Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Työttömyysturva (Mortensen (1977) & työttömyysturvan…
Työttömyysturva
Mortensen (1977) & työttömyysturvan taloustieteellinen tutkimus
perustuu etsintäteoriaan: työllistysmahdollisuus kasvaa, mitä lähemmäksi tullaan työttömyysturvan päättymistä
lähtökohtia
eksogeeninen eli itsestä riippumaton irtisanomisriski
endogeeninen eli itsestä riippuva etsintäintensiteetti
vaikuttaa työtarjousten saamisen todennäköisyyteen
etsintä loppuu, kun työllistyy
mitä kauemmin etsii, sitä tod.näk. saa korkean palkkatarjouksen ja etsintäkustannukset ovat suuremmat
etsinnästä koituu kustannuksia
suorat kustannukset, esim. matkakulut
epäsuorat: työskentelee matalapalkkatyössä sen sijaan, että saa tt.korvausta
jos etsintäkustannuksia ei olisi, työttömän kannattaisi hakea työtä niin kauan, että saisi korkeimman mahdollisen tarjouksen
reservaatiopalkka on alin palkka, jolla hlö on valmis ottamaan töitä ja se vaikuttaa t.tarjouksen hyväksymiseen
optimistrategia: hyväksy ensimmäinen tarjous, joka ylittää reservaatiopalkan
summa alenee, mitä lähemmäksi tt.korvausten loppu tulee
tällä perusteella työllistymisen tod.näk. kasvaa työttömyyden pitkittyessä
tk.järjestelmä tekee työllistymisestä houkuttelevampaa, koska se uudistaa oikeuden tt.:hen
työttömyyskorvauksen nousu
alentaa etsinnän kustannuksia
nostaa reservaatopalkkaa
pienentää niillä, joiden korvausperiodi on päättymässä
alentaa vasta työttömäksi jääneiden todnäk. työllistyä
suomalainen työttömyysturva
ansiosidonnainen päiväraha
edellyttää
työttömyyskassan jäsenyyttä
työssäkäyntiehdon täyttymistä: väh. 26 vko työssäoloa 28kk ajan
aktiivinen työnhaku
suuruus
peruspäiväraha 32,40: mahdollisuus lapsikorotuksiin ym.
kesto
400 päivää yleensä
peruspäiväraha
sama työssäoloehto, työnhakuvaatimus ja päivärahakauden kesto kuin ansiopäivärahassa
ei vaatimusta työttömyyskassan jäsenyydestä
työmarkkinatuki
ei työssäoloehtoa: suunnattu vasta työmarkkinoille tuleville tai niille, joiden oikeus muihin päivärahoihin on umpeutunut
kestolla ei rajoituksia: pitkäaikaistyöttömien etuus
myös 32,40e/päivä
rahoitus
verovaroilla
valtio rahoittaa perusturvaksi katsottavan osuuden
kunnat osallistuvat työmarkkinatuen maksamiseen
työantajien ja palkansaajien pakollisilla vakuutusmaksuilla
vapaaehtoisilla työttömyyskassamaksuilla
ansioon suhteutettu osa (+ pakolliset maksut)
2016 maksettiin 4974 miljoonaa euroa, joka jakautui seuraavasti
valtio 54%
työttömyysvakuutusrahasto 34%
kunnat 9%
työttömyyskassojen jäsenet 3%
optimaalinen työttömyysk.järjestelmä
korvauksen tason mitoittaminen
riittävä vakuutus riskiä kaihtavalle työntekijälle
huomioi vaikutuksen etsinäintensiteettiin ja reservaatiopalkkaan
huomioi tt.:n vaikutuksen palkkatasoon
tuloksia?
tk. alenee työttömyyden pitkittyessä
työttömyysturva parempi taantumassa
valvotaan ja sanktiot
empiirisiä tuloksia
tt:n taso ja kesto vaikuttavat työllistymiseen
tt:n kestolla suurempi vaikutus kuin suuruudella työllistymiseen
tt:n tasolla mahdollisesti vaikutusta uusien työpaikkojen laatuun?
yksityiset työttömyysvakuutusmarkkinat
epäonnistuminen
epätäydellinen inf.
vakuutetulla enemmän tietoa kuin vakuutuksen antajalla eli parempi käsitys riskin suuruudesta
korkeat vakuutusmaksut
kielteinen valikoituminen = adverse selection
vakuutuksen ottaisivat tod.näk. ne, joilla suurin riski jäädä työttömäksi
miksi ne, joiden työttömyysriski on todella pieni, maksaisivat yksityisestä vakuutuksesta?
vapaaehtoisessa järjestelmässä vain riskiryhmä ottaisi vakuuden
moral hazard
vakuutuksen olemassaolo voi vaikuttaa vakuutettujen käyttäytymiseen
empiiriset tulokset: korkeampi tt. lisää työttömyyden alkamisen riskiä, vähentää työn kannustimia ja pidentää työttömyysjaksoja
julkisen sektorin tarjoama tt. ei poista ongelmaa
ratkaisu: epätäydellinen vakuutus eli korvausaste 50-60%, velvoitteet (aktiivinen työnhaku) ja valvonta & sanktiot
siksi pakollinen vakuutus
kannustimet
sos.turvan tarkoituksena on taata riittävä toimeentulo elämän eri tilanteissa
voi johtaa tilanteeseen, jossa työnteon kannustimet heikkenevät
taloudellinen kannustinloukku
tuloloukku: onko työnteon lisääminen kannattavaa?
työttömyysloukku: onko työllistyminen kannattavaa?
byrokratialoukku: statuksesta toiseen siirtyminen, epävarmuus tukien maksamisesta
Suomessa suurimmat kannustinloukkujet syyt: asumis- ja toimeentulotuki
haaste: loukkujen purkaminen voi siirtää sen vain eri kohtaan
keinot loukkujen purkamiseksi
sos,turvan leikkaaminen
sovitettua tt. saavien käytettävissä olevien tulojen kasvattaminen
esim. suojaosat
kaikkien pienituloisten käytettävissä olevien tulojen kasvattaminen
alimpien palkkojen nostaminen
tod.näk. lisäisi työttömyytta vähemmän tuottavien työntekijöiden osalta