Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
JOHTAMINEN OMASSA ORGANISAATIOSSA (PROJEKTIJOHTAMISEN TEHTÄVÄ (Mistä…
JOHTAMINEN OMASSA ORGANISAATIOSSA
KIRKON ORGANISAATIO
KIRKKOLAKI
määrittää seurakuntien toimintaa
-organisaatiorakennetta
-pyhiä toimituksia
-virkoja
nje...
Kirkko
on seurakuntien ja seurakuntayhtymien yläpuollella oleva hallintohimmeli. Voi halutessaan määrätä esim. seurakuntien taloushallinnon käytännön toteutuksesta -> KIPA sähköinen taloushallinnon järjestelmä.
Kirkolliskokous päätti juuri esim. homoseksuaalien vihkimisestä avioliittoon.
Jätti epäselväksi mitä tehdään jos papit vihkivät homoseksuaaleja avioliittoon:
Jokainen tuomiokapituli käyttää pappien tehtäviä valvoessaan itsenäistä harkintaa, minkä vuoksi hiippakunnissa voidaan päätyä erilaisiin ratkaisuihin kanteluiden suhteen.
Seurakunnassa: kirkkoherra teki esityksen seurakuntaneuvostolle
rukoilla voidaan parien puolesta, saa käyttää seurakunnan tiloja, ei alttarialueelle asiaa nje. Seurakunnan työntekijöiden on seurattava kirkkoherran linjaa asiassa oli oma mielipide mikä tahansa.
Toimiiko hallinto- ja organisaatiorakenne?
Kirkolliskokoukseen
on pitkämatka työntekijätasolta.
Vahvasti hierarkista
Tehtäviltään ja määräysvallalta epäselviä hallintohimmeleitä kuten hiippakunnat, rovastikunnat nje..
Kirkkoherroilla ja työalan vastaavilla rajalliset mahdollisuudet päätöksentekoon.
Seurakuntaneuvostot, kirkkoneuvostot nje. eivät toimi aivan vapaasti nekään.
YLÄ-SAVON SEURAKUNTAYHTYMÄN HALLINTO- JA ORGANISAATIOKAAVIO
Seurakuntayhtymä palvelee jäsenseurakuntia ja luo niille toimintaedellytykset hoitamalla seurakuntien:
• taloutta ja omaisuutta
• jäsenrekisteriä ja seurakuntatoimistoja
• hautatointa
• yhteistä viestintää
Seurakuntayhtymän tehtävät kirkkolaissa
• kiinteistöjen ylläpito- ja rakentamispalvelut
• metsänhoitopalvelut
• hautausmaapalvelut
• kaluston ja irtaimiston hankinta ja hoito
• keittiö- ja seurakuntamestaripalvelut
• kurssi- ja leirikeskuspalvelut
• keskusrekisteripalvelut
• yhteinen viestintä
Yhteistyössä seurakuntien kanssa
• yhteinen koulutustoiminta
• työkyvyn ylläpitämiseen liittyvät toiminnat
Seurakuntayhtymä palvelee jäsenseurakuntia ja luo niille toimintaedellytykset hoitamalla seurakuntien:
taloutta ja omaisuutta
jäsenrekisteriä ja seurakuntatoimistoja
hautatointa
yhteistä viestintää
Seurakuntayhtymän tehtävät kirkkolaissa
kiinteistöjen ylläpito- ja rakentamispalvelut
metsänhoitopalvelut
hautausmaapalvelut
kaluston ja irtaimiston hankinta ja hoito
keittiö- ja seurakuntamestaripalvelut
kurssi- ja leirikeskuspalvelut
keskusrekisteripalvelut
yhteinen viestintä
Yhteistyössä seurakuntien kanssa
yhteinen koulutustoiminta
työkyvyn ylläpitämiseen liittyvät toiminnat
Viestintäpalvelut
Viestintäpalveluiden tehtävät:
vastata seurakuntayhtymän palvelualueiden viestinnästä sekä
tukea ja kehittää siihen kuuluvien seurak
untien viestintää yhdessä seurakuntien kanssa.
Viestintä on tukipalvelu, jonka tarkoituksena on viestinnällisesti tukea työntekijöitä neuvomalla ja
opastamalla viestinnän kysymyksissä. Lisäksi tavoitteena on tuoda työkaluja sekä yhteisiä
käytäntöjä jäse
nseurakuntien työntekijöiden avuksi.
Viestinnän yleisiä periaatteita ovat luotettavuus, avoimuus, nopeus ja vuorovaikutteisuus.
Viestintävastuut
Kokonaisviestinnällinen viestintävastuu on hallintojohtajalla.
Viestintäpalvelut vas
taavat seurakuntayhtymän palveluiden viestinnästä.
Kirkkoherrat vastaavat seurakuntien sisäisestä ja
ulkoisesta viestinnästä.
Kokonaisviestinnälliset asiat eli asiat, jotka koskevat kaikkia seurakuntia,
esitellään ja päätetään seurakuntayhtymän johtoryhmäs
sä.
Kokonaisviestinnän kehittämisestä ja
koordinoinnista vastaa viestintäpalveluiden vastaava tiedottaja yhdessä hallintojohtajan kanssa.
Jokainen seurakuntayhtymän ja siihen kuuluvan seurakunnan esimies vas
taa omasta
esimiesviestinnästä
ja jokainen työn
tekijä vastaa omalta osaltaan viestinnän toimivuudesta
omalla työalallaan.
Seurakuntayhtymän kokoustiedottamisesta vastaa hallintojohtaja ja seurakuntien
kokoustiedottamisesta vastaavat kirkkoherrat.
Käytännössä
Vastaava tiedottaja toteuttaa sisäistä viestintää koko henkilökunnalle.
kirkkoherrat vastaavat oman seurakunnan sisäisestä ja ulkoisesta viestinnästä.
tiedottajat toteuttavat käytännön työtä mutta tapauskohtaisesti hyväksyttävät julkaisut (puffit, mainokset nje.) suoraan työntekijällä tai kirkkoherralla.
kirkkoherraa ja hallintojohtajaa sekä yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtajaa informoidaan ja pidetään ajantasalla ulkoisen viestinnän julkaisuista.
Kirkkoherrat käyttävät viestintäpalveluita tukena omissa viestinnäntehtävissä.
Tiedottajien oltava hyvin selvillä organisaatiorakenteesta ja vastuukysymyksistä.
on melko hankala tehtävä se
Viestinnän tehtävä ei ole ohjata johtamista, pohtia henkilöstökysymyksiä, ohjata esimiestyöskentelyä nje.. mutta käytännössä tältä ei vältytä. Usein puuttuminen ja ehdotusten tekeminen liittyy tilanteisiin, joissa tiedottajat ennakoivat henkilöstön reaktioita ja suojaavat työntekijöitä kuormalta joka huonosti toteutetusta sisäisestä viestinnästä aiheutuu työntekijälle. Kipukohta on keskeneräisistä asioista viestiminen joka usein mielellään ohitettaisiin.
Seurakuntien perustehtävä
sananjulistus ja sakramenttien jakaminen
seurakuntalaisista huolehtiminen
-seurakuntalaisten aktivoiminen toimimaan yhdessä seurakunnan hyväksi
vastaamalla seurakunnallisesta toiminnasta (Yleinen seurakuntatyö, musiikki-, nuoriso-, diakonia- ja lapsityö sekä lähetystyö.)
Kirkkoherra johtaa seurakuntaa yhdessä seurakuntaneuvoston kanssa
PERUSRISTIRIITA
Kirkko on uskon ja rakkauden yhteisö, jonka tarkoitus on Jumalan antaman tehtävän toteuttaminen, evankeliumin ja rakkauden tuominen ihmisten elämään.
Samanaikaisesti kirkko on organisaatio, toiminnan ja työn yhteisö, jossa vallitsevat samat lainalaisuudet ja rajat kuin muissakin yhteisöissä.
KARRIKOIDEN:
Seuroja johdetaan eri tavoin kuin hallintoelimien kokousta.
Vaikka raamatussa ei varsinaisesti lue, että internetistä on työalasi toiminta esiteltävä ja järjestämiesi tapahtumien tiedot löydyttävä niin tämä tehtävä on sinun silti seurakunnan hengellisentyön työntekijänä tehtävä.
**
HAVAINTO TYOARJESTA:**
Tätä ristiriitaa taidetaan sovitella organisaatiossa hyvin subjektiivisten käsitysten avulla.
Yksittäiset työntekijät toimivat hyvin subjektiivisten käsitysten ja järkeistysten varassa.
Liiketoiminnan johdon painajainen
Toimivatko esimiessuhteet?
Esimiessuhteet organisaatiomallista johtuen ongelmallisia.
Työntekijän esimies ei vastaa asioista joita työntekijä toteuttaa seurakunnassa.
-Kirkkoherran ja palvelualueiden päälliköiden välillä on harmaita alueita työntekijöiden johtamisessa.
Seurakuntasihteerit olivat ennen kirkkoherrojen alaisuudessa mutta nykyisin yhtymän alaisuudessa.
**
Entä jos seurakunnan työntekijä ei tee asetettua tehtävää?**
kohtaan omassa työssä tätä
tekemättä jättäminen voi johtua sellaisesta tekijästä tai toimintatavasta, joka kuuluu kirkkoherrojen vastuulle ja päätäntävaltaan.
Työntekijän esimies on yhtymässä mutta työprosesseista vastuussa oleva on kirkkoherra.
KUKA VOI VELVOITTAA JA KETÄ? TEKEMÄÄN MITÄ?
YLÄ-SAVON SEURAKUNTAYHTYMÄN HALLINTO- JA ORGANISAATIOKAAVIO
PROJEKTIJOHTAMISEN TEHTÄVÄ
Lähdeteos:
Johtaminen seurakunnassa, (toim.) Raimo Turunen 2001.
Sisältö: Kerrotaan johtamisen perusasioista ja liitetään siihen Pyhä Henki.
Kuten arkipäiväisessä työssä, teoksessa jätetään Pyhän hengen ja hyvän johtamisen yhdistäminen käytännön työssä yksilön kykyjen ja "hyveiden" varaan
Paksuhkoa tekstiä vahvasti uskontokontekstissa, mutta toisaalta tuo tietoa tuosta perusristiriidassa johtamisessa ja työnteosta omassa organisaatiossa.
Ei mikään mieleinen teos mutta toisaalta tästä voi saada välineitä ymmärtää työyhteisönsä ihmisiä.
Lähdeteos:
Dialoginen johtaminen (Syvänen, Tikkamäki, Lappela, Tappura, Kasvio, Toikko.) Tampereen Yliopistopaino Oy 2015. Sisältö: Teoriatausta, rakentuminen tutkimuksen aikana, tärkeimmät tulokset ja tutkijoiden johtopäätökset.
teoreettista tietoa epäkonkreettisesta dialogisuudesta
dialoginen johtajuus sinänsä sopii uskonnolliseen organisaation mutta toisaalta tässäkin jää paljon
Analysoin tehtävässä johtamista oman työni kontekstissa.
Kirkon organisaatio ja Ylä-Savon seurakuntayhtymän organisaatioista esitetään kaavioina. Johtamisen analysoinnissa avataan vain hyvin rajatuilta osin.
Organisaatio vs. Pyhä henki
Tuodaan esille orgaisaation erityispiirteitä johtamisen vinkkelistä.
Jätetään se Pyhä henki ihan etäälle ja keskitytään tähän: Samanaikaisesti kirkko on organisaatio, toiminnan ja työn yhteisö, jossa vallitsevat samat lainalaisuudet ja rajat kuin muissakin yhteisöissä.
Ylä-Savon seurakuntayhtymä on sitoutunut dialogiseen johtamiseen
Mistä johtamisteorioista tai -tyyleistä löydät esimerkkejä?
Hallinnollinen koulukunta
Suunnittelu (tavoitteet)
Organisointi (toimivallan ja vastuun linjat)
Koordinointi (käskyt)
Toteutus (ohjaus)
Valvonta
...Näkyy erityisesti
organisaatiorakenteessa
Kirkko -> seurakunta->työntekijä
Byrokratiateoria
kiinteät ja viralliset rakenteet, joita ohjaavat lait ja hallinnolliset ohjeet, hierarkkiset esimiesalaissuhteet ja
kirjoitetuille dokumenteille perustuva johtaminen.
...entäpä jos näin ei olisi? Vastuullista.
Ihmissuhdekoulukunta
Työntekijöiden kokemus huomioiduksi tulemisesta, arvostuksesta, vuorovaikutuksesta ja yhteistyöstä vaikuttivat keskeisesti työn tulokseen.
organisaatio ei toimi kuin kone.
Ymmärrettiin, että tarvittiin uusia erilaisia johtamistaitoja, joiden
avulla voitaisiin käsitellä inhimillistä vuorovaikutusta.
Dialoginen johtamisen ydintä
Kulttuuriteoriat
(1980-1995)
Organisaatioilla on oma kulttuuri, jonka mukaan toimitaan
-> merkitykset, symbolit, toiminta- ja käyttäytymistavat.
Tämä jysähti:
Heterogeeninen ryhmä voi olla vaikeaa saada omaksumaan kollektiivinen identiteetti.
Olisiko tässä osa seurakuntien ongelmallisuutta työyhteisöinä.
uskonkäsitys on henkilökohtainen asia ja ei lainkaan kaikilla yhteinen.
Demokraattinen johtamistyyli
Laaja yhteistyö ja osallistuminen, avoin
kommunikointi, yhdessä sopiminen, luottamus
Autoritaarinen johtamistyyli
Johtajakeskeinen, vaikutusvalta ja valvonta johtajalla,
viestintää vähän, yksisuuntaista, etäinen
Kirkkoherroilla voi ilmetä mutta juontuu toisaalta papiston hierarkiasta.
Dialogin perinteet antiikin filosofiassa -> Sokraattinen dialogi - avoimmuus, kuunteleminen ja kysymysten esittäminen
MITÄ ON DINNO
Mitä huomioisin kyseisessä tavassa johtaa ja käydä dialogia:
ei jonnin joutavaa jäsentämätöntä lätystelyä vaan
edellyttää myös hyvää kykyä esittää ajatuksia jäsennellysti, tiiviisti ja ymmärrettävästi
tilanteisiin ei tulla jaarittelemaan vaan valmistaudutaan selkeyttämällä asia ensin itselle ja sitten esimiehelle.
Mihinkään ei katoa ajatus toisen työajan säästämisestä
Haastavaa kun menossa on monta päällekkäistä tehtävää.
Esimiehillä voi olla hyvin eri tasoisia työntekijöitä ilmaisemaan ylipätään omaa ajatteluaan.
Nähtävästi kiinnostuin heti dialogin laadusta
Miten parantaisit johtamista organisaatiossasi,
mitä muuttaisit?
lisää sisäistä viestintää
juuri dialogin käymisen tilanteita ei ole. Kokoontumisissa niille ei ole varattu omaa tilaa ohjelmassa.
Niitä vaikuttaa puuttuvan erityisesti seurakunnissa.
Uusiin asioita ei voida olettaa toteutettavan ellei koulutus ole jatkuvaa.
Se mikä on esillä sisäisessä tiedotuksessa on olemassa. Jos jotakin asiaa vaikkapa uudesta käytännöstä ei tuoda sisäisessä viestinnässä esiin säännöllisesti se siirtyy helposti unohdettujen joukkoon ja kohtaa karun kohtalon työn priorisoinnissa.
KIRKON ORGANISAATIO
Toimiiko hallinto- ja organisaatiorakenne?
Kirkolliskokoukseen
on pitkämatka työntekijätasolta.
Vahvasti hierarkista
Tehtäviltään ja määräysvallalta epäselviä hallintohimmeleitä kuten hiippakunnat, rovastikunnat nje..
Kirkkoherroilla ja työalan vastaavilla rajalliset mahdollisuudet päätöksentekoon.
Seurakuntaneuvostot, kirkkoneuvostot nje. eivät toimi aivan vapaasti nekään.