Please enable JavaScript.

Coggle requires JavaScript to display documents.

TARKKAAVAISUUS (MÄÄRITELMÄ (Tahaton tarkkaavaisuus (Passiivista…

- - - - Sen mukaan ihmisen tiedonkäsittelyjärjestelmässä on valikoiva suodatin, jonka ansiosta vain tarkkaillut aistiärsykkeet voi havaita tietoisesti ja tunnistaa
        
        Suodatin pysäyttää ei-tarkkailtujen ärsykkeiden käsittelyn, jotta ihmisen tiedonkäsittelyjärjestelmä ei ylikuormitu
      - Suodatinteorian perusteella Cherryn dikoottisen kuuntelun kokeessa koehenkilöt eivät tunnistaneet ei-tarkkailtuun korvaan esitetyn puheen sisältöä, koska tätä tietoa ei oltu käsitelty
        
        Suodatin siis esti ei-tarkkailtujen kuuloärsykkeiden tietoisen havaitsemisen ja tunnistamisen
    - - Teoria olettaa, ettei suodatin pysäytäei-tarkkailtujen ärsykkeiden käsittelyä kokonaan, vaan se heikentää näidenärsykkeiden käsittelyä
        
        Tästä johtuen myös itselle tärkeät ei-tarkkaillut ärsykkeet voivat päästä tietoiseen käsittelyyn, jolloin ne voi tunnistaa
      - Teirsmanin teorian avulla oli mahdollista selittää Broadbentin alkuperäiseen suodatinteoriaan sopimattomia tuloksia
      - Hän ei vakuuttunut täysin Broadbentin suodatinteoriasta
        
        Joidenkin tulosten mukaan koehenkilöt tunnistivatajoittain myös joitain ei-tarkkailtuun korvaan esitettyjä kuuloärsykkeitä, esim. oman nimensä
- - - - Useimmat ihmiset kykenevät esim. puhumaan puhelimeen ja kävelemään samaan aikaan
      - Opettajan kuunteleminen ja muistiinpanojen tekeminen samaan aikaan voi olla hankalaa
    - - Olettavat, että aivoissa on yksi rajallinen varasto tarkkaavaisuusresursseja eli -voimavaroja, joita voi jakaa eri tehtävien kesken
        
        Se, miten hyvin eri tehtävien samanaikainen suorittaminen onnistuu, riippuu siitä, kuinka paljon resursseja kukin tehtävä vaatii
        
        Resurssivapaita ovat yleensä harjoittelun kautta automatisoituneet tehtävät, kuten kävely
        
        Vaikeat tehtävät sitovat paljon tarkkaavaisuusresursseja, jolloin resurssit eivät välttämättä riitä samanaikaisten tehtävien tehokkaaseen suorittamiseen
      - Niiden pohjalta voi esim. ajatella, että kännykkään puhuminen häiritsee kuljettajan ajosuoritusta, koska tehtävät ovat liian vaativia samanaikaisesti suoritettaviksi
        
        Niillä ei kuitenkaan voi selittää esim. sitä, ettei huomattavan vaativienkaan tehtävien samanaikainen suorittaminen välttämättä tuota ongelmia
        
        Tätä varten kehitetty ns. MONIRESURSSITEORIOITA
        
        Olettavat, että ihmisen aivoissa erilliset tarkkaavaisuusresurssit esim. eri aisteille
        
        Tarkkaavaisuuden jakamisen ajatellaan olevan helpompaa, jos tehtävät eivät kilpaile samantyyppisistä resursseista
        
        Esim. jalkapallo-ottelun seuraaminen ja vierustoverin puheen kuunteleminen samanaikaisesti onnistuu, koska tilanteessa näkö- ja kuulotehtävä käyttävät eri resursseja
        
        Esim. kahden keskustelun kuunteleminen yhtä aikaa on hankalampaa, koska molemmat tehtävät käyttävät kuulotiedon käsittelyyn varattuja resursseja
        
        Kritisoitu siitä, ettei ne selitä, miksi esim. eri aistien välityksellä suoritetut tehtävät voivat häiritä toisiaan
        
        Esim. silloin, kun puhelinkeskustelun käyminen heikentää ajokykyä
- - - - Johtuu siitä, että näkökentän vasemmalla puolella olevaa tietoa käsitellään oikeassa aivopuoliskossa ja päinvastoin
    - - Ongelmana se, ettei ihminen välttämättä omatoimisesti suuntaa tarkkaavaisuuttaan näihin ärsykkeisiin, eikä siksi tietoisesti havaitse niitä
      - Kun neglect-potilas ei kiinnitä huomiota esim. kehon vasempaan puoleen, hän voi esim. ajaa parran vain oikealta puolelta tai pukea vaatteet vain kehon oikealle puolelle
    - - Häiriöstä kuntoutuminen hidasta
  - - - Esim. sikiöaikaiset ympäristötekijät kuten äidin raskaudenaikainen tupakointi, alkoholin käyttö ja stressi
        
        Nämä tekijät voivat vaikuttaa lapsen kehittyviin aivoihin ja siten esim. kykyyn säädellä tarkkaavaisuutta
    - - Lisäksi esim. etuotsalohkot ja pikkuaivot saattavat olla pienemmät ja vasen etuotsalohko vähemmän aktiivinen kuin yleensä
      - Vaikka ADHD-lasten aivot kehittyvät samassa järjestyksessä kuin muilla lapsilla, kehityksessä voi olla huomattavia viiveitä