Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
20.Leski ja rintaperillinen (Jakamattomuuden kohde (Lesken oikeus hallita…
20.Leski ja rintaperillinen
Lesken ja rintaperillisten suhde
Jos ensiksi kuolleelta puolisolta jäi rintaperillinen ja leski, leski saa pitää kuolleen puolison jäämistön jakamattomana hallinnassaan (PK 3:1a.1).
Leskellä on oikeus pitää jäämistö jakamattomana hallinnassaan myös siinä tapauksessa, että ensiksi kuollut puoliso on tehnyt testamentin muun saajan kuin lesken hyväksi (PK 3:1a.2)
Kuolinpesän osakkaiden henkilöpiiri on määritetty tyhjentävästi laissa (PK 18:1).
Leski voi olla kuolinpesän osakas, muttei sitä ole sen sijaan yksinomaan sillä perusteella, että hänellä on oikeus hallita jäämistöä jakamattomana.
Jakamattomuuden kohde
Lesken oikeus hallita jäämistöä jakamattomana kuolemaansa saakka voi kohdistua vain jäämistön
säästöön
.
Leski saa pitää kuolleen puolison jäämistön jakamattomana hallinnassaan, jollei rintaperillisen jakovaatimuksesta tai perittävän tekemästä testamentista muuta johdu. (
ENIMMÄISSUOJA
)
Jakovaatimus johtaa aina väistämättä siihen, että ensin on toimitettava omaisuuden ositus (tai erottelu) ensiksi kuolleen puolison rintaperillisten ja lesken välillä.
Avioliittolain vallinnanrajoitussäännökset suojaavat ensiksi kuolleen puolison perillisiä osituksen toimittamiseen saakka (KKO 1981 II 121).
Lesken eläessä toimitettavan perinnönjaon tarkoituksena on määrittää se varallisuus, johon lesken vähimmäissuoja kohdistuu.
Vähimmäissuoja voi kohdistua vain asuntoon, joka oli puolisoiden yhteinen tai kuului yksin perittävälle.
Mikäli perittävä omisti puolisoiden yhteisenä kotina käytetystä asunnosta vain osan ja loput omistaa muu henkilö kuin leski, sivullisen, joka on tullut asunnon yhteisomistajaksi ennen perittävän kuolemaa, ei tarvitse ”sietää” lesken vähimmäisoikeutta.
Tavanmukainen koti-irtaimisto on aina jätettävä lesken hallintaan (PK 3:1a.2).
Jakovaatimuksen johdosta perittävän jäämistö voidaan jakaa reaalisesti osittain lesken eläessä.
Myös koko jäämistö voidaan jakaa lesken eläessä rintaperillisten kesken.
Lesken määräämisvallasta
Käyttöoikeuden haltijan mahdollisuuksia disponoida käyttöoikeuden alaisesta omaisuudesta on tuntuvasti rajoitettu omistajan eduksi (PK 12:4.2).
Laki rakentuu
omaisuuden säilyttämisperiaatteelle
.
Tällaista omaisuutta ei tule sekoittaa muuhun omaisuuteen, jos sen tarkoituksenmukainen käyttö ei sitä vaadi (PK 12:3.1).
itse käyttöoikeuden luovuttaminen on kielletty (PK 12:4.1).
Pätevän luovutustoimen johdosta lesken velvollisuus huolehtia luovutetusta omaisuudesta lakkaa, mutta sijaantullut
surrogaattiomaisuus
on samojen käyttö- ja luovutusrajoitusten alaista kuin luovutettu omaisuus oli ollut (PK 12:8).
Käyttöoikeuden alaisen omaisuuden tuotto kuuluu leskelle. Hän saa sen täydellä omistusoikeudella (PK 12:3.1).
Lesken on vastattava omaisuudesta johtuvista tarpeellisista kustannuksista, jotka ovat sen laatuisia, että ne on suoritettava hänen hallinta-aikanaan saatavalla tuotolla (PK 12:3.2).
Lesken käyttöoikeuden
sisällöstä on säädetty PK 12 luvussa.
Sillä, joka on saanut käyttöoikeuden| omaisuuteen, on oikeus hallita sitä (PK 3:1a.3, PK 12:2–9).
Omaisuutta hallittaessa on otettava varteen
omistajan oikeus ja etu (
PK 12:3).
Käyttöikeuden alaisen omaisuuden omistajan asema
Käyttöoikeuden alaista omaisuutta ei saa yleensä ulosmitata omistajan velasta.
Jos käyttöoikeuden haltija vaarantaa omistajan oikeuden, omistaja voi vaatia häneltä vahingonkorvausta, vakuutta tai omaisuuden asettamista uskotun miehen hallintaan (PK 12:9).
Lesken käyttöoikeus estää omistajaa määräämästä vapaasti käyttöoikeuden kohteena olevasta omaisuudesta.
Omistaja ei saa lesken suostumuksetta luovuttaa tai pantata tällaista omaisuutta eikä siitä muullakaan tavoin määrätä (PK 12:6).