Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
FILOSOFIA - Elämän ihmettelyä (Olemassaolo (Etenkin metafysiikassa…
FILOSOFIA - Elämän ihmettelyä
Vapaus
Filosofiassa usein käsitellään vapautta, mitä vapaus tarkoittaa ja miten vapauden voi saavuttaa
Aristoteles määritteli vapauden kahdessa osassa: "elää kuten haluaa" ja "hallita ja tulla hallituksi"
Determinismi
Determinismi on filosofian osa-alue, jossa ajatellaan, että kaikella on syynsä ja kaikki tulee tapahtumaan väistämättä
Substanssi
Substanssilla tarkoitetaan filosofiassa olentoa, joka voi olla olemassa itsenäisesti muista olioista riippumatta
Substanssi voi olla mikä tahansa fyysinen olio, tai jokin ominaisuus, joka määrittää olion olevan jokin tietty olio
Indeterminismi
Indeterminismi on aate, jossa ajatellaan, että tapahtumat ovat ennalta-arvaamattomia, että joillain asioilla ei vaan ole syytä
Vapaa tahto
Vapaasta tahdosta on pari eri määritelmää filosofiassa
Ihmisen kyky tehdä harkittuja päätöksiä ilman muiden vaikutusvaltaa on ehkä suosituin määritelmä
Sokrates määritteli vapaan tahdon sinä, että toimintomme ovat täysin arvojemme perusteelta, ja arvomme perustuvat tietoomme
Tiede
Tiede tarkoittaa todellisuuden ilmiöiden ja niiden välisten suhteiden järjestelmällistä ja arvostelevaa tutkimista sekä sen avulla saatua tietojen jäsentynyttä kokonaisuutta.
Filosofian ja tieteen suhde on eräs filosofian määritelmään liittyvistä ongelmista. Tieteen kehitys synnyttää usein uusia filosofisia ongelmia tai muuttaa vanhojen ongelmien luonnetta. Filosofien taipumus kyseenalaistaa kaikki asiat tai spekuloida millä tahansa mielenkiintoisella on usein avannut uusia tutkimuskohteita tieteelle tai johtanut mullistuksiin tieteellisissä teorioissa.
Pseudotiede
Näennäistiede eli pseudotiede on tieteellisenä esiintyvä oppi, joka ei kuitenkaan täytä tieteellisyyden tunnusmerkkejä.
Argumentti
Argumentti on perusteltu väite tai mielipide jonkin asian puolesta tai sitä vastaan.
Filosofiassa argumentit ovat suuressa osassa, koska se tekee filosofian taidoista kiinnostavia ja jokapäiväisiä.
Ajattelu
Ajattelu on aivoissa tapahtuva prosessi, jonka avulla jotkin eliöt yrittävät hahmottaa ja jäsentää todellisuutta.
Metafysiikka
Metafysiikka on yksi filosofian osa-alueista. Metafysiikka on olevaisen olemusta ja perussyitä tutkiva filosofian haara.
Tieto-oppi
on filosofian osa, jossa tutkitaan käsitteellisin, filosofisin menetelmin tietoa, tiedon mahdollisuutta, luonnetta, alkuperää ja rajoja sekä käsitysten tai teorioiden oikeutusta yleensä.
Esimerkiksi kysymys, mitä tieto on ?
Etiikka
Etiikka on tutkimusala, joka tutkii moraalia ja siihen liittyviä kysymyksiä kuten eettisen toiminnan periaatteita, oikeaa ja väärää, hyvää elämää, sekä arvojen ja eettisten väittämien luonnetta.
Esim. onko oikein tehdä väärin hyvästä syystä?
Elämänfilosofia
Elämänfilosofia on filosofiaa, joka keskittyy kysymykseen ”miten pitäisi elää?”.
Yhteiskuntaflosofia
Yhteiskuntafilosofia on filosofian osa-alue, jossa pohditaan yhteiskuntaan liittyviä kysymyksiä.
Esim. Mikä tekee hyvän yhteiskunnan?
Estetiikka
Estetiikka on filosofian osa-alue, joka tutkii kauneutta, taidetta ja esteettistä eli kauneusarvoihin liittyvää eri esiintymismuodoissaan.
Estetiikassa esiintyy esimerkiksi tällaisia kysymyksiä, mitä me nykyajan ihmiset tarkoitamme kauneudella?
Logiikka
Logiikka on tieteenala, joka tutkii päättelyn ja ajattelun muotoja, erityisesti deduktiivista päättelyä. Päättely on deduktiivista, jos se säilyttää totuuden siten, että oletusten ollessa tosia johtopäätös ei voi olla epätosi.
esim. miten y reagoi, jos x tapahtuu?
käytännöllinen ja teoreettinen filosofia
Käytännöllisen filosofian tehtävänä on tutkia inhimillistä toimintaa.
Teoreettisen filosofian tehtävänä on tutkia olemassaoloa ja inhimillistä tietoa koskevia kysymyksiä.
Olemassaolo
Etenkin metafysiikassa käsitellään olemassaoloa
Miten voi tietää, että on olemassa?
Mitä tarkoittaa olla olemassa?
Induktio
(Induktiivinen päättely) päättelymuoto, jossa yksittäisestä havaintojoukosta muodostetaan joku yleistys tai teoria
Deduktio
Päättelytapa, jossa täysin tosista premisseistä seuraa välttämättä tosi johtopäätös
Empirismi
Omien kokemuksien perusteella tehtyjä päätöksiä ja tietoa
Rationalismi
Tietoteoreettinen näkemys, jonka mukaan tiedon perustana pitäisi olla järki eikä kokemus tai dogma tai usko
Dialogi
Kahden ihmisen vuoropuhelua
Antiikin Kreikka
Antiikin Kreikka on termi, jolla kuvataan antiikin kulttuurin muinaiskreikkaa puhuneita alueita. Monet tunnetut filosofit olivat Kreikasta, kuten Sokrates.
ontologia
Ontologia on olevaisen perimmäistä olemusta tutkiva filosofian osa. Ontologia luetaan usein metafysiikan osa-alueeksi niin sanottuna yleisenä metafysiikkana.
idealismi
Idealismi on ontologinen käsitys, jonka mukaan todellisuus on perimmäiseltä luonteeltaan henkinen. Henki voidaan ymmärtää tässä yhteydessä mm. mieleksi tai sen sisällöiksi, kulttuuriksi, käsitteiksi tai jumaluudeksi.
materialismi
Materialismi eli aineellinen todellisuuskäsitys on ontologinen käsitys, jonka mukaan todellisuus on aineellinen, ja kaikki tosiasiat, mukaan lukien tietoisuutta ja mielentiloja koskevat, voidaan selittää yksinomaan materiaalisista tosiasioista lähtien.
Dualismi
Dualismi on oppi kahtalaisuudesta tai kahtiajaosta. Filosofiassa dualismilla tarkoitetaan kaksijakoista käsitystä todellisuudesta
Monismi
Monismi eli ykseysajattelu on käsitys, jonka mukaan vain yhdenlaatuista ”ainesta”, ”todellisuutta” tai muuta vastaavaa on olemassa. Monismin mukaan asioita ei ole kuin yksi.
pluralismi = tarkoittaa näkemystä, joka korostaa moniarvoisuutta yksiarvoisuuden sijaan. Sosiaalitieteissä sillä tarkoitetaan kehyksiä, joiden sisällä ihmisten joukko toimii keskenään kunnioittaen moniarvoisia periaatteita ja tekee yhteistyötä ilman konfliktia tai assimilaatiota.
Välttämättömyys
Välttämättömyys viittaa johonkin, mikä ei voisi olla toisin. Loogisesti välttämättömän väittämän voi katsoa olevan väittämä, joka ei voisi olla epätotta ilman loogista ristiriitaisuutta. Loogista välttämättömyyttä voidaan analysoida mahdollisten maailmojen avulla. Tällöin jonkin asiantilan välttämättömyys tarkoittaa sitä, että asiantila vallitsee (on totta) kaikissa mahdollisissa maailmoissa.
Oikeudenmukaisuus
Oikeudenmukaisuudessa on jokin yleinen käsite oikeudesta, jota pitää noudattaa
Totuus
Mikä on totta, ja miten voimme tietää että se on totta?
Subjektiivinen tieto vs. objektiivinen tieto
Subjektiivisuus viittaa yhden henkilön henkilökohtaisiin kokemuksiin, eli subjektiivinen tieto on tietoa jonkun kokemuksien perusteella
Objektiivinen tieto on tutkimuksilla ja kokeiluilla saatua tietoa, joka on välttämättä tosi ja jota ei voi kyseenalaistaa
Vastaesimerkki
Poikkeus jollekin säännölle tai laille