Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT (Persoonallisuushäiriöt (Narsistinen…
MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT
Ahdistuneisuushäiriöt
Pelot eli fobiat
- Fobia = voimakas pelko, ihminen tiedostaa, ettei pelolle ole perustetta, mutta ei voi sille mitään
- 10% suomalaisista potee jotakin fobiaa
- Pelot kohdistuvat yleensä julkisiin paikkoihin, kuten juniin ja erilaisiin tilaisuuksiin
- Ihminen pelkää, ettei pääse tukalasta tilanteesta pois
- Pelon oireina sydämen tykytystä, humausta, joskus ripulia, hikoilua ja vapinaa
- Hoito: lääke- ja psykoterapia pelkoryhmät, pelolle altistaminen (virtuaalisesti)
Sosiaalisten tilanteiden pelko
- Ihminen ahdistuu ollessaan muiden huomion kohteena
- Sosiaalinen pelko voi rajoittua vain johonkin tilanteeseen, esim. esiintymiseen
- Näkyy punastumisena, vapinana, hikoiluna
Paniikkihäiriö
- Paniikkihäiriöstä voidaan puhua, kun paniikkikohtauksia on toistuvasti ja ne ovat vakavia, heikentäen huomattavasti työkykyä ja elämänlaatua
- Paniikkikohtaus on äkillinen raju ahdistuneisuuskohtaus, kestää yleensä minuuteista puoleen tuntiin
- Sydän löy kiivaasti, hengitys salpaantuu, jäsenet puutuvat, hallinnan tunteen menetys, kuolemanpelko
- Paniikkihäiriön taustalla on perinnöllisiä tekijöitä psykologisten ja sosiaalisten tekijöiden lisäksi, paniikkihäiriöstä kärsivien sympaattinen hermosto on herkempi reagoimaan voimakkaasti erilaiseen ärsytykseen
- Vaikea paniikkihäiriö > muutama prosentti väestöstä
- Hoito: lääkehoito, erilaiset terapiamuodot (ryhmä, yksilö, kognitiiviset) rentoutus- ja hengitysharjoitukset
Pakko-oireiset häiriöt
- Voivat ilmetä pakkoajatuksina (asia pyörii jatkuvasti mielessä) ja pakkotoimintoina (tarkistamispakko)
- Tavallisimpia pakkoajatuksia on likaantumisen ja tautien pelko
- Pakko-oireista kärsivän ihmisen elämässä on tärkeää asioiden kontrolli
- Minäkäsitys hyvin ristiriitainen
- Väestöstä muutama prosentti
- Pakko-oireisiin liittyy usein myös muu psyykkinen häiriö, kuten masennus
- Hoito: lääkehoito ja käyttäytymisterapia
Mielialahäiriöt
Masennus
- Depression aikana ihminen kokee suurta ahdistusta ja toivottomuutta
- Masennusjakso voi olla yksittäinen tai toistuva, se voi puhjeta äkillisesti tai vähitellen, ja sen kesto vaihtelee viikoista puoleen vuoteen
- Masennuksen vaikeus arvioidaan oireiden vakavuuden mukaan
- Masennuksen yleiset oireet: unihäiriöt, ruokahaluttomuus, surullinen mieliala, keskittymisvaikeudet, negatiiviset ajatukset, levottomuus tai psykomotorinen jähmeys, itsesyytökset, arvottomuuden tunteet, elämänhalun ja mielihyvän menetys
- Lievä masennus: jonkin verran vaikeuksia selvitä päivittäisistä askareista, mahdollisesti unettomuutta, apea mieliala, väsymys, päänsärky, muut fyysiset vaivat
- Keskivaikea masennus: sosiaaliset suhteet ja työt kärsivät, heikko aloitekyky, oireet ovat lisääntyneet ja vakavoituneet verrattuna lievään, arkiaskareista suoriutuminen vaikeutuu, ruokahalu ja seksuaalinen kiinnostus vähenee
- Vaikea masennus: kyvyttömyys työhön, sosiaalisiin suhteisiin ja jokapäiväisiin askareisiin, fyysisiä oireita ja itsetuhoiset ajatukset
- Psykoottinen masennus: ajatus- ja tunnemaailma vääristyy ja ihminen kuulee ääniä (syyttäviä ja vähätteleviä) tai kokee muita harhoja
- Hoito: psykoterapia, masennus - ja psykoosilääkkeet, sähköhoito
-
Persoonallisuushäiriöt
-
Psykoosi
- Yhteisnimitys mielenterveyshäiriöille, joissa todellisuudentaju vääristyy
- Raja minän ja ulkomaailman väliltä katoaa, mahdotonta erottaa sisäisiä kuvitelmia ulkomaailmasta
- Aistiharhat (kuulo, näkö, haju) eli hallusinaatiot yleisiä
- Harhaluulot eli deluusiot, aiheuttavat käytöshäiriötä (suuruusharha, vainoamisharha, suhteuttamisharha, eroottinen harha, somaattinen harha)
- Jos oireet kestävät yli kuukauden, on kyseessä harhaluuloisuushäiriö
- Psykoosit voivat ilmetä äkillisinä, rajuina ja lyhyetkestoisina, mutta ne voivat myös kehittyä pikkuhiljaa ja pahentua vähitellen
- Psykoosit harvinaisia, yleisin psykoosi on skitsofrenia ja psykoottistasoinen kaksisuuntainen mielialahäiriö
- Hoito: lääkehoito, psykoterapia
Skitsofrenia
- Yleisin psykoosi
- Sairastaa noin prosentti väestöstä
- Havaintoihin, muistiin ja ajatteluun liittyvät häiriöt ilmenevät todellisuustajun vääristymänä (ulkomaailman ja oman mielen tapahtuma sekoittuvat), loogisen päättylen ja käsitteelisen ajattelun heikentymänä, keskittymiskyvyn alentumisena
- Ajattelun häiriöt näkyvät outoina ajatusyhdistelminä (esim. sanasta koira tulee mieleen joulupukki) puhe ja liikunta saattavat jumiutua
- Tunne-elämän häiriöt näkyvät tunteiden hallinnan puutteena, ylikiihtymisenä tai täydellisenä apaattisuutena, identiteetin hajoamisen tunteena, tunne-elämän jähmeytenä
- Positiivisiksi oireiksi kutsutaan kuulo-, näkö- ta hajuharhoja tai harhaluuloja, koska ne tuovat "enemmän" sellaisia tuntemuksia mitä terveellä ei ole
- Negatiiviset oireet taas viittaavat tunne- ja ajatusmaailman köyhtymiseen
- Skitsofreniassa on erilaisia vaiheita: esivaihe, akuutti ja latentti
- Esivaihe: vähitellen puhkeavaa sairautta edeltävä vaihe on nimeltään esivaihe, levottomuus lisääntyy, käytös muuttuu oudoksi, eristäytyminen, erilaiset ääni- ja valokokemukset, voi kestää useita kuukausia, jopa vuoden
- Akuuttivaihe: sairaus puhkeaa, jolloin puhutaan akuutista vaiheesta, positiiviset oireet ovat selkeitä
- Latenttivaihe: seuraa akuuttia vaihetta, pinnalla ovat negatiiviset oireet, väsymys ja apaattisuus
- Hoito: lääkehoito, kuntoutus psykiatrisessa sairaalassa, sosiaalinen tuki
Persoonallisuushäiriö
- Jotkin persoonallisuuden rakenteet ovat kärjistyneitä ja jäykkiä
- Oireina hankala käytös, heikko itsekontrolli, itsen korostaminen ja tunnekylmyys
- Vakavien oireiden jatkuttava ainakin vuosi, että voidaan alle 18-vuotias voitaisiin luokitella persoonallisuushäiriöiseksi
- Häiriöinen ei yleensä koe omaa käytöstään häiritseväksi tai oudoksi
- Voi sisältää sekä psykoottistasoisia ja neuroottisia oireita
- Persoonallisuushäiriöt luokitellaan kolmeen ryhmään
- Ensimmäinen ryhmä: outo käytös, epäluuloisuus
- Toinen ryhmä: huomionhakuisuus, tasapainottomus, epäsosiaalisuus, epäsosiaalisa normeja rikkovat (psykopaatit, sosiopaatit)
- Kolmas ryhmä: ahdistuneisuus, pelokkuus, estyneisyys, vetäytyneisyys, avuttomuus ratkaisujen suhteen
- Hoito: erilaiset terapiat, lääkehoito, neurostimuloivat hoidot