Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
1.Testamentti tahdonilmaisuna (Kirjallinen hätätiltestamentti (Todistajia…
1.Testamentti tahdonilmaisuna
Testamentin normaalimuoto
Laki ei edellytä, että jälkisäädös otsikoidaan testamentiksi.
Allekirjoittamaton, testamentiksi otsikoitu asiakirja on testamenttina pätemätön,
Päiväys ei kuulu pakottavaan testamenttimuotoon, sen puuttuminen ei toisin sanoen ole muotovirhe (KKO 1974 II 84). Päiväys on kuitenkin aina syytä merkitä testamenttiasiakirjaan.
Kirjoitustaitoisen henkilön on merkittävä testamenttiasiakirjaan nimikirjoituksensa.
Vähimmäismuotona on allekirjoitettu ja todistettu asiakirja (PK 10:1).
Toinen henkilö voi allekirjoittaa testamentin ainoastaan kirjoituskyvyttömän henkilön puolesta.
Testamenttiasiakirjan tallettaminen
. Yleensä testamentin tekijä säilyttää asiakirjan pankin tallelokerossa tai kotonaan
Tallettaminen ei ole testamentin pätevyyden edellytys. Kadonneellekin testamentille voidaan antaa merkitystä perinnönjaossa (KKO 1992:84).
Suullinen hätätilatestamentti
Testamentti voidaan tehdä suullisesti kahden todistajan ollessa yhtä aikaa läsnä, jos normaaleja testamenttimuotoja ei voida noudatta
Jäämistöstä voi määrätä tehokkaasti suullisella testamentilla vain, jos on olemassa
hätätila
, eli pakottava syy, eli testamenttia ei ehditä tai sitä ei ole mahdollista tehdä normaalimuodossa
Erityisolosuhteissa voidaan jäämistöstä määrätä suullisella testamentilla (PK 10:3.1).
Kun kysymys on
psyykkisestä
esteestä ja nimenomaan siitä, tulkitsiko perittävä itse tilansa hädänalaiseksi vai ei, ei vaatimuksia asiakirjan hyväksymiselle hätätila| testamentiksi ole asetettava kovin korkeiksi.
jos perittävä ei kykene
fyysisestä
esteestä johtuen allekirjoittamaan jälkisäädösasiakirjaa. Kirjallisen testamentin laatimisen estänyt syy on kuitenkin toteennäytettävä, jos syntyy epäilystä suullisen testamentin pätevyydestä.
Testamentin muut muodot ja niiden pätevyyden tunnustaminen
Haagissa vuonna 1961 tehty yleissopimus testamenttimääräysten muotoa koskevien lakiristiriitojen ratkaisemiseksi (Haagin testamentinmuotosopimus) tuli Suomessa voimaan vuonna 1976
Haagin testamentinmuotosopimuksella suojataan testamentin tekijän tahtoa tunnustamalla päteviksi ne testamentit, jotka täyttävät sen valtion sisäisen lain määräykset, jossa testamentin tekijä teki testamentin.
Testamenttisäännökset eri maissa poikkeavat toisistaan niin paljon, että muotojen eroavuudet saattavat herättää kysymyksen siitä, mikä merkitys yhdessä valtiossa annetaan toisessa valtiossa laaditulle testamentille.
Kirjallinen hätätiltestamentti
Todistajia ei kirjalliselle hätätilatestamentille tarvita.
Koko asiakirja on kirjoitettava alusta loppuun omin käsin, mutta laissa ei sanota millä teknisellä välineellä.
Kirjallista hätätilatestamenttia kutsutaan
holografiseksi testamentiksi.
Tärkeintä on, että perittävän viimeinen tahto käy ilmaisusta riidattomasti selville (KKO 1958 II 44).
Hätätilatestamentti voidaan tehdä myös siten, että testamentin tekijä omakätisesti kirjoittaa testamentin tekstin ja merkitsee alle oman nimensä
Perittävän, joka on määrännyt sinänsä pätevällä tavalla hätätilatestamentilla omaisuudestaan, on laadittava uusi, normaalitestamentille asetetut muotovaatimukset täyttävä jälkisäädös, jos hänellä on ollut esteen lakattua kolmen kuukauden ajan tilaisuus määrätä omaisuudestaan (PK 10:3.2,
Testamentin todistaminen
Todistajien tulee tietää asiakirjaa oikeaksi todistaessaan, että kyse on testamentista.
Tietoisuusvaatimus ei edellytä todistajien tuntevan testamentin tekijää ennestään. Heidän ei myöskään tarvitse tuntea asiakirjan sisältöä.
Kahden yhtä aikaa läsnä olevan henkilön on todistettava testamentti oikeaksi (PK 10:1).
Todistamista koskee myös ohjesisältöinen määräys, jonka mukaan on todistelun helpottamiseksi suotavaa antaa eräitä lisätietoja sekä todistajista, testamentin tekijästä että itse todistamistapahtumasta.
Todistajien olisi asianmukaista merkitä allekirjoitukseen| nimenselvennys ja sen oheen henkilötunnus sekä tarkka osoite.
Todistukseen on liitettävä myös eräitä testamentin tekijää koskevia tietoja.
Todistusklausuuli
ei ole testamentin pätevyyden edellytys. Sillä on lähinnä todistelua helpottava merkitys.
Oikeushenkilön hyväksi laaditun testamentin todistaminen
Oikeushenkilön hallintoon kuuluva sellainen henkilö, joka asemansa vuoksi voi vaikuttaa oikeushenkilön päätöksentekoon, on jäävi todistamaan oikeushenkilön hyväksi tehtyä testamenttia
Oikeushenkilön hyväksi voidaan tehdä pätevällä tavalla testamentti.
Testamentin todistajalta vaadittava esteettömyys
Sukulainen tai sellainen henkilö, joka on saamassa jotakin testamentin perusteella, voi tehdä tällaista arviota puolueettomasti.
Henkilö voi olla kykenemätön todistamaan puuttuvan
oikeustoimikelpoisuuden
vuoksi.
Todistajien esteellisyyttä arvioidaan testamentin tekohetken mukaan (
alkuperäinen esteettömyys
).
Myös
sieluntoiminnan häiriö
, esimerkiksi voimakas päihtymystila, voi johtaa siihen, ettei henkilö ole kykenevä todistamaan testamenttia (PK 10:4.1).
Testamentin todistajaksi esteellinen on henkilö, joka on testamentin todistamisen hetkellä testamentin tekijän aviopuoliso (PK 10:4.1).
Testamenttioikeuden perusta
Testamenttisäänöissä indispositiivisia ja dispositiivisia sääntöjä.
Testamentti on kuolemanvarainen, vastikkeeton ja yksipuolinen oikeustoimi, jolla perittävä määrää siitä, kenelle hänen omaisuutensa on hänen kuolemansa jälkeen menevä.
Jos omistaja haluaa, että hänen omaisuutensa saa hänen kuolemansa jälkeen joku muu kuin lainsäätäjän tarkoittama henkilö, hänen on määrättävä siitä testamentilla.
Testamentti on perittävän tahdonilmaisu, joka pannaan täytäntöön sikäli kuin se muiden oikeuksia loukkaamatta on mahdollista.