansakouluasetus 1866
Teki kansakoulujen perustamisesta kaupungeissa pakollista ja maaseudulla vapaaehtoista
Sotalaitoksen uudistus
Asevelvollisuuslaki 1878
