TARKKAAVAISUUS
Määritelmä
Tarkkaavaisuuden häiriöt
Valikoiva tarkkaavaisuus
Jaettu tarkkaavaisuus
tahaton tarkkaavaisuus
tahdonalainen tarkkaavaisuus
henkilö ohjaa keskittymistään tarkoituksellisesti tavoitteidensa suuntaisesti
ihminen valitsee aktiivisesti, mitä tarkkailee
passiivista ärdykkeiden ohjaamaa tarkkaavaisuutta
ärsykkeet voivat vetää tahattomasti tarkkavaisuuden puoleensa , jos ne on esim. äkkinäisiä tai niillä on jokin erityinen merkitys
tästä on kyse esimerkiksi silloin, kun kokeeseen lukevan lukiolaisen keskittyminen herpaantuu viesiäänestä, joka vetää tahdosta riippumatta huomion puoleensa
prosessi, jossa tietoiseen käsittelyyn valitaan aktiivisesti jotain tietoa ja muu tieto jätetään huomioimatta
Yksilö keskittää tarkoituksellisesti huomionsa tiettyyn asiaan, kuten tekstin lukemiseen
tärkeä esim. siitä syystä, että aivoja jatkuvasti pommittava ärsyketulva on liian suuri tietoisesti havaittavaksi
kaikkiien aistiärsykkeiden tietoinen käsittely olisi huomattavan hidasta eikä palvelisi tehokasta tavoitteellista toimintaa
Neglet
ADHD
Aivovaurion aiheuttama huomioimattomuusoireyhtymä.
Ongelmat erityisesti tarkkaavaisuuden suuntaamisessa.
Neglect-potilas ei kiinnitä huomiota vaurioituneen aivopuoliskon vastakkaisella puolella esiintyviin ärsykkeisiin.
Ihminen ei välttämättä omatoimisesti suuntaa tarkkaavaisuutta ärsykkeisiin eikä siksi myöskään tietoisesti havaitse niitä.
Voidaan lievittää ohjaamalla sanallisesti potilasta kiinnittämään huomiota ei-tarkkailtuun näkökentän osaan.
Kuntoutuminen hidasta.
avulla tietoisesti havaittavaksi voidaan valita itselle merkitykselliset asiat
Donald Broadbent
Anne Treisman
vuonna 1958 suodantinteoria
ihmisen tiedonkäsittelyjärjestelmässä on valikoiva suodatin, jonka ansiosta vain tarkkaillut aistiärsykkeet voi havaita tietoisesti ja tunnistaa
Voi johtua kumman tahansa aivopuoliskon vaurioista, mutta oikean aivopuoliskon vauriot ovat vakavampia ja pitkäaikaisempia.
Tarkkaavaisuuden ja aktiivisuuden neurobiologinen häiriö.
(Attention Deficit Hyperactivity Disorder)
Syntyyn vaikuttavat perintö- ja ympäristötekijät.
ADHD:n riskiä lisäävät sikiöaikaiset ympäristötekijät.
raskaudenaikainen tupakointi
alkoholin käyttö
stressi
Vastasyntyneen hapenpuute on myös liitetty ADHD:hen.
Ympäristötekijät vaikuttavat lapsen kehittyviin aivoihin ja siten esimerkiksi kykyyn säädellä tarkkaavaisuutta.
Pääoireet
tarkkaavaisuuden ongelmat
ylivilkkaus
impulsiivisuus
ADHD-diagnoosista on kyse silloin, kun oppilaalla on tavallista enemmän pitkäaikaisia oireita, joista on hänelle merkittävää haittaa.
Ilmenee tyypillisesti lapsuudessa ja oireet voivat jatkua nuoruuteen ja aikuisuuteen.
Hoitomuodot
lääkitys
tiedon lisääminen häiriöstä
käyttäytymisterapeuttinen hoito
Prosessi, jossa kahta tai useampaa asiaa pyritään tarkkailemaan samanaikaisesti.
Käytetään myös nimitystä multitasking, jossa suoritetaan montaa asiaa samanaikaisesti.
Resurssiteoriat
Oletetaan, että aivoissa on yksi rajallinen varasto tarkkaavaisuusresursseja eli -voimavaroja, joita voi jakaa eri tehtävien kesken.
Tehtävien samanaikainen onnistuminen riippuu siitä, kuinka paljon resursseja kukin tehtävä vaatii.
Resurssivapaita ovat automatisoituneet tehtävät kuten kävely.
Mitä vaikeampi tehtävä, sitä enemmän se vaatii resursseja.
Voidaan selittää esimerkiksi miksi kännykkään puhuminen autoa ajaessa vähentää kuljettajan tarkkaavaisuutta.
Ei voida selittää miksi vaativien tehtävien samanaikainen suoritus onnistuu.
Moniresurssiteoriat
Oletetaan, että ihmisen aivoissa on erilliset tarkkaavisuusresurssit esimerkiksi eri aisteille kuten näölle ja kuulolle.
Tarkkaavaisuuden jakaminen helpompaa, jos tehtävät eivät vaadi samantyyppisiä resursseja..
Voidaan ajatella, että elokuvan katsominen ja vieruskaverin puheen kuunteleminen onnistuu eri resurssien ansiosta,
Kahden keskustelun seuraaminen on vaikeampaa, koska siihen vaaditaan samaa resurssia.
Ei voida selittää, miksi eri aistien välityksellä suoritetut tehtävät voivat häiritä toisiaan.
Resurssi- ja moniresurssiteoriat auttavat ymmärtämään multitasking-ilmiötä.
Tarkkaavaisuuden jakamista kyseenalaistetaan siten, että multitasking-tilanteisssa ihmiset vain vaihtelisivat tarkkaavaisuudensa kohdetta nopeasti eri tehtävien välillä.
suodatin pysäyttää ei-tarkkailtujen ärsykkeiden käsittelyn, ettei tiedonkäsittelyjärjestelmä ei ylikuormitu
suodatinteorian perusteella Cherryn dikoottisen kuuntelun kokeessa koehenkilöt eivät tunnistaneet ei-tarkkailtuun korvaan esitetyyn puheen sisältöä
suodatin esti ei-tarkkailtujen kuuloärsykkeiden tietoisen havaitsemisen ja tunnistamisen
ei täysin vakuuttunut suodatinteoriasta
vuonna 1964 esitti oman teoriansa, suodatinvaimennusteorian
suodatin ei pysäytä ei-tarkkailtujen ärsykkeiden käsittelyä kokonaan, mutta heikentää näiden käsittelyä
avulla oli mahdollista selittää myös alkuperäiseen suodantinteoriaan sopimattomia tuloksia
Suodatinteoria & suodatinvaimennusteoria
auttaneet ymmärtämään valikoivaa tarkkaavaisuutta
kiistely teorioiden välillä on jatkunut vielä 2000-luvulla
molemmilla teorioilla on edelleen omat kannattajansa