Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
:warning: Kristinuskon haasteet 1800-luvulla :warning: (Uudet poliittiset…
:warning: Kristinuskon haasteet 1800-luvulla :warning:
Kaupungistuminen
Kaupunkiväestö kasvoi suurella nopeudella, ja teollisuusalueille oli perustettava seurakuntia, ja nämä tarvitsivat papin lisäksi kirkkoja, kouluja ja muita toimitiloja.
Suurkaupunkeihin, esim. Pariisiin ja Berliiniin, syntyi yli 100 000 hengen suuruisia seurakuntia
Kirkot joutuivat nyt muutamassa vuosikymmenessä mukauttamaan toimintatapojansa kaupunkien tarpeisiin. Siinä oli monia hankaluuksia ja se ei sujunut nopeasti.
Monia vapaaehtoisyrityksiä perustettiin, tarkoituksenaan lieventää kaupunkien kurjuutta ja köyhyyttä sekä opastaaa ihmisiä kristinuskoon.
Esim.
Pelastusarmeija
Uudet poliittiset ideologiat
Liberalismi
Korosti vapauden olevan ihmiskunnan taloudellisen ja henkisen kehittymisen edellytys
Kannattajat pitivät kirkkoa kehityksen jarruna
Tämä asennoituminen hankaloitti kirkkojen toimintaa, ja vaikeuksissa se sai ennemminkin vastustusta kuin apua
Kirkkokielteiset näkemykset levisivät kansan keskuuteen helposti sanomalehtien ja halpojen kirjasten välityksellä.
Evoluutioteoriasta virikkeitä saanut tieteellinen
materialismi
Sosialistien suhtautuminen uskontoon
Sosialismin perustaja
Karl Marx
pohti, olisiko mahdollista luoda yhteiskunta ilman köyhyyttä.
Marx piti uskontoa "
köyhien oopiumina
", eli keinona pyysyä tyytyväisenä kaiken kurjuuden ja köyhyyden keskellä. Marxin mukaan ihmiset siis uskonnon avulla vieraantuivat todellisuudesta.
Marxin mielestä uskontoa ei kuitenkaan tarvinnut alkaa kitkemään pois, koska se katoaisi itsestään yhteiskunnallisten olojen muuttuessa paremmaksi.
Sosialismin toisen perustajan
Friedrich Engelsin
mielestä uskonto oli ongelma, joka tulisi poistaa yhteiskunnasta.
Hänen mielestään uskonto on mielelle haitallista, koska se pitää ajatukset tuonpuoleisessa, poissa ihmisille olennaisista, materialistisista hyvinvointiin liittyvistä asioista.
Työväenluokan vieraantuminen kirkosta
Suurin osa työväenluokasta vieraantui maansa valtakirkosta
Työnantajien ja työntekijöiden väliset lakkotaistelut olivat arkipäivää teollisuusalueilla, joista oli tullut politittisen radikalismin keskuksia
Eri yhteiskuntaluokat eivät enää kokeneet kykenevänsä osallistumaan jumalanpalveluksiin