Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Kansalaisyhteiskunta syntyy 584a97fe4ba479fa5228bbaf-72b2f91b-3952-4701…
Kansalaisyhteiskunta syntyy
Valtiopäivät kokoontuvat 1863
uudistuksia:
kuntien erottaminen seurakunnista; myöhemmin kunnallisasetus
useat aatelin privilegiot lakkautettiin
aatelin yksinoikeus säterien omistukseen, vapautus henkirahan maksamisesta, oikeus pitää säteritiloilla krouveja ja erikoiskohtelu kaksintaisteluja koskeneissa oikeusjutuissa
keisari lupasi säädyille aloiteoikeuden kaikissa muissa paitsi perustuslakikysymyksissä eli vallanjakoa koskevissa kysymyksissä
Ensimmäiset puolueet syntyvät
Suomen ensimmäiset poliittiset puolueet syntyivät 1860-luvulla alkaneen kielitaistelun myötä
Snellmanin vaatima kieliohjelma ja kieliasetus vuodelta 1863 synnyttivät Snellmanin ympärille suomenmielisten eli fennomaanien ryhmän
fennomaanien äänitorvena toimi Suometar-lehti
varsinkin talonpoikais- ja pappissäädyissä fennomaaneilla oli vahva kannatus
Snellmanin vaatimukset suomen kielen aseman kohentamisesta herättivät ruotsinkielisen sivistyneisön parissa vastareaktion
ruotsinmielisten eli svekomaanien johtohahmon, kielentutkija A.O. Freudenthalin mielestä koko ruotsia puhuva sivistyneistö Suomessa oli kansallisuudeltaan ruotsalaista eikä sitä saanut vaatia luopumaan kielestään suomen hyväksi
svekomaanien ja fennomaanien väimuoto liberaalit
johtava hahmo Leo Mechelin
kannattivat kaksikielistä Suomea, jossa saisi käyttää joko suomea tai ruotsia
ajatuksiaan levittivät sanomalehtensä Helsingfors Dagbladetin kautta
toiminta loppui 1880-luvulla Snellmanin hyytävään kritiikkiin, minkä jälkeen suurin osa liberaaleista liittyi svekomaaneihin
myös fennomaanit järjestäytyivät omaksi suomalaiseksi puolueeksi 1860-luvulla
edisti Snellmanin kieliohjelmaa keulahahmonsa Yrjö-Sakari Yrjö-Koskisen johdolla
kielitaistelu käytiin kiihkeimmin 1870- ja 1880-luvuilla sanomalehtien sivuilla ja se ilmeni myös koulutuspolitiikassa
suomenkielisten oppikoulujen perustamisella haluttiin vahvistaa suomenkielisen sivityneistön syntymistä
1880-luvulla suomenkielisissä oppikouluissa oli jo yhtän paljon oppilaita kuin ruotsinkielisissä
työväenjärjestöt perustetaan
teollistumisen myötä kaupunkeihin syntyi uusi yhteiskuntaluokka, teollisuusväestö, jolla ei ollut lainkaan edustusta säätyvaltiopäivillä
asemassa monia epäkohtia, jotka vaativat korjausta
työpäivät liian pitkiä ja lomapäiviä ei ollut; yritettiin kaikkialla saada muutoksia aikaan
Helsinkiläinen tehtailija Viktor Julius perusti työläisilleen yhdistyksen vuonna 1883
Wrightiläinen työväenliike
pyrki valvomaan ja ohjaamaan työläisiään yhdistyksen kautta
korostettiin sosialismin sijaan kristillisiä arvoja, siveyttä ja raittiutta
ei kannattanut yleistä ja yhtäläistä äänioikeutta, vaan halusi laajentaa äänioikeutta vain porvari- ja talonpoikaissäädyn suuntaan
Helsingin kirjapainotyöläiset perustivat ensimmäisinä työläisinä oman ammatillisen järjestönsä vuonna 1885
seuraavaksi järjestyivät suutarit, räätälit ja puusepät
ammattiyhdistysten ajatuksena oli joukkovoimalla painostaa työnantajia myöntymään parempiin työoloihin, kuten työpäivän lyhentämiseen
aluksi ammattiyhdistystoiminta oli kaupunkityöläisten toimintaa ja maaseudulle se levisi hitaasti, eikä työajan säännöstelyä maatilalla pidetty sopivana
Valtakunnallinen kattojärjestö SAJ, Suomen ammatillinen järjestö, perustettiin Tampereella vuonna 1997
myös työnantajat alkoivat järjestyä turvatakseen työrauhan ja estääkseen työläisten lakkoilun
järjestyi lopulta poliittiseksi puolueeksi Suomen Työväenpuolue vuonna 1899
raittiusliike perustetaan
ensimmäinen varsinainen kansanliike Suomessa
kannattajina työväenliike, naisasialiike ja kristilliset piirit
monet raittiusliikkeen kannattajista olivat yhteiskunnan hyväosaisia, jotka pitivät alkoholia pääsyyllisenä työväen ongelmiin
säätyläisten keskuudessa pohdittiin, sopiiko alkoholi ollenkaan suomalaiselle rahvaalle
alkoholin haittavaikutuksia oli pyritty vähentämään jo vuoden 1866 asetuksella, jolla viinan kotipoltto kiellettiin
kieltoa rikottiin paljon varsinkin maaseudulla sekä kasvavissa teollisuuskaupungeissa juopottelusta tuli todellinen ongelma
levitti valistusta koululaisten keskuudessa ja järjesti erilaisia kampanjoita raittiuden edistämiseksi
liikkeen yksi tavoite: alkoholin valmistuksen ja nauttimisen kieltävä laki
eduskunta hyväksyi kieltolain vuonna 1909, mutta keisarin kieltäydyttyä vahvistamasta lakia se tuli voimaan vasta 1919
naisasialiike perustetaan
naisten rooli teollistumiskehityksessä oli ollut keskeinen
monelle perheelle naisen ansaitsema palkkatulo oli tärkeä lisä elatukseen
naisilta puuttui yhä poliittiset oikeudet, Suomessa naiset avioituivat monesti jo 15-vuotiaina ja nainen oli holhouksenalainen eikä saanut päättää lapsistaan tai omaisuudestaan ja jopa naisen saamasta perinnöstä päättivät joko mies tai omaiset
liikkeen esikuvana oli englantilainen suffragettiliike
toiminta keskittyi Suomessa erityisesti koulutus- ja äänioikeuskysymykseen
naisten piti esimerkiksi hakea erivapautta voidakseen opiskella yliopistossa vuoteen 1901 asti
ensimmäinen naispuolinen ylioppilas ilmoittautui Helsingin yliopiston opiskelijaksi vuonna 1871 ja vuonna 1910 ylioppilaista jopa 20 prosenttia oli tyttöjä
äänioikeus ja vaalikelpoisuus toteutuivat eduskuntauudistuksessa vuonna 1906
"Tulevat vuosisadat vasta näyttävät, mikä merkitys naisvoiman vapauttamisella tulee olemaan ihmiskunnan historiassa" - Minna Canth
vapaapalokunnat perustetaan
toiminta alkoi Suomessa 1838 naapurimaista saadun esimerkin mukaan
toiminta muotoutui moninaiseksi ja se oli tarkoitettu kaikille kansalaisille
toiminnassa noudatettiin tasa-arvon ja demokratian aatteita alusta lähtien& toiminnan tavoitteisiin kuului yleishyödyllisyys ja luokkaerojen vähentäminen jäsenten keskuudessa
Venäjän keisari Nikola I näki kaikenlaisen yhdistystoiminnan epäilyttävä liikehdintänä eikä sallinut vapaapalokuntienkaan perustamista
vapaapalokuntien perustaminen oli mahdollista oli mahdollista vasta 25 vuotta myöhemmin Turun vapaapalokunnan järjestäytymisen jälkeen
termi kansalaisuus vakiintuu suomen kielessä
Suomess alettiin tuntea kasvavaa kiinnostusta historiaa, kansanrunoutta ja suomen kieltä kohtaan
ajatus siitä, että on olemassa omanlaisensa Suomen kansa, joka asuttaa Suoma, alkoi hiljalleen vahvistua
Venäjä salli tämän kansallisen heräämisen, kunhan se ei suuntautunut Venäjää vastaan, vaan erotti suomalaisia ennestään ruotsista
Suomessa nationalismi sai kulttuuria korostavan kansallisromanttiset luonteen
kansallisrunoilija J.L. Runeberg loi runoissaan romanttista kuvaa suomalaisista ahkerina, isänmaallisina ja työteliäinä
kansallisromanttinen kuva suomalaisuudesta elää edelleen
Jo ennen sortokausia suomalaisille oli muodostunut kuva omasta kansasta ja omasta maasta, jossa he asuvat
