Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Intian uskonnot (Hindulaisuus (Historialliset vaiheet (Uusi aika 1498- .…
Intian uskonnot
Hindulaisuus
Historialliset vaiheet
-
Veda-kausi 1600-550 eKr. Alkoi arjalaiskieliä puhuneiden paimentolaisheimojen saavuttua Intiaan. Pyhät kirjoitukset: veda ja sen vanhin teksti Rigveda 1400-1200 eKr.
Klassinen kausi 550 eKr.-550 jKr. Syntyi kukoistavia suurvaltoja ja askeetit alkoivat haastamaan pappien auktoriteettia. Buddhalaiset ja jainalaiset kyseenalaistivat hindujen kastijärjestelmän ja veda-kirjoitukset.
Keskiaika 550 jKr.-1500 jKr. Monimuotoisuuden lisääntyminen ja muslimien asema Intiassa vakiintui ja uskontojen välinen vuorovaikutus lisääntyi. Bhakti-liike suosioon.
Uusi aika 1498- . Eurooppalaiset ristiretkeilijät saapuvat Intiaan ja siirtokuntia perustetaan ja englantilaiset onnistuvat saamaan vallan koko niemimaahan.
Intian itsenäistyminen
Gandhi palasi vuonna 1917 Intiaan ja käytti ahimsan eli väkivallattomuuden periaatetta itsenäisyystaistelussa ja antoi elämäntavalle uuden merkityksen esim. askeesi. Onnistui saamaan liikkeelleen suuret kannattajajoukot ja vuonna 1947 Intia itsenäistyi
Uskonnolliset käsitykset: atman, samsara ja karma
Elämän sallitut päämäärät: 1) velvollisuuden täyttäminen 2) varallisuuden kartuttaminen ja 3) aistinautinnot
-
Pelastuksen tiet
Tiedon tie: vapautuminen saavutetaan oivaltamalla, että oma sielu on yhtä brahmanin eli olemassaolon ikuisen perustan kanssa
Tekojen tie: pelastustie, jolla voivat pelastua myös aktiivisesti toimivat
-
Jumaluuden ilmentymät
Palvotuimmat jumalat: Visnu, Siva sekä äitijumalatar Devi tai Sakti
Hindulaisuuden kolme päähaaraa: vaisnavismi, saivismi ja saktismi
-
-
Sikhiläisyys
-
-
-
Monoteistinen: Jumala on inhimillisen käsityskyvyn yläpuolella, vaikka on persoonallinen
Päämääränä hengellinen vapautuminen, joka saadaan Jumalan armosta, vaikka myös ihmisen omat ponnistelut tunnustetaan
-
Elämäntapa
Tärkeää sosiaalinen palvelutyö, josta käytetään nimitystä seva. Jumalaa palvellaan parhaiten palvelemalla muita ihmisiä
-
Guru Gobind Singh loi ihanteen, jossa yhdistyivät sotakunto, henkinen etevyys, runotaito ja anteliaisuus
Perusti puolisotilaallisen khalsa-yhteisön, jonka jäsenet sitoutuivat noudattamaan määrättyjä käytössääntöjä. Jäsenyyteen kuuluu viisi tunnusmerkkiä: leikkaamaton tukka ja parta, kampa, polvihousut, teräksinen ranneke ja tikari.
Buddhalaisuus
Perustaja Siddhartha Gautama, jonka elämä on toiminut innoituksena ja esikuvana uskonnon syntymiseen.
Eli nuoruutensa yleellisyydessä, mutta häntä alkoi kiusata kysymykset ihmiselämän tarkoituksesta ja kärsimyksen ongelmasta.
Ryhtyi vaeltavaksi askeetiksi ja kiersi viisaiden opettajien ja pyhimysten luona ja pyrki oppimaan kaiken mitä he opettivat.
Ei päässyt tavoitteeseensa ja ryhtyi harjoittamaan äärimmäistä askeesia, mutta sekään ei tuonut haluttua lopputulosta. Sitten hän muisti lapsuudestaan puhtauden hetken ja asettui lopulta miettimään bodhi-puun juureen.
-
Buddhalaisiksi katsotaan kaikki, jotka turvautuvat kolmeen jalokiveen: Buddha, Buddhan oppi eli dharma ja Buddhan seuraajien yhteisö eli sangha
-
Polku valaistumiseen
Moraali
-
Maallikkojen edellytetään noudattavan viittä moraalista ohjetta, jotka kieltävät tappamisen, varastamisen, valehtelemisen, väärän sukupuolielämän ja huumaavien aineiden käytön.
Meditaatio
Tietoista mielenharjoitusta, jonka avulla pyritään vaikuttamaan tajuntaan mielentilojen jalostamiseksi ja oivalluksen synnyttämiseksi.
-
Vipassana-meditaatiot: pyritään olemassaolon luonnetta koskevan oivalluksen tai näkemyksen synnyttämiseen. Edellyttää samatha-meditaatiota.
-
-
Jainalaisuus
Nimitys tulee sanasta jina, joka merkitsee voittajaa
Antoivat nimen Mahaviralle, joka eli tradition mukaan 599-527 jKr.
-
Pelastusoppi
Maailma koostuu kahdesta asiasta: jiva, joka merkitsee sielua tai elollista ajiva, sieluton eli kuollut materia
Moksa eli vapautus saadaan kun poistetaan sielulta kaikki aikaisempi karminen aines asketismin avulla.
Väkivallattomuus
Jainalaisuuteen kuuluu munkkeja ja nunnia, jotka jaetaan kahteen pääsuuntaukseen
Svetambarat, jotka pukeutuvat valkoiseen
Digambarat, joissa ei ole nunnia ja munkit kulkevat alasti
Ovat antaneet viisi suurta lupausta: väkivallattomuus, totuudellisuus, varastamattomuus, selibaatti ja omistamattomuus