Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
HI4 - Eurooppalaisen maailmankuvan kehitys (Nykyaika (Tiedon vallankumous,…
HI4 - Eurooppalaisen maailmankuvan kehitys
Esihistoria = aika ennen kirjoitustaitoa
n. 10 000 vuotta sitten alkoi vähittäinen siirtymä maatalouteen (neoliittinen vallankumous)
Maanviljelystä seurasi pysyvä asutus ja ylijäämää: väestön kasvu, työnjako ja teknologian kehitys
Aikakausi päättyi ensimmäisiin korkeakulttuureihin ja kirjoitustaidon kehitykseen n. 3000 eaa.
Varhaiset korkeakulttuurit
n. 3000 eaa. - 800 eaa.
Korkea kulttuurit kehittyivät nk. hedelmällisen puolikuun alueelle (Mesopotamia ja Niili)
Korkeakulttuurin tunnusmerkit: kirjoitustaito, kaupungistuminen, hallinto ja lainsäädäntö
Sumerit ja Egypti
Antiikki
Kreikka
Arkaainen aika n. 700-500-l.eaa
Kreikkalainen sivilisaatio muotoutuu
Kaupunkivaltiot (polis) syntyvät
Kreikkalaiset levittäytyvät manner-Kreikan ulkopuolelle (siirtolaisaallot)
Persialaissodat
Homeros ja Hesiodos (700-luku)
Hellenistinen aika 323-27 eaa.
Aleksanteri Suuri valloitti Kreikan, valloitusten myötä kreikkalainen kulttuuri levittäytyi valtavalle alueelle
Päätepisteenä ajautuminen Rooman vallan alle
Kreikkalainen kulttuuri sai vaikutteita idän kulttuureista
tieteen ja filosofian kukoistus
Hellenistinen kulttuuri: kreikkalaiset ja itämaiset vaikutteet yhdistyivät
Roomalaisaika 27 eaa.-
Roomalaiset omaksuivat kreikkalaisilta monia kulttuurimuotoja
Klassinen kausi 480-330-l. eaa.
Ateenan "kultakausi"
Demokratian kehitys
Imperiumin rakentuminen
Peloponnesolaissodat päättivät Ateenan valta-aseman
Kreikkalaisen sivistyksen klassinen kukoistuskausi
Kreikkalaisen kulttuurin tunnetuin ajanjakso
arkkitehtuuri
kuvanveisto
tragedia ja komedia
historia
filosofia
lääketiede
tähtitiede
matematiikka
Rooma
Kuningasaika (753-509 eaa.)
Myytti Rooman synnystä 753 eaa.
Romulus ja Remus
Rooma kehittyi kaupungiksi pitkän ajan kuluessa (viim. 600-luvun lopulla eaa.)
Tiedot kuningasajasta vähäisiä lähteiden puutteen vuoksi
Tasavallan aika (509-27 eaa.)
12 taulun lait
Patriarkaalinen perhejärjestys
Sosiaalinen jako patriisien ja plebeijien välillä
Tasavaltaiset instituutiot: kansankokous, senaatti, konsulit
Rooma alueelliseksi suurvallaksi 200-luvun eaa. puoliväliin menneessä
Puunialaissodat (264-146) Rooma levittäytyi koko läntisen Välimeren alueelle
200-luvulta eaa. lähtien Rooma ulottaa valtansa koko Välimeren alueelle
Keisariaika (n. 27 eaa. - 476 jaa.)
Keisari sai diktaattorin valtuudet
Ensimmäinen keisari: Augustus
Rooman jako 395 jaa.
Länsi-Rooma ja Bysantti (Itä-Rooma)
Kristinuskon aseman vahvistuminen 300-luvun aikana
476 Länsi-Rooman viimeinen keisari syrjäytettiin
Yhtenäinen kulttuuri
Vaikutteet Kreikan kulttuurista
Insinööritaito ja arkkitehtuuri
Viihde
Lait ja tehokas hallinto
Tasavallan ajan valtiojärjestys mallina esim. Yhdysvalloille
Keisarikultti
Latina
romaaniset kielet
Kristinusko
n. 800 eaa. - 400 jaa.
Nimitys kulttuurille, jotka kreikkalaiset ja roomalaiset muovasivat
Keskiaika
Varhaiskeskiaika (n.400-1000)
Feodalismin ja sääty-yhteiskunnan muodostuminen
Taloudellisen ja kulttuurisen taantuman aikaa
Sydänkeskiaika (n. 1000-1200)
maatalouden kehitys
kaupan elpyminen
kaupunkien itsenäistyminen ja kehittyminen
Kansallisvaltiot alkoivat muodostua
"1100-luvun renessanssi": lukuisia tieteen saavutuksia, koulutusjärjestelmän ja yliopistojen kehitys
Myöhäiskeskiaika (n.1200-1500)
Musta surma
Renessanssin alku
Teknologinen ja tieteellinen kehitys mullistivat maailmankuvaa
Katolisen kirkon merkitys väheni
Kirkon sisäiset ristiriidat
Mikä muuttui Antiikista keskiaikaan?
Aika antiikin (vanhan ajan) ja uuden ajan välissä
Nimitys syntyi Renesanssin aikakaudella: haluttiin erottua "pimeäksi" nähdystä keskiajasta
Mahdoton määrittää yhtä tapahtumaa jolloin antiikin aikakausi loppuu ja keskiaika alkaa
Mikä muuttui siirtymässä antiikista keskiajalle
Kaupungit taantuivat
Tieyhteydet rappeutuivat
rahataloudesta siirryttiin vaihtotalouteen
Yhtenäinen Rooman valtakunta hajosi, tilalle pieniä germaanivaltakuntia
Maallisen hallitsijan asema heikkeni, kirkon valta-asema kasvoi
Kaikki ei muuttunut!
Katolinen kirkko
Latinan kieli
Roomalainen oikeus
Kapunkirakenne
Tieteet
Arabit toimivat osaltaan antiikin kulttuuriperinteen välittäjinä
Keskia-ajan ominaispiirteitä
Kirkon ja uskonnon merkitys suuri
Paavin valta merkittävää
Yhtenäiskulttuuri: kirkon ja kristinuskon säännöt ja arvot sääntelivät kulttuuria
uskonto maailmankuvan perustana
Yhteisöllisyyden aikakausi
Kansallisvaltioiden kehittyminen
Skolastiikka
Maailmankuva: nykyhetken sijaan keskityttiin kuoleman jälkeiseen elämään
Kirkko määritti myös taidetta: romaaninen ja goottilainen tyyli
Uuden ajan murros
Keskiajan ja uuden ajan välinen siirtymä, tarkkojen vuosien määrittely vaikeaa
1400- ja 1500-luvut
Merkittäviä murroskohtia
Yliopistojen kehitys ja kirjapainotaito mullistivat tiedonvälityksen, aatteiden ja keksintöjen leviämisen
Löytöretket ja Amerikan mantereen löytäminen
Kaupan kasvaminen (esim. Atlantin kolmiokauppa) vaurastutti Eurooppaa
Uskonpuhdistus (reformaatio)
Martin Luther, teesit 1517
Henrik VIII (anglikaaninen kirkko)
Maallisen vallan edustajat tukivat reformaatiota, kirkon varat valtiolle (esim. Kustaa Vaasa 1520-luvulla)
Uskonsodat 1500- ja 1600-luvuilla
Vastauskonpuhdistus ja inkvisitio
Kansallisvaltioiden ja kuninkaan vallan voimistuminen
Varakkaat provarit tukivat kuninkaita ja keskuvaltaa kamppailussa aatelistoa vastaan
Renessanssi
Antiikin perintö
Taide kehittyy
Humanismi: yksilöllisyyden korostaminen, ihmisihanteeksi
uomo universale
Sivistyksen, tieteen ja koulutuksen arvostaminen
Italian varakkaat kaupungit
Kansankielisyys
Tieteellisen vallankumouksen alku
Kopernikus: heliosentrinen maailmankuva
Uusi aika
Tieteellinen vallankumous (n. 1500-l. loppu-1700)
Matematiikan, tähtitieteen ja mekaniikan kehitys
Modernin luonnontieteen synty (1600-luku)
Protestanttiset alueet tarjosivat turvapaikkoja epäsuosioon joutuneille tieteilijöille
Kirkon opetuksen uskottavuus karisi ja yhteiskunta maallistui
Isaac Newton
Galileo Galilei
Empirismi
Kokeellinen tutkimus, luonnon toimintamekanismeista voitiin saada tietoa havainnoimalla
Rationalismi
Vanhojen auktoriteettien sijasta tulisi nojata järkeen ja loogiseen päättelyyn
Tiedeseurat
Itsevaltiuden aika (1600-luku)
esim. Ranska
Ludvig XIV "aurinkokuningas"
"Valtio olen minä"
Kuninkaalla ehdoton valta
Merkantilismi
Barokki
Yleiset rajapyykit: Kolumbus 1492 ja uskonpuhdistuksen alku 1517
Valistus (1700-luku)
Alkoi: 1600-luvun lopulla
Kriittinen järki keskiöön
Tiede haastoi uskonnollisen maailmankuvan
Yhteiskunta ei ollut Jumalan luoma tai antiikin auktoriteettien sanelema
Filosofia ja yhteiskuntatieteet
John Locke
Luonnolliset oikeudet (ihmisoikeudet)
Tabula rasa
Oikeudenmukaisen yhteiskunnan teorisointi
Montesquieu
Vallan kolmijako
Jean-Jacques Rousseau
Yhteiskuntasopimus
Voltaire
Kuninkaan rajattoman vallan kritiikki
Candide
(1759)
Yhdysvaltojen itsenäistyminen 1776
Taustalla valistusajattelu
Itsenäisyysjulistus: ihmisoikeudet ja tasa-arvo
Ranskan suuri vallankumous 1789
Sääty-yhteiskunnan ongelmat: kolmas sääty tyytymätön
Vapaus, veljeys ja tasa-arvo
Oikeus tehdä kaikkea sitä, mikä ei vahingoita toisten oikeuksia
Toiselle tuli tehdä sellaista hyvää, mitä halusi itselleenkin osaksi
Laki on kaikille sama syntyperästä riippumatta eikä kenelläkään ole erioikeuksia
Modernin demokratian, kansanvallan, kansalaisyhteiskunnan, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltion periaatteiden lähtökohta
Seurasi n. 10 vuoden mittainen sekava ajanjakso, jonka jälkeen valtaan nousi Napoleon Bonaparte
Uusin aika?
Aika Ranskan vallankumouksesta I MS:aan
Aatteiden vuosisata (1800-luku)
Konservatismi
Liberalismi
Nationalismi
Sosialismi
Teollistuminen (1700-luvun loppu - )
I-B ensimmäisenä
Euroopan vauraus kasvoi
Eurooppa nousee entistä selvempään johtoasemaan ja alistaa muita kulttuureja
Imperialismi
Voimakas väestönkasvu
Kaupungistuminen
Siirtolaisuus
Uudet keksinnöt
Höyrykone
Juna
Höyrylaiva
Edistysusko
Tuotannon tehostuminen
Elintason nousu
Sääty-yhteiskunnasta luokkayhteiskuntaan
Tieteen ja teknologian nopea kehitys
Charles Darwin
Lajien synty
(1859)
Lääketieteen kehitys
Fysiikka
Marie Curie
Albert Einstein
Sosiologia
Auguste Comte
Max Weber
Nykyaika
1900-luvun alusta (tai 1 MS:n alku) nykyhetkeen
Teollinen yhteiskunta muuttuu
Hyvinvointivaltio
Palveluyhteiskunta
Kolmas maailma syntyy
Globalisaatio
Tiedon vallankumous
Radio
Televisio
Satelliitit
Tietokoneet
Internet
Maailmansodat
Moderni elämäntapa
Massa- ja populaarikulttuuri
Kulttuurin sirpaloituminen
Nuorisokulttuuri
Aatteet
Fasismi, totalitarismi, natsismi
Kommunismi