Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Sidokset (Metallit (Metalli (*Metallit luovuttavat helposti elektroneja ja…
Sidokset
Aineen rakenne
Tarkoittaa sitä millainen aine on kyseessä. Voidaan kuvata sitä, miten aineen sisäiset aineet järjestäytyvät.
Aineet
Alkuaine
Määritellään aineeksi, jonka atomien ytimissä on tietty määrä protoneja. Alkuaineet koostuvat atomeista, jonka ytimessä on protoneja ja joita kiertää yhtäläinen määrä elektroneja. Protonien lukumäärä määrää alkuaineen järjestysluvun.
Puhdasaine
Puhtaissa aineissa on vain keskenään samanlaisia rakenneosia. Ne voidaan jakaa alkuaineisiin ja yhdisteisiin. Niillä on yleensä tarkat sulamis- ja kiehumispisteet.
-
Ionit
-
Ionihila
Tarkoittaa ioniyhdisteen muodostamaa säännöllistä kidejärjestelmää, jossa positiiviset ja negatiiviset ionit vuorottelevat.
Ionisidos
Tarkoittaa vahvaa sähköistä vetovoimaa, joka esiintyy positiivisten ja negatiivisten ionien välillä.
Erilaisia sidoksia
Kovalenttinen sidos
Kovalenttinen sidos tarkoittaa, ttä siihen kuuluvat atomit jakavat elektroninsa tasaisesti.
-
-
Vetysidos
Vetysidoksessa happi, typpi ja fluoriatomi liittyvät vetyatomiin ja fluoriatomin vapaat elektronit synnyttävät vetovoiman.
Metallit
Metalli
*Metallit luovuttavat helposti elektroneja ja ne muodostavat positiivisia ioneja. Metalleilla on myös hyvä lämmön- ja sähkönjohtokyky. Useilla metalleila on myös korkea sulamispiste. *
Puolimetalli
Puolimetalleja on vaikea luokitella epämetalleiksi tai metalleiksi, sillä niillä on yhteisiä ominaisuuksia molemmista.
Epämetalli
Muodostaa usein kovalenttisia sidoksia. Ne ovat useimmiten kaasuja tai kiinteitä aineita. Alkuaineina epämetallit ovat vaikaita ja ne eivät reagoi aggressiivisesti.
Metallihila
Kiinteässä olomuodossa olevien metallien säännöllinen järjestelmä. Siinä vapaat elektronit pitävät positiivisia metalli-ioneja yhdessä
Metallisidos
Metallisidos on metalliatomien välillä vallitseva kemiallinen sidos. Metallisidos koostuu yksinkertaistetusti metallikationeista, joiden lähellä on vapaasti liikkuvaa elektronikaasua. Kyseinen liike siirtää lämpöä, valoa ja sähköä nopeasti.
Yhdiste
Kahdesta tai useammasta keskenään reagoineesta alkuaineesta koostuva aine. Yhdisteen koostumusta kuvataan kaavoilla. Ne jaetaan orgaanisiin- ja epäorgaanisiin.
Dispersiovoima
Tarkoittaa kaikista heikointa sidosta. Tälläisiä sidoksia esiintyy kaikkien molekyylien välillä, mutta poolittomilla molekyyleillä dispersiovoima on ainoa vaikuttava voima.
Poolinen ja pooliton
-
Poolillinen
Tarkoittaa, että sidoksessa on joko enemmän tai vähemmän positiivisia elektroneja kuin negatiivisia tai toisin päin.
Seos
Seos on vähintään kahden aineen muodostama yhdistelmä, jonka seoskomponentit eivät ole kemiallisesti sitoutuneet yhdisteeksi
Molekyylit
Molekyylihila
Muodostuu, kun atomit luovuttavat herkästi elektroneja ja yhdistyvät jolloin syntyy molekyyli.
Molekyyliyhdiste
Muodostuu kun atomit eivät luovuta tai vastaanota muita elektroneja helposti eli atomeilla on lähes yhtä suuri kyky vetää elektroneja puoleensa.