TARKKAAVAISUUS

Määritelmä

Tarkkaavaisuuden häiriöt

Valikoiva tarkkaavaisuus

Jaettu tarkkaavaisuus

tahaton tarkkaavaisuus

tahdonalainen tarkkaavaisuus

henkilö ohjaa keskittymistään tarkoituksellisesti tavoitteidensa suuntaisesti

ihminen valitsee aktiivisesti, mitä tarkkailee

passiivista ärdykkeiden ohjaamaa tarkkaavaisuutta

ärsykkeet voivat vetää tahattomasti tarkkavaisuuden puoleensa , jos ne on esim. äkkinäisiä tai niillä on jokin erityinen merkitys

tästä on kyse esimerkiksi silloin, kun kokeeseen lukevan lukiolaisen keskittyminen herpaantuu viesiäänestä, joka vetää tahdosta riippumatta huomion puoleensa

prosessi, jossa tietoiseen käsittelyyn valitaan aktiivisesti jotain tietoa ja muu tieto jätetään huomioimatta

Yksilö keskittää tarkoituksellisesti huomionsa tiettyyn asiaan, kuten tekstin lukemiseen

tärkeä esim. siitä syystä, että aivoja jatkuvasti pommittava ärsyketulva on liian suuri tietoisesti havaittavaksi

kaikkiien aistiärsykkeiden tietoinen käsittely olisi huomattavan hidasta eikä palvelisi tehokasta tavoitteellista toimintaa

Neglet

ADHD

Aivovaurion aiheuttama huomioimattomuusoireyhtymä.

Ongelmat erityisesti tarkkaavaisuuden suuntaamisessa.

Neglect-potilas ei kiinnitä huomiota vaurioituneen aivopuoliskon vastakkaisella puolella esiintyviin ärsykkeisiin.

Ihminen ei välttämättä omatoimisesti suuntaa tarkkaavaisuutta ärsykkeisiin eikä siksi myöskään tietoisesti havaitse niitä.

Voidaan lievittää ohjaamalla sanallisesti potilasta kiinnittämään huomiota ei-tarkkailtuun näkökentän osaan.

Kuntoutuminen hidasta.

avulla tietoisesti havaittavaksi voidaan valita itselle merkitykselliset asiat

Donald Broadbent

Anne Treisman

vuonna 1958 suodantinteoria

ihmisen tiedonkäsittelyjärjestelmässä on valikoiva suodatin, jonka ansiosta vain tarkkaillut aistiärsykkeet voi havaita tietoisesti ja tunnistaa

Voi johtua kumman tahansa aivopuoliskon vaurioista, mutta oikean aivopuoliskon vauriot ovat vakavampia ja pitkäaikaisempia.

Tarkkaavaisuuden ja aktiivisuuden neurobiologinen häiriö.

(Attention Deficit Hyperactivity Disorder)

Syntyyn vaikuttavat perintö- ja ympäristötekijät.

ADHD:n riskiä lisäävät sikiöaikaiset ympäristötekijät.

raskaudenaikainen tupakointi

alkoholin käyttö

stressi

Vastasyntyneen hapenpuute on myös liitetty ADHD:hen.

Ympäristötekijät vaikuttavat lapsen kehittyviin aivoihin ja siten esimerkiksi kykyyn säädellä tarkkaavaisuutta.

Pääoireet

tarkkaavaisuuden ongelmat

ylivilkkaus

impulsiivisuus

ADHD-diagnoosista on kyse silloin, kun oppilaalla on tavallista enemmän pitkäaikaisia oireita, joista on hänelle merkittävää haittaa.

Ilmenee tyypillisesti lapsuudessa ja oireet voivat jatkua nuoruuteen ja aikuisuuteen.

Hoitomuodot

lääkitys

tiedon lisääminen häiriöstä

käyttäytymisterapeuttinen hoito

Prosessi, jossa kahta tai useampaa asiaa pyritään tarkkailemaan samanaikaisesti.

Käytetään myös nimitystä multitasking, jossa suoritetaan montaa asiaa samanaikaisesti.

Resurssiteoriat

Oletetaan, että aivoissa on yksi rajallinen varasto tarkkaavaisuusresursseja eli -voimavaroja, joita voi jakaa eri tehtävien kesken.

Tehtävien samanaikainen onnistuminen riippuu siitä, kuinka paljon resursseja kukin tehtävä vaatii.

Resurssivapaita ovat automatisoituneet tehtävät kuten kävely.

Mitä vaikeampi tehtävä, sitä enemmän se vaatii resursseja.

Voidaan selittää esimerkiksi miksi kännykkään puhuminen autoa ajaessa vähentää kuljettajan tarkkaavaisuutta.

Ei voida selittää miksi vaativien tehtävien samanaikainen suoritus onnistuu.

Moniresurssiteoriat

Oletetaan, että ihmisen aivoissa on erilliset tarkkaavisuusresurssit esimerkiksi eri aisteille kuten näölle ja kuulolle.

Tarkkaavaisuuden jakaminen helpompaa, jos tehtävät eivät vaadi samantyyppisiä resursseja..

Voidaan ajatella, että elokuvan katsominen ja vieruskaverin puheen kuunteleminen onnistuu eri resurssien ansiosta,

Kahden keskustelun seuraaminen on vaikeampaa, koska siihen vaaditaan samaa resurssia.

Ei voida selittää, miksi eri aistien välityksellä suoritetut tehtävät voivat häiritä toisiaan.

Resurssi- ja moniresurssiteoriat auttavat ymmärtämään multitasking-ilmiötä.

Tarkkaavaisuuden jakamista kyseenalaistetaan siten, että multitasking-tilanteisssa ihmiset vain vaihtelisivat tarkkaavaisuudensa kohdetta nopeasti eri tehtävien välillä.

suodatin pysäyttää ei-tarkkailtujen ärsykkeiden käsittelyn, ettei tiedonkäsittelyjärjestelmä ei ylikuormitu

suodatinteorian perusteella Cherryn dikoottisen kuuntelun kokeessa koehenkilöt eivät tunnistaneet ei-tarkkailtuun korvaan esitetyyn puheen sisältöä

suodatin esti ei-tarkkailtujen kuuloärsykkeiden tietoisen havaitsemisen ja tunnistamisen

ei täysin vakuuttunut suodatinteoriasta

vuonna 1964 esitti oman teoriansa, suodatinvaimennusteorian

suodatin ei pysäytä ei-tarkkailtujen ärsykkeiden käsittelyä kokonaan, mutta heikentää näiden käsittelyä

avulla oli mahdollista selittää myös alkuperäiseen suodantinteoriaan sopimattomia tuloksia

Suodatinteoria & suodatinvaimennusteoria

auttaneet ymmärtämään valikoivaa tarkkaavaisuutta

kiistely teorioiden välillä on jatkunut vielä 2000-luvulla

molemmilla teorioilla on edelleen omat kannattajansa