Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Verotuksen kohtaanto eli kuka maksaa veron (se, jolle vero on nimellisesti…
Verotuksen kohtaanto eli kuka maksaa veron
se, jolle vero on nimellisesti asetettu ei välttämättä ole sen lopullinen maksaja
käytännössä on vaikeaa ennustaa, kuka sen lopulta maksaa
esim. kilpailullisilla markkinoilla hyödykevero
valtion asettama uusi vero limsapullosta lisää tuotteen tuotantokuluja tuottajalle, jolloin hän joutuu nostamaan myös tuotteen hintaa
tällöin kuluttajat maksavat osan verosta korkeampana hintana
se, missä määrin vero tulee maksettavaksi tuottajalle tai kuluttajalle riippuu kysynnän ja tarjonnan joustoista
se, kumman päätökset ovat jäykempiä maksavat suuremman osuuden veron rasituksesta
eli mitä enemmän joustava hyödykkeen kysyntä on ja mitä vähemmän joustava sen tarjonta on, sitä suuremman osuuden maksaa tuottaja
mitä enemmän joustava tarjontakäyrä ja mitä jäykempi kysyntäkäyrä, sitä suuremman osan maksavat kuluttajat
esim. ruoka? koska sen kysyntä ei jousta sen ollessa välttämättömyys
tapauksia, jolloin kuluttajat maksavat veron kokonaan
täysin joustava tarjonta
pieni hinnan lasku tiputtaa tarjotun määrän nollaan -> pieni hinnan nousu nostaa tarjotun määrän pilviin = tarjontakäyrä on vaakasuora
jäykkä kysyntä
juodaan sama määrä limsaa riippumatta sen hinnasta = kysyntäkäyrä on pystysuora
kun tuottaja maksaa koko veron
tarjonta täysin joustamaton
tarjottu määrä ei riipu hinnasta, esim. maan tarjonta?
hinta ei siis nouse, jolloin tuottajat maksavat veron kokonaan
kysyntä täysin joustavaa
pieni hinnan nousu laskee kysynnän nollaan ja pieni hinnan lasku nostaa kysynnän pilviin
hinta ei siis nouse
verotuksen kohtaannon kannalta ei ole merkityksellistä se, kenelle vero nimellisesti asetetaan
tarjonta usein jäykkää lyhyellä aikavälillä, mutta joustavaa pitkällä
eli lyhyen aikavälin kohtaanto tuottajalla, mutta pitkän aikavälin kuluttajalla
työn verotuksen kohtaanto
työn tarjonta joustamatonta, niin suurin osa työlle asetettavasta verosta menee työntekijän maksettavaksi, vaikka vero olisi nimellisesti asetettu työnantajalle
taaksepäin kaartuva työn tarjontakäyrä
palkan nousulla on työn tarjontaan eli vapaa-ajan kysyntään
positiivinen substituutiovaikutus eli vapaa-aika on ''kalliimpaa'', jolloin palkan nousu lisää työntekoa
negatiivinen tulovaikutus eli vapaa-aika on normaalihyödyke, jonka kysyntä kasvaa tulojen kasvaessa, jolloin palkan nousu vähentää työntekoa
matalilla tulotasoilla substituutiovaikutus dominoi, korkeilla tulotasoilla tulovaikutus, jolloin työn tarjontakäyrä lähtee kaartumaan taaksepäin
vero voi kasvattaa tai vähentää työllisyyttä
työn verotus laskee työn kysyntäkäyrää
korkealla tulotasolla vero voi lisätä työn tarjontaa, mikä voi alentaa palkkatasoa
matalalla tulotasolla vero voi laskea työn tarjontaa, jolloin palkka laskee veroja vähemmän
verotuksen kohtaanto riippuu markkinamuodosta
monopolimarkkinoilla kohtaanto voi olla erilainen, koska kys. ja tarj. käyrien muodot vaikuttavat kohtaantoon
lineaarinen kysyntäkäyrä
monopoli maksimoi voittonsa MR=MC, jolloin hinta on P eli asetettu korkeammalle
uusi hinta on veron t jälkeen jälleen korkeammalla kuin todelliset kustannukset, jolloin verotuksen johdosta tapahtunut hinnan nousu jakaantuu puolet ja puolet kuluttajalle ja tuottajalle
vakiojoustoinen kysyntäkäyrä
kuluttajan maksama hinta nousee enemmän kuin vero
muuta huomioitavaa
osittaisen vs. yleisen tasapainon mallit
verotuksen laajemmat vaikutukset
esim. palkkavaateet, kysynnän väheneminen
yleisen tasapainon mallit pyrkivät tarkastelemaan tarkastelemaan taloutta kokonaisuutena, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen
ovat makrotaloudellisia
pyrkivät ennustamaan talouden kehitystä ja arvioimaan poliittisten muutosten vaikutusta talouteen
käytetään DSGE-malleja, jotka koostuvat erilaisista estimoiduista yhtälöistä ja identiteeteistä
Aino (Suomen Pankki) ja Kooma (VM)
lyhyen vs. pitkänaikavälin vaikutukset
LAV ei välttämättä suuria muutoksia
PAV vaikutukset voivat olla merkittäviä ja kohdistua muualle, kuin mihin oli alunperin tarkoitus
esim. limsaveron korotus voi johtaa siihen, että pääomat siirtyvät limsateollisuudesta muille aloille
avoin vs. suljettu talous
-95 jälkeen pääomien kv.liikkuvuus on lisääntynyt
verotuksen vaikutuksia pohdittaessa tulee muistaa, että pääoma ja työvoima voivat siirtyä maasta toiseen
eli myös muiden maiden verotuspäätökset vaikuttavat, esim. yritys- ja pääomaveron suhteen