Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Perhetaustan yhteys aikuisiän köyhyyteen 1995-2005 Suomessa (Aiemmat…
Perhetaustan yhteys aikuisiän köyhyyteen 1995-2005 Suomessa
.
Tutkimuskysymykset ja menetelmät
Empiirinen tutkimus
postikysely
poikittaistutkimus
satunnaisotannalla
18-70-vuotiaita
Tutkimuskysymykset
Onko kotitaustalla yhteyttä aikuisiän köyhyyteen?
Onko tässä havaittavissa eroja vuosien
1995, 2000 ja 2005 välillä?
Missä määrin toisen polven köyhien väestöryhmittäinen profiili eroaa koko väestöstä ja niistä köyhistä, joilla ei ollut lapsuudenkodin toimeentulo-ongelmia?
Onko tässä havaittavissa eroja vuosien
1995, 2000, ja 2005 välillä?
Missä määrin ikä ja syntymäkohortti ovat yhteydessä lapsuudenkodin toimeentulo-ongelmiin ja köyhyyden ylisukupolvisuuteen?
Subjektiiviset retrospektiiviset
kysymykset
ongelmat
referenssitilanne ei ole tiedossa
(mihin tilannetta verrataan)
vastaajan ikä ja lapsuudenajankohta
periodivaikutus (s.71)
iän yhteys tuloihin:
tulotaso paranee iän myötä
ei tietoisuutta vanhempien
taloudellisesta tilanteesta
Esim. Yksinhuoltajia
koskeva tutkimus
Moisio & Karvonen
KYSYMYKSET
Oliko perheesi lapsuudessasi hyvin
tai kohtalaisesti toimeentuleva?
Oliko perheelläsi pitkäaikaisia
taloudellisia ongelmia?
Tarkastelutapa:
Konsensuaalinen
deprivaatio
KTS. dia
EI tutkittu
opiskelijoita
saattaa supistaa
käsitystä köyhyyden
laajuudesta
ANALYYSIT
logistiset
regressioanalyysit
vedonlyöntisuhde
köyhyysasteet
profiilitarkastelu
köyhyys eri väestöryhmissä
sukupuoli
koulutus
ikä
työmarkkina-asema
kohorttitaulukot
iän yhteys vastauksiin taustasta
ja köyhyyden ylisukupolvisuuteen
konsensuaalinen deprivaatio
nykyisen köyhyyden mittaaminen
Tutkimustulokset
Kotitaustan yhteys
aikuisiän köyhyyteen
KTS. Dia
Lapsuudenkodin suhteellisen
merkityksen kasvu
(köyhyyden selittäjänä)
Köyhä tausta: suurempi köyhyysaste
absoluuttiset ero EI kasvaneet
KTS. köyhyysaste
interaktiomalli tukee
Toisen polven köyhyyden profiili
köyhyys eri väestöryhmissä
Toisen polven köyhiä eniten keski-ikäisissä
(2000-2005)
VRT. muut köyhät:
nuoret
"köyhyys periytyy
herkemmin miehille"
totta OSITTAIN
1995 naiset % > miehet
sukupuolierot pienempiä
"muissa köyhissä"
Koulutuksen yhteys
Köyhyys erityisesti VAIN
peruskoulun käyneillä
Koulutusasteen kasvaessa
-> toisen asteen köyhyys vähenee
Työttömyyden yhteys
Työttömien osuus
köyhistä korkeampi
kuin koko väestö
POIKKEUS:
1995 eläkeläiset
vanhimmat ikäryhmät
aliedustettuna
HUOM.
Toisen polven köyhät
työssäkäyvien köyhyys
AIK. TUT:
Epävakaat työasema
lisää köyhyysriskiä
Iän ja syntymäkohortin yhteys lapsuudenkodin toimeentulo-ongelmiin ja köyhyyden ylisukupolvisuuteen
Nuoremmat raportoivat toimeentulo-
ongelmista vanhempia ihmisiä vähemmän
korkeimmat %-osuudet
45-69-vuotiaat
POIKKEUS:
1995 vanhin ikäryhmän pieni %
otantasattuma
Syy: absoluuttinen köyhyys
1990-laman vaikutuksista viitteitä
Köyhyysasteissa ei suuria muutoksia
1995-2005
POIKKEUS:
suuret ikäluokat
köyhinä pitävien %
selvästi pienentynyt
Lapsuuden ja nykyisen köyhyyden
yhteys (samanaikaisuus)
Toisen polven köyhyys laskenut 1990-luvulta 2000-luvulle,
ja pysynyt tasaisena 2000-luvulla.
1995: köyhyys yleisintä 40-49-v.
2000-l. nuoremmat
1946-1950: köyhyyden ylisukupolvisuuden
aste pysyy melko korkeana
2005 vuoden nuorin ikäryhmä
POHDINTAA laman vaikutuksesta
Aiemmat tutkimukset
Sosiaalista liikkuvuutta
tarkasteltaessa on havaittu
perheen yhteys
aikuisiän köyhyyteen
työttömyys
koulutus
Airio,Moisio
ja Nimelä (2005)
Köyhän perhetaustan omaava
-> Köyhyysriski on kaksinkertainen
ei muuttunut laman aikana (1990)
Sukupuolten
välinen ero
ristiriitaisia tuloksia
Ei erora
Toisaalta: vanhempien
taloustilanne on
merkityksellisempää pojille
Lapsuuden
toimeentulo-
ongelmien
yhteys
työttömyyteen
kulutuksesta
tinkimiseen
negatiivisiin tulevaisuuden
odotuksiin
periytymistä selittää
heikko työmarkkina-asema
matala koulutustaso
Kyky rohkaista ja auttaa
lasta koulutuksen
hankinnan kanssa
koulutusmahdollisuus
Köyhyysmittari
Lähes kaikilla osa-alueilla yhteys
huono-osaisuuden ja aikuisiän
köyhyyden välillä havaittavissa
EI tuloköyhyys
onnistuttu yhteiskunnan
taholta poistamaam
Perhetaustan merkitys korostuu
osa-alueilla, jotka vaativat elämänhallinnan taitoja
ja sosiaalista pääomaa
Jatkotutkimukset?
s. 82
Millä tavoin ja miksi lapsuuden
olosuhteen arviointi muuttuu
iän ja ajan myötä? (s.81)
Onko syynä referenssitilan muutos?