Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Miten sairaanhoitaja ehkäisee potilaan leikkauspelkoa? (Leikkauspelko on…
Miten sairaanhoitaja ehkäisee potilaan leikkauspelkoa?
Vertaisarvioidussa tutkimuksessa
"Increased preoperative knowledge reduces surgery-related anxiety: a randomised clinical trial in 100 spinal stenosis patients"
lopputuloksena oli, että
"Higher knowledge level may reduce preoperative anxiety but does not seem to affect the self-reported clinical outcomes of surgery."
Omana johtopäätöksenä tästä voin tehdä sen,
että potilaalle olisi hyvä antaa informaatiota leikkauksesta suullisesti ja kirjallisesti.
Kun asiasta kertoo suullisesti,
on potilaan mahdollisuus kysyä heti
jos kysymyksiä on.
Kirjallisena kun antaa tietoa,
voi potilas vielä itse kotona omassa
rauhassa palata asiaan.
Potilaalle on myös hyvä painottaa, että jos tulee kysymyksiä niin saa kysyä. Potilaalle olisi myös hyvä antaa esim. puhelinnumero, johon hän voi soittaa, jos jokin asia askarruttaa
Leikkauspelko on ihmisen subjektiivinen kokemus, jossa pelko kohdistuu toimenpiteeseen tai siihen liittyviin asioihin.
Pelkääminen on siis hyvin yksilöllistä ja sen mittaaminenkin voi olla hankalaa.
Kirurgiset toimenpiteet saavat potilaan yleensä ainakin huolestumaan, joskus jopa pelkäämään
Ennen leikkausta koettava pelko lisää potilaan turvattomuuden tunnetta ja vähentää itsehallinnan tunnetta
Leikkauspelon määrästä on monenlaista tutkimustietoa, mutta noin 11-18 prosenttia potilaista kokee sitä.
Leikkauspelkoa koetaan usein koko hoitoprosessin ajan, ja usein leikkauspelko on pahimmillaan viidestä kuuteen vuorokautta ennen leikkausta.
Leikkauspelko ei ole kuitenkaan pelkästään preoperatiivinen ilmiö, vaan joskus leikkauspelkoa voi ilmetä myös leikkauksen jälkeen.
Voidaan puhua preoperatiivisesta ahdistusoireyhtymästä, jossa voi olla erilaisia tuntemuksia. Pelko voi siis ilmetä fyysisinä tai psyykkisinä reaktioina
Leikkauspelkojen tunnistaminen
Usein leikkauspelon ilmeneminen voidaan jakaa erilaisiin somaattisiin ja kognitiivisiin tuntemuksin. Jokainen potilas reagoi leikkaukseen liittyvään pelkoon hänelle luonteenomaisella tavalla. Toiset potilaat kokevat pelätessään fyysiset muutokset voimakkaampina, toisille keskeisimpiä ovat psyykkiset oireet.
Leikkauspelkoja ja potilaan ahdistusta voidaan tunnistaa esim. muutoksista potilaan mielentilassa ja käyttäytymisessä, fysiologisista muutoksista, fyysisen ja psyykkisen olemuksen muutoksista tai potilaan kertomista pelon tai ahdistuksen tuntemuksista
Potilaan kannalta paras keino lievittää leikkauspelkoja on asianmukainen ja potilaan vastaanottokyvyn rajoissa annettu informaatio. Tiedottamisen on oltava rehellistä ja potilaan omaiset tulisi myös huomioida. Vuorovaikutus ja luottamuksellinen hoitosuhde voivat parhaassa tapauksessa antaa potilaalle mahdollisuuden käydä läpi vaikeitakin pelkotuntemuksia. Luottamukselliseen hoitosuhteeseen liittyy keskeisesti potilaan yksilöllisyyden kunnioittaminen ja asiantunteva hoitohenkilökunta.
LÄHTEET
Nihtilä, R. 2008.
LEIKKAUSPELKO-OPPAAN LAATIMINEN HOITOTYÖNTEKIJÄLLE.
Opinnäytetyö.
http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/11123/2008-11-24-02.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Kesänen, J., Leino-Kilpi, H., Lund, T., Puukka, P. & Valkeapää, K. 2017.
Increased preoperative knowledge reduces
surgery-related anxiety:
a randomised clinical trial in 100 spinal stenosis patients.
European Spine Journal,
October 2017, Volume 26, Issue 10, pp 2520–2528. Artikkeli.
https://link.springer.com/article/10.1007%2Fs00586-017-4963-4