Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
22.Perinnönjako (Perinnönjaon sisältö (Ensin on laskettava erikseen…
22.Perinnönjako
Perinnönjaon sisältö
-
Reaalisessa jaossa jokaisella jako-osakkaalla on oikeus saada ”osa kaikenlaatuisesta omaisuudesta” (PK 23:8).
Jos perittävä oli naimisissa, on toimitettava omaisuuden ositus.
Pääsääntöä on lievennetty. Jos omaisuutta ei voida sopivasti jakaa, se on pantava samaan osaan.
Jos kiinteistöä ei voida jakaa perustamalla siihen yhteisomistussuhde, sekin tulee sijoittaa jonkun osakkaan osuuteen.
Jos perinnönjakoa ei saada muutoin toimitetuksi, pesänjakajan on haettava tuomioistuimelta omaisuuden myyntilupaa (PK 23:8.2).
Päätökseen, jolla myyntilupahakemus on hylätty, voi pesänjakajan lisäksi hakea muutosta myös pesän osakas (KKO 1979 II 108).
Tuomioistuimen tulee selvittää ne objektiiviset edellytykset, jotka myyntiluvalle on asetettu. Pesänjakajan on lupaa hakiessaan selvitettävä, ettei jakoa saada muutoin toimitetuksi
Jakomenettely
Pesänjakajan on määrättävä perinnönjaon aika ja paikka ja kutsuttava osakkaat hyvissä ajoin todisteellisesti perinnönjaon alkukokoukseen (PK 23:7.1).
Yleensä jakokokouksia pitää järjestää useampi kuin yksi, ja osakkaat on kutsuttava niistä jokaiseen.
-
Jakajan tulee esitellä osakkaille oma jakoehdotuksensa jossakin jakovaiheen loppupuolella pitämässään kokouksessa. Sitä pohjana käyttäen hänen on pyrittävä saamaan osakkaat sopimaan jaosta.
-
Perinnönjaon muoto
-
-
Sopimusjakokirjan muotoon kuuluu kahden todistajan allekirjoitukset (PK 23: 9.1, vrt. KKO 1995:34).
Toimitusjaossa jakokirjan allekirjoittaa pesänjakaja, eikä todistajia tarvita (PK 23:9.1).
Perinnönjaon muotovaatimus korvaa kiinteistön luovutusta koskevan määrämuodon (MK 1:1, vrt. MK 2:1).
Jaon aloittaminen
Jakoa ei saa aloittaa ennen kuin perunkirjoitus on toimitettu, kaikki tiedossa olevat velat on maksettu tai niiden maksamiseen tarvittavat varat on pantu erityiseen hoitoon (PK 23:2.1).
Legaatin saajan suojaamiseksi on säädetty, että reaaliset jakotoimet voi aloittaa vasta kun jakamattomasta pesästä täytettävä legaatti tai tarkoitemääräys on täytetty
Jos pesässä on pesänselvittäjä tai pesä on testamentin toimeenpanijan hallinnossa, reaalinen jako voidaan aloittaa vasta kun selvittäjä tai toimeenpanija on ilmoittanut selvityksen päättyneen (PK 23:2.3).
Pesänjakajan määrääminen
Pesänjakajan määrää tehtäväänsä tuomioistuin. Määräyksen antaa perittävän viimeisen asuinpaikan käräjäoikeus (forum hereditatis) (OK 10:17).
Pesänjakajaksi määrättävän henkilön tulee olla tehtävään sopiva (PK 23:4.1). Tehtävään sopiva on henkilö, jolla on riittävä koulutus ja kokemus.
Pesänjakajan toimivalta alkaa vasta siitä, kun tuomioistuimen päätös on saanut lainvoiman.
Pesänjakajan tehtävistä
-
keskittämisperiaatteen ideana on, että pesänjakaja ”ensimmäisenä oikeusasteena” on yleensä velvollinen antamaan hänen ratkaistavikseen tulleissa kysymyksissä itse päätöksen.
-
Perinnönjaon sovittelu
Perinnönjaon sovittelua harkittaessa on verrattava osituksen ja perinnönjaon lopputulosta siihen lopputulokseen, johon olisi päädytty, jos perimykseen olisi sovellettu avioliiton varallisuussuhteisiin sovellettavaa lakia.
Tämän vertailun tulos on otettava erityisesti huomioon, mutta myös muut seikat, kuten esimerkiksi avioliiton kesto,
ja lesken toimeentulon tarve, saavat ja voivat vaikuttaa perinnönjaon sovitteluratkaisun lopputulokseen (PK 26:13.2).
Perinnönjakoa voidaan sovitella vain, jos perittävä oli kuollessaan avioliitossa ja osituksen ja perinnönjaon lopputulos muodostuisi kohtuuttomaksi sen vuoksi, että ositukseen (aviovarallisuusstatuutti) ja perinnönjakoon (jäämistöstatuutti) on sovellettava eri valtioiden lakeja.
-
-
Maistraatin päätösvalta
Maistraatin tulee vain ilmaista käsityksensä siitä, onko jako vajaavaltaisen edun mukainen (KHO 2006:1).
Vaikka maistraatti hyväksyisi jakoehdotuksen, osakkaiden on silti toimitettava jako laissa säädettyjä muotomääräyksiä noudattaen (PK 23:9).
-
Sovellettava laki
Perinnönjakoon, joka toimitetaan Suomessa, sovelletaan menettelylakina aina Suomen lakia (PK 26:15.1).
-
-
Perinnönjaon mitättömyys, moite ja täydentäminen
Materiaalisella perusteella nostettu moitekanne on määräaikaan sidottu ainoastaan toimitusjaon osalta. Tällöin moiteaika on sama kuin edellä eli kuusi kuukautta jaon toimittamisesta.
-
Muotovirheen perusteella on sekä sopimus- että toimitusjakoa moitittava kuudessa kuukaudessa jaon toimittamisesta lukien (PK 23:10)
Jako-oikeustointa rasittava materiaalinen ja muodollinen virhe aiheuttaa jaon pätemättömyyden, joka kuitenkin korjautuu, ellei osakas vetoa virheeseen moitekantein määräajassa perinnönjaosta lukien (PK 23:10).
Laillista jakoa ei ole syntynyt, jos joku osakas on jäänyt todisteellisesti kutsumatta jakokokoukseen, varsinaista jakokokousta ei ole pidetty tai jakokirja on väärennetty.
-
-
Yleiset edellytykset: 1. pesä selvitetty 2. perunkirjoitus toimitettu 3.velat maksettu 4.legaatti/tarkoitemääräys täytetty 5.ositus toimitettu 6. osakkaat todisteellisesti kutsuttu jakotoimitukseen