Please enable JavaScript.

Coggle requires JavaScript to display documents.

3.1 Lääkeaineen pitoisuuden määrittäminen näytteessä HPLC-UV-menetelmällä

- - - - laskuvirheet, pipetin käyttö, sekoitus
      - suodattaminen
        
        suodatusjärjestys
        
        huuhtelu seuraavalla liuoksella
      - analyysipullojen merkitseminen!!!
  - - - suodatetaan analyysipulloihin
        
        merkitse pullot!!
        
        suodatusjärjestys!
  - - - Kalibraatiosuoran avulla näyteliuosten pitoisuudet
- - - - Detektori (UV-spektrometri) mittaa näytevyöhykkeiden absorbanssit.
        
        Tiedonkeruulaite muuttaa detektorin datan kromatogrammiksi
        
        Näytteiden analysointi
        
        piikin koko on suoraan verrannollinen tutkittavan aineen pitoisuuteen
        
        retentioajat kullekkin yhdisteelle spesifiset
        
        aineen tunnistaminen
        
        tuntemattoman näytteen pitoisuus saadaan standardisuorasta
      - kolonnissa kiinteä faasi on pooliton, liikkuva faasi poolinen
        
        Pooliset yhdisteet eluoituvat nopeammin (retentioaika)
        
        liikkuva faasi usein puskuri (pH:n vaikutus minimoidaan)
  - - - apuaineista
      - Hajoamistuotteista
      - muista epäpuhtauksista
      - pitoisuus tarkempi kuin UV-Vis-menetelmällä
- - - - Liikkuva faasi ei liiku kunnolla, retentioajat
  - - - punnitusastia
      - koeputkien reunat
      - Laimennostarkkuus
        
        tilavuudet muistiin!