Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
MEKAANINEN ENERGIA GRAVITAATIOKENTÄSSÄ (KAPPALEEN POTENTIAALIENERGIA…
MEKAANINEN ENERGIA GRAVITAATIOKENTÄSSÄ
KAPPALEEN POTENTIAALIENERGIA GRAVITAATIOKENTÄSSÄ
Pienen alueen tarkastelu kappaleen siirtymässä (Maan mittakaavassa)
Maan gravitaatiokenttä on homogeeninen.
Ep=mgh
Kappaleen siirtymä on suuri
Gravitaatiokenttä ei ole homogeeninen.
Yhtälö Ep=mgh ei anna oikeaa tulosta, älä siis käytä
Aurinkokunnan mekaaninen energia on pääasiassa planeettojen ja muiden siihen kuuluvien taivaankappaleiden liike-energiaa ja gravitaatiovuorovaikutuksiin liittyvää potentiaalienergiaa.
SOPIMUS:
Auringon gravitaatiokentässä olevan kappaleen potentiaalienergian nollataso on äärettömän kaukana.
Kappaleen potentiaalienergia gravitaatiokentässä
Kappaleen (massa m) potentiaalienergia gravitaatiokentässä etäisyydellä r gravitaatiokentän aiheuttajasta (massa M) on
MEKAANINEN ENERGIA GRAVITAATIOKENTÄSSÄ
Tarkoitetaan kappaleen liike-energian ja potentiaalienergian summaa.
Jos ilmanvastusta ei oteta huomioon, gravitaatiokentässä kappaleen mekaaninen energia säilyy.
Jossa raskasta kappaletta (massa M) kiertävän kappakeen ratanopeus on v ja massa m. Kappaleiden keskipisteiden välinen etäisyys on r.
PAKONOPEUDET
Newton
päätteli, että jos kappaleelle annetaan riittävän suuri vaakasuora nopeus, se joutuu Maata kiertävälle radalle.
Ensimmäinen pakonopeus
Lähtönopeus, joka esimerkiksi avaruusalukselle on annettava, jotta se pääsisi ja jäisi maata kiertävälle radalle.
Toinen pakonopeus
Nopeus, jolla luotain vapautuu kokonaan Maan gravitaatiokentästä, mutta jää Aurinkoa kiertävälle radalle.
Kolmas pakonopeus
Nopeus, jonka kappale tarvitsee vapautuakseen Aurinkokunnan gravitaatiokentästä.
Tunnetaan myös nimellä
kosminen nopeus
.
KAKSOISTÄHDET
Kaksoistähti
on kahden tähden muodostama systeemi, joka pysyy koossa tähtien keskinäisen gravitaatiovuorovaikutuksen ansiosta.
Gravitaatiovuorovaikutus aiheuttaa kumpaankin osapuoleen yhtä suuret voimat jotka ovat vastakkaissuuntaiset.
Kaksoistähtiä tutkimalla saadaan tietoa esimerkiksi tähtien massoista; yksittäistä tähteä tutkimalla tätä tietoa ei saataisi.
Tähdet kiertävät
yhteisen massakeskipisteensä
ympäri.
Yhteinen massakeskipiste sijaitsee tähtien massakeskipisteiden yhdysjanalla.
Kaksoistähtijärjestelmän tähtien ratojen säteet ovat kääntäen verrannolliset tähtien massoihin.
