Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Heikkojen sidosten ominaisuudet (Sulaminen (korkea sulamispiste…
Heikkojen sidosten ominaisuudet
Sidosten muuttuvat ominaisuudet
nestemäinen olomuoto
aine ottaa astian muodon
nesteen pinta asettuu aina vaakatasoon
aineosaset liikkuvat toistensa ohi
aineosasilla on vuorovaikutusta keskenään
kaasumainen olomuoto
aineenosasilla paljon energiaa
aineen osaset ottavat kaiken tilan
aineen osasilla ei ole vuorovaaikkutusta keskenään
tarkka sulamispiste
lämpötila, jossa kiiteä aine muuttuu nesteeksi
Sulaminen
kiinteän aineen kidehilan muodostavat sidokset katkeavat
(koska) kiinteä aine saa paljon energiaa
kiinteän aineen osaset
pysyvät paikoillaan
pystyvät värähtelemään paikoillaan
#
lämmitetään →
→ värähtely kasvaa
→ aineosasten liike-energia kasvaa (suuremmaksi kuin koossa pitävä voima)
#
→ aine sulaa
Amorfinen aine sulaa laajalla lämpötilavälillä
syy: aineen osaset eivät noudata järjestäytynyttä muotoa
voimakkaampi sidos, suurempi tarvittava energia
rikkomaan aineen osasten väliset sidokset
sulamispiste
kertoo kiinteän aineen hilarakenteesta
esimerkki korkeasta sulamispisteestä
hiilen sulamispiste (korkein)
3500°C
syy: hiilellä on säännöllisin tetraedraalinen muoto
(siihen vaikuttaa)
ulkoelektronien määrä
vaikuttavat myös metallisidoksen vahvuuteen
atomin koko
vaikuttavat myös metallisidoksen vahvuuteen
hilarakenne
vaikuttavat myös metallisidoksen vahvuuteen
korkea sulamispiste
poolisilla molekyyleillä
suurikokoisilla molekyyleillä
esimerkki korkeasta sulamispisteestä
kidesokeri (sakkaroosi)
muodostaa paljon vetysidoksia
186°C
#
alkaa hajota sulamisen jälkeen
näkyy ruskistumisena (karamelli)
jodimolekyyli (I₂) iso molekyyli
kiinteänä huoneen lämpötilassa
sulamispiste 113,7°C
molekyylien väliset dispersiovoimat (London-voimat) ovat heikot
→ jodi sublimoituu herkästi jo huoneenlämpötilassa ja paljon ennen sulamista
Heikkojen sidosten ominaisuudet nesteissä
metallien sulaessa
ei suuria muutoksia metallisidoksissa
metalli voidaan työstäää ja valata toistuvasti
ioniyhdisteiden sulaminen
varautuneet hiukkaset pääsevät liikkumaan vapaammin kuin kiinteässä olomuodossa
sähkönjohtavuus ←
kiinteinä eristeitä, sulaessaan sähkönjohteita
nestemäinen olomuoto
aineen osasten välillä on vuorovaikutusta jonkin verran
neste ei karkaa astiasta, vaikka ottaa astian tilan →
Pooliset nesteet
vetysidosten määrä vaikuttaa aineen kiehumis- ja sulamispisteeseen
molekyylihilaiset aineet eivät johda sähköä
niillä ei ole sähkönjohtavuuteen tarvittavia vapaita elektroneja
osittaisvaraukset eivät riitä johtamaan sähköä
sen sijaan dipolimolekyylit muodostavat molekyylien välisiä dipoli-dipolisidoksia
dipolimolekyylien sulamis- ja kiehumispisteet korkeampia kuin poolittomien molekyylien molekyylien ←
Molekyylin kiehumispiste
(siihen) vaikuttavat tekijät:
molekyylin koko
(molekyylissä olevan) dipolin poolisuus
Molekyylin poolisuus vaikuttaa hiehumispisteeseen
molekyyliyhdisteiden poolisuus vaikuttaa niiden sidosten vahvuuteen
poolittomien aineiden molekyylien välisten heikkojen dispersiovoimien kumoamiseen tarvitaan vähän energiaa
kiehumispisteet alhaisia ←
esimerkiksi
(lähes) pooliton metaani (=maakaasu)
kiehumispiste –161°C
dipoli-dipolisidos
pitää molekyylejä kiinni toisissaan (myös kiinteinä)
dispersiovoima
pitää molekyylejä kiinni toisissaan (myös kiinteinä)
Vetysidoksesta seuraa viskositeetti ja pintajännitys
viskositeetti
nesteiden jäykkyys
perustuu...
hiukkasten kokoon
hiukkasten muotoon
muodon muodostamiin sidoksiin
nesteen juoksevuus
mistä johtuu?
heikoista sidoksista
heikkoja sidoksia katkeaa → uusia muodostuu tilalle
nestemolekyylit pysyvät kiinni toisissaan ←
pintajännitys
mistä johtuu?
molekyylin kyvystä muodostaa vetysidoksia
esimerkiki
vesi
muodostaa kastepisäroita lehdellä
voimakkaasti poolinen
suuri pintajännitys
öljy
leviää laajalle alueelle veden pinnalla
koostuu pitkistä poolittomista hiilivetyketjuista
alhainen pintajännitys
Vuorovaikutukset liuoksissa
liukeneminen
esim. sokerimolekyylien väliset sidokset muuttuvat sokerin ja veden välisiin sidoksiin
𝕤𝕒𝕞𝕒𝕟𝕝𝕒𝕚𝕟𝕖𝕟 𝕝𝕚𝕦𝕠𝕥𝕥𝕒𝕒 𝕤𝕒𝕞𝕒𝕟𝕝𝕒𝕚𝕤𝕥𝕒
pooliset aineet liukenevat poolisiin aineisiin
esim. metallit liukenevat toisiin metalleihin vain sulina nesteinä
esim. sokerimolekyyli (sis. poolisia hydroksyyliryhmiä) → liukenee hyvin (pooliseen) veteen
#
esim. ioniyhdiseet liuekenevat poolisiin liuottimiin (esim. veteen)
→
ioni-dipolisidoksia
→ jolloin suolan vesiliuokset johtavat sähköä
poolittomat aineet liukenevat poolittomiin aineisiin
esim. öljyt ja rasvat (poolittomia) eivät liukene vahvasti (pooliseen) veteen