Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
rangaistusteoriat (preventioteoriat (utilitaristiset, konsekventalistiset)…
rangaistusteoriat
preventioteoriat (utilitaristiset, konsekventalistiset) miten rankaisemisella voidaan vaikuttaa rikoksentekijän ja muiden henkilöiden tulevaan käyttäytymiseen
erityisestävyys (erityispreventio) vaikutus, joka rangaistuksella on tuomittuun nähden, kolme syntytapaa
eristäminen rikoksentekijälle asetetaan konkreettisia esteitä uusia rikoksia, ehdoton vankeusrangaistus, yhdyskuntapalvelu, valvontarangaistus
sopeuttaminen merkitsee opetuksen, ammattikoulutuksen ja hoitotoimenpiteiden yhdistämistä rangaistukseen, nykyisin sopeuttamisvaikutusta tavoitellaan erityisesti yhdyskuntaseuraamuksilla, yhdyskuntapalvelussa pääsee kosketuksiin normaalin työyhteisön kanssa, nuorisorangaistus on kasvatuksellinen
varoitus ehdollinen vankeusrangaistus ja rangaistukseen tuomitsematta jättäminen, tietyissä tilanteissa voi toimia moraalikäsitystä vahvistavana ja ohjaavana keinona
yleisestävyys (yleispreventio) ennalta ehkäisevä vaikutus, joka rikoslain kielletyn toiminnan kuvauksella ja siihen liitetyllä rangaistusuhalla on muihin, potentiaalisiin rikoksentekijöihin
välitön yleispreventio pelotevaikutus, rangaistusuhan ja tuomitun rangaistuksen on tarkoitus vakuuttaa potentiaalisille rikoksentekijöille, että rikos ei kannata
jos pelotevaikutuksen syntymekanismiin suhtaudutaan vakavasti, samalla on oletettava rikoksentekijän toimivan rationaalisesti, rationaalisen valinnan teorian mukaan potentiaalisen rikoksentekijän oletetaan punnitsevan vastakkain rikoksesta saatavaa hyötyä ja siitä aiheutuvia kustannuksia, arviointia vaikeuttaa ihmisen oppimisprosessin kautta hankkima kokemus sekä tieto ilmiöiden ja seurausten välisistä suhteista, opportunismi, hyötyä voi olla vaikea mitata matemaattisesti
välillinen yleispreventio ajatuksena on, että rikosoikeusjärjestelmällä on...
moraalia ylläpitävä vaikutus liittyy normien yleiseen noudattamiseen, rikosoikeusjärjestelmän oikeudenmukaisuus toteutuu vain silloin, kun normin rikkomisesta saaduista hyödyistä joutuu maksamaan sosiaalisesti oikeudenmukaisen hinnan, ihmiset voivat kokea normien noudattamisen tarpeettomaksi ja jopa turhauttavaksi, mikäli he eivät voi olla vakuuttuneita siitä, että riittävän suuri osa yhteiskunnan jäsenistä toimii normien mukaisesti
moraalia luova vaikutus ajatellaan syntyvän normin sisäistämisen kautta, teon rangaistavaksi säätämisellä pyritään vahvistamaan käsitystä teon vääryydestä
moraalia vahvistava vaikutus Vaikka suurin osa kansalaisista pitää toisen vahingoittamista moraalisesti tuomittavana, paheksuttavuus on tarpeellista vahvistaa myös oikeusjärjestyksen sisältävän normatiivisen voiman avulla
tapaa luova vaikutus lähtökohtana on, että lakeja noudatetaan yleensä ilman, että niihin otettaisiin mitään kantaa, ihmiset toimivat lain vaatimalla tavalla, koska pitävät tätä itsestään selvänä
-
sovitusteoriat (retributiiviset) rangaistuksen oikeutus haetaan ajallisesti menneestä tapahtumasta eli tehdysta rikoksesta, tekijän katsotaan ansaitsevan rangaistuksen rikottuaan yhteisesti sovittuja sääntöjä, rangaistuksen tehtävä on rikoksen oikeudenmukainen sovitus, tehtyä rikosta ei saa tekemättömäksi, sovituksen vaatimus ihmisten mielessä ei riitä perusteluksi
hyväksyttävän rikosoikeuden reunaehdot: 1. tehotonta rikosoikeutta ei pidä käyttää 2. tehokastakaan rikosoikeutta ei pidä käyttää, jos muut syyt puhuvat sitä vastaan