Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
21.Puolison perintöoikeus (Arvomääräisen pesäosuuden suuuuteen vaikuttavia…
21.Puolison perintöoikeus
Lesken ja toissijaisten perillisten suhde
Eloonjäänyt puoliso on perillisasemansa johdosta ensiksi kuolleen puolison kuolinpesän osakas. Toissijaiset perilliset ovat vasta lesken kuolinpesän osakkaita (PK 18:1).
Toissijaisia perillisiä ovat PK 3 luvun järjestelmässä suoraan lain nojalla vain ensiksi kuolleen puolison vanhempien lisäksi sisarukset ja veli- ja sisarpuolet sekä näiden jälkeläiset.
Jos ensiksi kuolleelta puolisolta ei jäänyt rintaperillistä, perinnön saa eloonjäänyt puoliso. Leski syrjäyttää perimysjärjestyksessä muut kuin rintaperilliset.
Puolison perintöoikeutta koskevia säännöksiä sovelletaan paitsi lakimääräiseen puolison perintöoikeuteen myös silloin, kun ensiksi kuollut puoliso on tehnyt lesken hyväksi rajoitetun omistusoikeustestamentin, jossa on määrätty omaisuuden viimesaajasta lesken kuoleman jälkeen (PK 12:1).
Puolison asema selvitetyssä pesässä
Leski ei ole saamastaan omaisuudesta tilivelvollinen toissijaisille perillisille.
Lesken oikeus perillisenä on niin vahva, että hän voi halutessaan käyttää vain ja ainoastaan perimäänsä omaisuutta ja samanaikaisesti jättää omat varansa kokonaan koskemattomiksi.
Leski saa perimäänsä omaisuuteen täydellisen käyttövapauden. Hän saa pitää jäämistön, sen tuoton ja koron omistuksessaan koko elinaikansa.
Vaikka leski voikin määrätä perinnöksi saamastaan omaisuudesta inter vivos, hänen oikeuttaan määrätä siitä mortis causa on rajoitettu (PK 3:1.2).
Leskellä on mahdollisesti solmimastaan uudesta avioliitosta huolimatta oikeus vallita perimäänsä omaisuutta (PK 3:6).
Pesänjako lesken eläessä
Jos leski on perinyt puolisonsa, pesänjako voidaan toimittaa vain lesken aloitteesta hänen eläessään (PK 3:5a).
Korkeimman oikeuden omaksuman tulkinnan mukaan leski ei voi pesänjakoon liittyvässä omaisuuden osituksessa vedota tasinkoetuoikeuteensa (KKO 1997:107, KKO 1999:104).
Erityisesti silloin, kun leskeksi jäänyt puoliso on huomattavasti varakkaampi kuin ensiksi kuollut puoliso, hänen kannattaa luopua perinnöstä puolisonsa jälkeen ja pidättää itsellään vain lesken oikeus hallita jäämistöä jakamattomana (PK 3:1a).
Pesänjako lesken kuoleman jälkeen
Ensin määritetään toissijaisille perillisille lesken pesästä kuuluva suhteellinen osuus.
toissijaiset perilliset saavat omaisuutta lesken pesästä samassa suhteessa, jossa ensiksi kuolleen puolison jäämistö oli hänen kuolinhetkellään puolisoiden yhteenlaskettuun omaisuuteen.
Lesken perilliset ja toissijaiset perilliset saavat osuutensa lesken kuollessa jäljellä olevasta omaisuudesta (PK 3:1.2).
Jaon kohteena on lesken omaisuus.
Laissa on asetettu suhdelukuolettama: pesäosuudet oletetaan yhtä suuriksi (PK 3:1.2).
Puolittamisperiaatteesta on poikettava niissä tapauksissa, joissa puolisoilla on avio-oikeudesta vapaata omaisuutta (PK 3:2.1).
Arvomääräisen pesäosuuden suuuuteen vaikuttavia sääntöjä
Jos lesken pesän arvo on hänen kuollessaan suurempi kuin ensiksi kuolleen puolison kuollessa, vaurastuminen on luettava lesken perillisten hyväksi, jos selvitetään, että leski on saanut vastaavan omaisuuden perintönä, testamentilla tai lahjana, tai että vaurastuminen johtuu lesken harjoittamasta ansiotoiminnasta (PK 3:4).
Mikäli lesken perilliset vaativat poikkeusta puolittamisperiaatteesta vaurastumisperusteella, näytöksi riittää se, että voidaan ylipäätään selvittää lesken saaneen vastikkeettomalla saannolla omaisuutta.
Jos leski on uuden avioliiton purkauduttua toimitetussa osituksessa saanut toiselta ositustaholta omaisuutta, tämä varallisuus on luettava lesken perillisten pesäosuuden lisäykseksi (PK 3:6.3).
Leski voi tuntuvasti kaventaa toissijaisten perillisten oikeutta antamalla lahjoja tai tekemällä lahjanluonteisia luovutuksia. .
Toissijaisilla perillisillä on näissä tapauksissa oikeus vaatia lesken kuoltua toimitettavassa jaossa erityistä
jäämistöoikeudellista vastiketta
(PK 3:3.1
. Jos vastiketta ei voida suorittaa, on lahja tai sen arvo palautettava, jos saaja tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää siitä, että luovutus loukkasi toissijaisten perillisten oikeutta (PK 3:3.2, KKO 1999:75).
. Toissijaiset perilliset voivat lesken pesää jaettaessa vaatia osalleen, mitä haluavat siitä omaisuudesta, joka avioliiton aikana on kuulunut ensiksi kuolleelle puolisolle (PK 3:5.1).
. Sama otto-oikeus on lesken perillisillä leskelle kuuluneen| omaisuuden osalta (PK 3:5.1).