Please enable JavaScript.

Coggle requires JavaScript to display documents.

KOGNITIIVINEN PSYKOLOGIA (HAVAITSEMINEN (syitä havaitun ja todellisuuden…

- - - - esim. tylsä vs. kiinnostava juttukumppani ja oman nimen kuuleminen
  - - - tahdosta riippumaton
      - reaktio, jossa ihminen kiinnittää luonnostaan huomion poikkeaviin ärsykkeisiin (esim. kovat äänet)
      - monet fysiologiset muutokset (mm- sykkeen nousu, hengityksen tihentyminen)
      - jos yllättävä ärsyke toistuu usein, siihen totutaan --> orientaatiorefleksi ei enää käynnisty = habituaatio eli ärsykkeeseen tottuminen (esim. liikenteen ääni)
      - hyödynnetään esim. mainonnassa, elokuvanleikkauksessa, liikennemerkeissä?
    - - perustuu säiliömuistiin
        
        sisäiset mallit säätävät tarkkaavaisuuden kohdentumista
      - automatisoituneet ns. yliopitut tehtävät
        
        mahdollistavat tarkkaavaisuuden suuntaamiseen useisiin tehtäviin yhtä aikaa
        
        ei vaadi enää tarkkaavaisuutta
    - - käytetään suurta keskittymistä ja koko ajatuskapasiteetin käyttöä vaativissa tehtävissä
      - esim. uusien laitteiden käytön opettelu
  - - - taito suunnata huomio oleelliseen
      - kehittyy lapsen kognitiivisten taitojen kehittyessä
        
        toiminta organisoituu, muistikuvien ja havaintojen valikointi
      - stroop-kokeet (väri ja sisältö ristiriidassa)
        
        ilmenee lukemisen automaattisuus
    - - =jatkuvuus ja pitkäaikaisuus keskittymisessä
    - - tutkittu dikoottisella kuuntelulla
        
        osoitti, että sivusanomastakin tunnistetaan esim. laatu ja sukupuoli
      - cocktail party-ilmiö= Tarkkaavaisuuden kohdistuminen johonkin itselle tärkeään sanaan (esim. oma nimi) viestissä, jonka kuuntelemiseen ei ole keskittynyt
      - RESURSSITEORIAT
        
        Teoria, jonka mukaan ihmisellä on käytettävissään tietty rajallinen määrä tarkkaavaisuutta
        
        helppo ja tuttu tehtävä --> voi jakaa useampaan asiaan
        
        eri tiedonkäsittelyjä varten erilaisia resursseja
      - SUODATINTEORIA: oletettiin että ei-tarkkailtava asia suodatetaan kokonaan pois
        
        cocktail party- ilmiö puhui vastaan
        
        SUODATIN-VAIMENNUSTEORIA: se mihin tarkkaavaisuus ei kohdistu, vaimenee
    - - Neisserin havaintokehä, skeemat ohjaavat tarkkaavaisuuden suuntaamista
      - on kuitenkin rajoituksensa, jos molemmat tehtävät liian vaativia
      - voi saavuttaa flow-tilan
      - voi harjoitella
      - = keskittyminen haluttuun kohteeseen
  - - - tärkeää inhiboinnin kannalta eli häiritseviäen ärsykkeiden ja impulssien poissulkemisessa
      - tarkkaavaisuushäiriö lapsella
        
        voidaan helpottaa ongelmia jäsentämällä oppimisympäristöä ja vähentämällä häiriötekijöitä
        
        voi vaikuttaa kielteisesti kehitykseen jos ei kiinnitetä huomiota (esim. oppimistulokset heikompia)
        
        taustalla
        
        usein geneettinen alttius tai muusta syystä aivojen kehityksen poikkeama
        
        voi olla myös osittain ympäristön ja elintapojen muutokset
        
        ympäristön ärsyketulva ja jäsentymättömyys voi häiritä inhibointi-ja keskittymiskyvyn kehitystä
    - - aiheuttavat tarkkaavaisuuden ja inhiboinnin ongelmia, estoton ja epäjohdonmukainen käyttäytyminen
    - - johtuu yleensä aivoverenkierron häiriöistä
      - tyypillistä kun oikean aivopuoliskon takaosat vaurioituneet
      - ongelmana tarkkaavaisuuden suuntaaminen vain oikealle, vas. puoli jää huomaamatta
      - vahvistaa päälokilohkojen merkitystä sekä tarkkaavaisuudelle että tilan hahmottamiselle
- - - - aiempi tieto, skeemat
      - asenne
      - motiivit
      - tunteet
        
        iloisena havaitsee helpommin iloiset kasvot
      - sosiaaalisen tiedon käyttö, esim. implisiittinen persoonallisuusteoria, yleistäminen, haloefekti
    - - aistit mukautuvat erilaisiin ärsykeoloihin
      - kaikkia ärsykkeitä ei havaita
  - - - ei ymmärrä näkemäänsä, vaikka näköaistissa ei vikaa
      - esim. prosopagnosia
    - - vaikea yhdistää muodot kokonaisuuksiksi