Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
kANSALAISYHTEISKUNTA SYNTYY image (RAITTIUSLIIKE PERUSTETAAN c1f7583a…
kANSALAISYHTEISKUNTA SYNTYY
RAITTIUSLIIKE PERUSTETAAN
Ensimmäinen varsinainen kansanliike Suomessa
Keräsi kannattajia monenlaisista piireistä
Kannattajia mm. työväenliike, naisasialiike, kristilliset piirit
Monet kannattajista yhteiskunnan hyväosaisia, jotka pitivät alkoholia pääsyyllisenä työväen ongelmiin
Alkoholin haittavaikutuksia pyritty vähentämään vuoden 1866 asetuksella
Viinan kotipoltto kiellettiin
Kieltoa rikottiin laajasti
Tavoitteet
alkoholin nauttimisen ja valmistuksen kieltävä laki
Kieltolaki hyväksyttiin 1909
keisarin kieltäydyttyä vahvistamasta lakia se tuli voimaan 1919
NAISASIALIIKE PERUSTETAAN
Naisilta puuttui poliittiset oikeudet
äänioikeus
vaalikelpoisuus
Naisasialiikkeen
esikuvana englantilainen
suffragettiliike
Toiminta keskittyi Suomessa koulutus- ja äänioikeuskysymykseen
Äänioikeus ja vaalikelpoisuus toteutuivat eduskuntauudistuksessa 1906
TYÖVÄENJÄRJESTÖT PERUSTETAAN
Eri puolille maata perustettu työväenyhdystyksiä ajamaan maaseudunja kaupunkien työtä tekevien asioita
Turussa perustettiin
Suomen Työväenpuolue
Suomen ensimmäinen valtakunnallinen poliittinen puolue vuonna 1899
Työväki alkoi muodostaa puolueen jäsenistön enemmistön
Sivistyneistö ja työnantajat jäivät vähitellen sivuun
Suomen sosiaalidemokraattinen puolue
eli
SDP
Esitti laajan uudistusohjelman, jolla vedottiin moniin kansalaispiireihin
Forssan ohjelma
Esikuvana vaikutti saksalaisen veljespuolueen laatima ns. Erfurtin ohjelma
Vaadittiin
Yleistä ja yhtäläistä äänioikeutta
Valtion ja kirkon erottamista toisistaan
Yleistä koulupakkoa
Juopottelun lopettavaa kieltolakia
VAPAAPALOKUNNAT PERUSTETAAN
Suomen ensimmäiset palokunnat
Vuonna 1838 perustettu Turun VPK
1861 perustettu Helsingin vakinainen palokunta
Venäläisten vallanpitäjien poliittinen epäluulo jarrutti pitkään vapaapalokuntien perustamista
1930-luvulla säädetyn Suomen ensimmäisen palolain voimaantuloon asti palontorjunta vain kaupunkien omien järjestysmääräysten alaista, maaseudulla täysin vapaaehtoista
ENSIMMÄISET PUOLUEET SYNTYVÄT
Suomen ensimmäiset poliittiset puolueet syntyivät 1860-luvulla alkaneen kielitaistelun myötä
Snellmannin vaatima kieliohjelma ja kieliasetus vuodelta 1863 synnyttivät hänen ympärille suomenmielisten eli
fennomaanien
ryhmän
Äänitorvena Suometar lehti
Vahva kannatus talonpoikais- ja pappissäädyissä
Järjestäytyivät omaksi suomalaiseksi puolueeksi 1860-luvulla
Edisti Snellmannin kieliohjelmaa keulahahmonsa Yrjö-Sakari Yrjö-Koskisen johdolla
Suomenkielisten oppikoulujen perustamisella pyrittiin vahvistaa suomenkielisen sivistyneistön syntymistä
Snellmannin vaatimukset suomen kielen aseman kohentamisesta herättivät ruotsinkieliisen sivistyneistön parissa vastareaktion
Ruotsinmieliset eli
svekomaanit
"Suomessa asuu kielellisesti ja rodullisesti kaksi eri kansaa, suomalaiset ja ruotsalaiset!"
Johtohahmo kielentutkija A. O. Freudenthal
"Ruotsia puhuva sivistyneitö Suomessa on kansallisuudeltaan ruotsalaista eikä heitä saa vaatia luopumaan kielestään suomen hyväksi!"
Ruotsin kielen valta-asema tulee säilyttää Suomessa
Fennomaanien ja svekomaanien välimuoto
liberaalit
Johtohahmona vaikutti Leo Mechelin
Kannattivat kaksikielistä Suomea
Toiminta loppui 1880-luvulla
Snellmannin hyytävä kritiikki vaikutti suuresti
Suurin osa liberaaleista liittyi svekomaaneihin
TERMI KANSALAISUUS VAKIINTUU SUOMEN KIELESSÄ
Nationalismi eli kansallisuusaate voimistui 1800-luvulla kaikkialla Euroopassa
Perustui näkemykseen, jonka mukaan kullakin kansalla tuli mahdollisuuksien mukaan olla om kansallinen valtionsa
Eri kieli- ja kansallisuusryhmät kiinnostuivat omasta kulttuuristaan, menneisyydestään ja kielestään
Suomessa alettiin tuntea kasvavaa kiinnostusta historiaa, kansanrunoutta ja suomen kieltä kohtaan
ajatus siitä, että on olemassa omanlaisensa Suomen kansa, joka asuttaa Suomea, alkoi pikku hiljaa vahvistua
Venäjä salli tämän kansallisen heräämisen, kunhan se ei suuntautunut Venäjää vastaan
sen piti erottaa suomalaisia ennestään Ruotsista
Suomessa nationalismi sai kulttuuria korostavan kansallisromanttisen luonteen
Kansallisrunoilija J. L. Runeberg loi runoissaan romanttista kuvaa suomalaisista ahkerina, isänmaallisina ja työteliäinä
VALTIOPÄIVÄT KOKOONTUVAT 1863
uudistuksia
Yhteiskunnalliset uudistukset
Valtiopäiväjärjestys
puolueiden synty mahdollistui
poliittinen aktiivisuus kasvoi
teki valtiopäivätoiminnasta säännöllistä
Taloudelliset uudistukset
Rahauudistus
markasta tuli ainoa laillinen maksuväline 1865
oma raha korosti Suomen erityis asemaa
oma raha vahvisti suomalaisten kansallista identiteettiä
sahauskiintiöiden poistaminen 1861
elinkeinovapauden toteuttaminen 1879
Kunnalliset ja kirkolliset uudistukset
kirkollisten ja maallisten asioiden erottaminen toisistaan kuntauudistuksella 1865
kaupunkien päättäväksi elimeksi kaupunginvaltuusto 1873
eriuskolaislaki laillisti kaikki protestanttiset kirkkokunnat Suomessa 1889
Sivistykselliset uudistukset
Kieliasetus
1863
Suomen kieli tasavertaiseksi ruotsin kielen rinnalla
kansankouluasetus 1866
teki kansakoulujen perustamisesta kaupungeissa pakollista, maaseudulla vapaaehtoista
Sotalaitoksen uudistus
asevelvollisuuslaki 1878
Valtiopäivät kutsuttiin koolle Helsinkiin
