Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Veden erityisominaisuudet (Vesi liuottimena (hyvä liuotin (vesimolekyylien…
Veden erityisominaisuudet
vesi on erikoinen neste
poolinen aine
→ liuottaa hyvin
ravinnosta saatavia ioniyhdisteitä
poolisia molekyylejä
tehtävä aineenvaihdunnassa
aineenvaihduntatuotteet poistuvat
elimistöstä veteen liuenneina
virtsassa
hiessä
sulaminen ja kiehuminen
veden tiheys korkeimmillaan 4,4°C asteessa
lämpötila nousee →
vesimolekyylit pääsevät liikkumaan helpommin
syy: lämpöliikkeen vaikutus
→ veden tiheys laskee
jään sulaminen
osa vetysidoksista katkee hetkellisesti
yksittäisen molekyylin liike helpottuu
lämpenee 0°C:sta 4°C:een
vetysidosten pirkautuminen jatkuu
→ vesimolekyylit lähemmäksi toisiaan
kiehuminen
tiheys alhaisimmillaa kiehumispisteessä
silti suurempi kuin jään tiheys
molekyyliyhdisteiden kiehumispiste
(yleensä) mitä raskaampia molekyylit ovat,
sitä korkeampi sulamispiste
vesi poikkeus
vesi koostuu vety-yhdisteistä (ryhmä 16)
kiehumispisteen pitäisi olla alhaisin
vetysidokset kuitenkin vahvistavat vesimolekyylien välisiä vuorovaikutuksia
→ veden kiehumispiste poikkeuksellisen korkea
pintajännitys
neste pyrkii tilaan, jossa...
nesteen kokonaispinta-ala on mahdollisimman pieni
tippuva vesi putoaa
pisaroina
esimerkiksi
tihkusade
veden kolmiulotteinen verkkorakenne
(nesteessä) vesimolekyylien jokaisen happiatomin ympärillä on neljä vetyatomia
jokainen vetyatomi on sitoutunut kahteen happiatoomiin
särkyy veden pinnalla
kaikki molekyylit eivät voi muodostaa maksimimäärää vetysidoksia
jokainen vetysidos tekee rakenteesta pysyvämmän
koheesio ja adheesio
vesi kastelee
esimerkiksi
lasia
kankaita
hyötyä pesussa
Laisisia astioita pestessä on hyvä jättää astian pinnalle tasaisen vesikerroksen
astioiden pinnalla oleva öljykerros estää veden kostuttamisen astian pintaa
pesuaine
pesuaine liuottaa rasvaa
alentaa veden pintajännitystä
vesipisarat muodostavat helpommin nestekalvon ←
hyötyä kotitalouksissa ja teollisuudessa
meniski
nesteen pinta noustessa putkessa ylöspäin
esimerkiksi
vesi
nestepinta (meniski) kovera
koheesio lasiin suurempaa kuin vesimolekyylien keskeinen adheesio
"kiipeää" putkia pitkin
elohopea
nestepinta (meniski) kupera
koheesio voimakkaampaa kuin adheesio
näkyy erityisesti ohuissa koeputkissa
=
kapillaareissa
kahden voimavaikutuksen suhde
vaikutta siihen, pysyykö pisara koossa vai levittyykö
koheesiovoima
pisaran koossa pitävä voima
adheesiovoima
nestemolekyylien ja pinnan välinen voima
aineen koheesiovoima suurempi kuin adheesiovoima
pisara säilyttää muotonsa
aineen
adheesiovoima
suurempi kuin koheesiovoima
pinta kastuu
"neste kastelee pinnan"
= nestepisara levittyy ohueksi pinnalle
Vesi liuottimena
hyvä liuotin
vesimolekyylien pieni koko
poolisuus
esimerkiksi
suola ja sokeri liukenevat veteen
vesi hajottaa (niiden) kiderakenteen tunkeutumalla molekyylien tai ionien väliin
sokerimolekyylit ja suolan ionit jakautuvat tasaisesti liuokseen
syy: lämpöliike
homogeeninen liuos ←
diffuusio
molekyylien liikkumista liuoksessa
(sen) nopeus kasvaa lämpötilan noustessa
syy: diffuusio johtuu ionien/molekyylien lämpöliikkeestä
pienet molekyylit ja ionit ovat vilkkaampia kuin isot molekyylit/ionit
pienten molekyylien ja ionien diffuusio nopeampaa kuin isojen molekyylien/ionien
vesi (poolinen) liuottaa...
poolisia molekyyliyhdisteitä
tärkeää ravinnon imeytymiselle
ionisia aineita
tärkeää ravinnon imeytymiselle
hydratoituminen
= aine liukenee veteen
ionien liukenemista veteen kuvataan reaktioyhtälöllä
Na⁺(aq) ja Cl⁻(aq)
aq=aqua=vesi
solvaatio
= aine liukenee muuhun liuottimeen kuin veteen
hygroskooppinen aine
sitoo vesimolekyylejä kidehilaansa ioni-dipolisidoksella
aineella on kidevettä ←
#
aine (siis suola) kuumennetaan
vesi vapautuu ←
muodostuu rapautunut kide ←
pyrkii imemään vettä takaisin ilmasta
käytetään esim. kuivausaineina
Osmoosi
esimerkiksi
kurkut suolaveteen
suolavesi imee vettä kurkun sisältä
suolapitoisuus korkeampi suolavedellä
kurkut suolattomaan veteen
kurkut imevät itseensä vettä
suolapitoisuus korkeampi kurkuissa
vesi virtaa puoliläpäisevän kalvon läpi laimeammasta liuoksesta väkevämpään liuokseen
pyrkii tasapainottamaan pitoisuuksia kalvon eri puolilla
esimerkiksi
verisuoneen tiputetaan ravinto- tai suolaliuosta
suolaliuoksen suolapitoisuus (0,92%) on sama kuin soluseinäinen suolapitoisuus
=
isotoninen
(jos) liuoksen suolapitoisuus
alhaisempi →
hypotoninen
vesi virtaa punasoluun ja solu halkeaa
korkeampi →
hypertoninen
vesi virtaa punasolusta pois ja solu luhistuu
Tiheys
(yleensä) suurempi kiinteässä tilassa
vesi on poikkeus
#
jään (kiinteä) tiheys on pienempi kuin veden (neste)
→ jää kelluu veden pinalla
toimii eristeenä
estää lämmön siirtymisen vedestä ilmaan
veden jäätyminen hidastuu
→ elämä vedessä on mahdollista
jää
vesimolekyylit sitoutuneet toisiinsa vetysidoksin
jokaista happiatomia ympäröi neljä vetyatomia
kaksi vetyatomia kovalenttisella sidoksella sitoutuneita
kaksi vetyatomia vetysidoksin sitoutuneita
sidokset suuntautuvat säännöllisesti
→ lumikiteiden muoto