Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Valta (Vallan kolmet kasvot (three faces of power) (YHTEENVETO: (Kehitys:…
Valta
Vallan kolmet kasvot (three faces of power)
Politiikan tutkimuksen vakiintunut vallan perusjaottelut (synt 1950-70-l)
LIittyvät läheisesti POWER OVER-traditioon
Vallan ensimmäiset kasvot: Robert A. Dahl
Pioneeri pluralistisen demokratiakäsitteen ja vallan käsitteen analyyttisenä kehittäjänä
Vaikutus
: valtaa voidaan tutkia systemaattisesti ja tieteellisesti
Pohti Teoksessa ''Behavioral Science 2 (1957) vallan käsitettä
Valta on suhde ihmisten välillä -> valtaa voi käyttää niin yksilö, ryhmä, rool,, virka, instituutio, valtio jne
Valta on siis toimintaa eikä ihmisten instituutioden potentiaalista valtaa
Valtaa voi eritellä esim.
Perusta
(base (source)) – A:n käytettävissä olevat resurssit
Keinot
(means) – esim. sanktiot tai palkitseminen
Vallan määrä
(amount) (=mikä on todennäköisyys, että B tekee A:n haluaman)
Vallan ala
(scope – viittaa B:n responsseihin ja niiden mahdolliseen alueeseen; esim. onko valtaa B:hen vain yhdellä elämän osa-alueella vai useammalla)
Dennis Wrong
toimii Dahlin jalanjäljissä ''POwer is the capacity of some persons to produce intended and foreseen effects on others'' (2009)
Vallan muodot:
Voimankäyttö (force)
Manipulaatio (kun B ei tiedä, että häneen käytetään valtaa A:n toimesta)
Suostuttelu (persuasion) kun B saadaan suostuttelemalla, vetoamalla tai kiristämällä omaksumaan A:n arvot
Auktoriteetti: B tottelee, koska A:lla on asema vallanlähteenä
a) pakottava auktoriteetti (coercive authority) b) palkitseva auktoriteetti (power by inducement) c) legitiimi auktoriteetti, d) kompetenssiin perustuva auktoritettti (asiantuntijavalta) e) henkilökohtainen auktoriteetti (rakkaus, ihailu jne)
Wrongin merkitys:
B:n asema ja ''vastarinta valtasuhteessa,
Wrongin jaottelua on helppo käyttää politiikan tutkimuksess
miten vallan muodot poikkeaa toisistaa, miten muuttuva, mikä niiden ala ja erilaiset hyödyt ovat
Vallan toiset kasvot: Peter Bachrach ja Morton S. Baratz
Kritisoivat Dahlia siitä, että tämä jättää yhden puolen vallasta huomiotta eli sen tavan, jolla valtaapitävät rajaavat politiikan päiväjärjestystä/estävät tiettyjä asioita edes pääsemästä päätöksenteon ja julkisen keskustelun kohteeksi
Valtaa on myös näkymätön valta
--> valtaa, jolla vallankäyttäjät pitävät alistettujen/marginalisoitujen ryhmien asiat poissa politiikan julkisesta päiväjärjestyksestä
Piilossa olevat konfliktit esille
Non-decision makin on vallan käyttlö -> eli jos jotain jätetään päättämättä on vallan käyttöä
Vallan kolmannet kasvot : Seven Lukes
Kritisoi sekä Dahlia että Bachrach-Baratzia -> valta on arvolatautunut ja arvoista riippuvainen käsite
Valta:
Tehokkainta vallankäyttöä on estää konflikteja etukäteen
Valta on tehokkaimmillaan silloin, kun emme edes havaitse sitä
A käyttää valtaa B:tä kohtaan, kun A vaikuttaa B:n tavalla, joka on vastoin B:n intressejä -->
Lukesin ansiot ja ongelmat:
Tuo esiin vallan näkymättömimmän puolen ja täydentää vallan ''kaksia kasvoja''
Ongelma: mitä on ihmisten ''tosiasialliset intressit'' ja kuka ne määrittää?
Ongelma: Ihminen on kykenemätön ymmärtämään omia todellisia intressejään, koska on porvari-indoktrinaation sokaisema -> ainoastaan valaistunut akateemikko on tämän yläpuolella
Hay: onko valta siis automaattisesti pahaa?
YHTEENVETO:
Kehitys: yksinrteisesta kompleksisempaan valtakäsitykseen ja suorasta ja näkyvästä vallankäytöstä myös epäsuorempaan ja näkymättömämpään
Yksilöistä kohti myös organisaatiot ja instituuiot huomioon ottavaan
KOnkreettisista teoista huomio myös tekemättä jättämiseen
Kolmet kasvot voivat olla samaan aikaan läsnä
Valta käsitteenä Politiikan tutkimuksessa
Politiikan tutkimus liittyy vallan ja vallankäytön tutkimukseen
Tutkijat eri mieltä siitä, miten valta ja vallankäyttö määritellään
TÄRKEIMPIÄ: ''Power over'' ja ''Power to''
Suora ja epäsuora valta - näkyvä ja näkymätön valta
Kenen valta? Yksilön?, ryhmän?, yhteiskunnan rakenteiden?
Valta on politiikan tutkimuksen ydinkäsite, joka tulee esille muodossa tai toisessa kaikissa sen tutkimuskohteissa ja lähestymistavoissa
Kaksi muuta keskeistä valtio-opillista valtakäsitystä
A) Hannah Arendt
Valta on power to
Valta ja voimankäyttö (väkivalta) ovat toisilleen vastakkaisia käsitteitä (päinvastoin kaikkia muita ajattelijoita)
Valta= acting in concert eli aktualisoituu vain yhteisöissä
B) Michel Foucault
Tutki vallan historiallisten muotojen muuttumista; struktualismi/poststruktualismi
Valta sekä poiwer-over ja power-to - mutta
ennen kaikkea valta on tuottavaa
- se tuottaa myös subjektinsa (ihmisen)
Valta on kaikkialla läsnä -> tieto/valta/ruumis on aina monimutkaisesti yhteenkietoutuneita
Valta on konstituoivaa ja tuottavaa -> vaikuttaa objektiin ja subjektiin
Valta on verkostomaista ja strategista